Page History

...

1. Kokouksen avaus
   1. Reeta Kuuskoski avasi kokouksen
2. Esittäytymiskierros
   1. Ryhmän jäsenet esittäytyivät
   2. Todettiin että mukana on monenlaista asiantuntemusta
3. Metadatasuositustyön taustaa (Jyrki Ilva)
   1. Esityskalvot
      1. Metadatasuositus ja Tanja Vienosen pitämä Dublin Core -perehdytys (2020)
      2. Kansalliskirjaston DC-palveluosoite yhteydenottoja varten dc-posti(at)helsinki.fi
   2. Metadatasuosituksen lähtökohdat olivat pragmaattiset
      1. Tavoitteena selkeys ja yhteentoimivuus, ei pyritty täydellisyyteen
      2. Todettiin että metadatasuositus on helpottanut työtä oleellisesti
      3. Metadatan yhdenmukaisuus mahdollistanut aineistojen haravoinnin Finnaan ja helpottanut metadatan tuontia muista järjestelmistä
   3. DCMI on siirtynyt kehittämään DC Metadata Termsiä
      1. Julkaisuarkistoissa käytössä edelleen Qualified Dublin Core
      2. DSpace tarjoaa periaatteessa mahdollisuuden käyttää muitakin formaatteja, mutta käytännön elämässä QDC on yleensä helpoin ja turvallisin ratkaisu
4. Ryhmän järjestäytyminen
   1. Ryhmän puheenjohtajan valintaprosessi
      1. Puheenjohtajan olisi hyvä olla Kansalliskirjaston ulkopuolelta
      2. Toivottiin, että ryhmän jäsenet miettivät olisivatko kiinnostuneita
   2. Ryhmän toimikausi
      1. Ryhmä on avoin, mukaan voi tulla muitakin
      2. Päätettiin, että ryhmällä ei ole toimikautta, vaan osallistujat voivat vaihtua vähän kerrallaan
   3. Sähköpostilistan luonti
      1. Tarkoitettu ryhmän sisäiseen keskusteluun
         1. Reeta lisää ryhmän jäsenet mukaan
         2. Majordomo-lista, jolle voi liittyä tai jolta voi poistua myös itsenäisesti
   4. Työskentelytavat
      1. Kiertävät sihteerivuorot kokouksiin?
         1. Sovittiin että toimitaan näin
         2. Pidetään huolta siitä, että sihteerivuorot ovat tiedossa etukäteen
      2. Muita ideoita?
         1. Alussa tiiviimpi kokoustahti, jotta saadaan saavutettavuuskentät tehtyä, mieluiten kevääseen mennessä
         2. Myöhemmin ehkä 3-4 kertaa vuodessa
         3. Wikiin voisi koota kokousten välillä kysymyksiä ja ehdotuksia (vrt. FinnARMA:n julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän käytännöt)
         4. Jakautuminen pientyöryhmiin tarvittaessa?
   5. Sivujen käyttöoikeudet ryhmäläisille
      1. Päivitysoikeudet kaikille ryhmän jäsenille
      2. Osalla ryhmän jäsenistä on jo tunnukset Confluencessa
         1. Onko salasana muistissa? Vai ovatko HAKA-tunnuksia?
      3. Kuinka monella tunnuksettomista on HAKA-tunnukset käytettävissään?
         1. HAKA-tunnuksellisten käyttäjien tulee kirjautua itse kerran Confluencen Wiki-alustalle käyttäjätunnuksen luomiseksi ennen käyttöoikeuksien myöntämistä
         2. Todettiin että osalla oli ongelmia Haka-kirjautumisesta, kenties selaimen välimuistista johtuen
         3. Reeta voi poistaa tunnuksia tarvittaessa
      4. HAKA-tunnuksettomien käyttäjien käyttäjätunnukset luodaan kokouksen jälkeen
5. Tiedoksi: AVI on pyytänyt kevään 2023 Kansalliskirjaston asiantuntijaryhmän kokouksessa muodostamaan luonnoksen sähkökirjan määritelmästä julkaisuarkistokontekstissa
   
   1. Määrittelytyö ei ole tämän ryhmän tehtävä
   2. Sähkökirjoilta edellytetään vuonna 2025 tietuekohtaista saavutettavuusmetadataa
   3. Asiantuntijaryhmän muistiot ovat luettavissa Kansalliskirjaston asiakaswikissä
   4. Jos ryhmäläisillä on ideoita sähkökirjan määritelmän perusteiksi, niistä ollaan kiinnostuneita kuulemaan
   5. Keskustelua:
      1. Onko ISBN kelvollinen sähkökirjan kriteeri? Ehkä ei sinällään
      2. Ovatko sähkökirjat julkaisujen alajoukko, ts. kaikki julkaisut eivät ole sähkökirjoja?
         1. Artikkelit eivät ole sähkökirjoja
         2. OpinäytteissäOpinnäytteissä: gradut eivät ehkä sähkökirjoja, mutta entä väitöskirjat?
            1. Entä artikkeliväitöskirjat?
            2. Käytännön prosessit jolla esim. opinnäytteen tekijä tuottaisi tietuekohtaista metadataa?
      3. Alakohtaisia eroja vaatimusten haastavuudesta, esim. matematiikan kaavat
      4. Myös kaupalliset kustantajat kipuilevat takautuvan tuotantonsa saavutettavuuden kehittämisessä
6. Ryhmän ensimmäinen tehtävä: Tietuekohtaisen saavutettavuuskentän arvojoukon määrittäminen (Satu Niininen)
   1. Tietopaketti saavutettavuudesta
   2. Celian kanssa käyty keskustelua, alun perin jo vuonna 2021
   3. Tänä syksynä Satu ja Reeta kävivät läpi arvojoukkoa Celian kanssa
      1. Suunnitteilla kaksi kenttää, toinen vapaamuotoinen tekstikenttä, toisessa valitaan valmiista arvojoukosta
         1. Vapaamotoiselta Vapaamuotoiselta kentältä puuttuu vielä nimi
      2. Luonnosteltu taulukkomuodossa, pyritty säilyttämään formaattien välinen yhteentoimivuus DC:n, MARC:in ja ONIX:in välillä
      3. Onixissa saavutettavuustiedot pisimmällä, arvoja jo n. 60
         1. Kansallinen koordinointi puuttuu: päällekkäisiä arvoja
   4. Keskustelua
      1. Esim. Tampereen yliopistossa opinnäytteiden tallennuslomakkeet pyritty pitämään mahdollisimma lyhyinä
         1. Riittäisikö erottelu on saavutettava / ei ole saavutettava?
         2. Vetääkö mutkia liikaa suoraksi? Millä kriteereillä voitaisiin sanoa että on saavutettava?
      2. Miten ymmärrettäviä termit ovat satunnaisemmille tallentajille (esim. opinnäytteiden tekijät)?
         1. Checkboxit voisivat olla helpompia
      3. Taulukossa vihreällä kirjatut positiivisiksi muokatut versiot arvojen kuvauksista parempia
      4. Miten pitkälle opiskelijalle annettu valmis tallennuspohja riittää, miten paljon pitää tehdä validointia esim. pdf-tiedostosta?
      5. Kielikoodit yksi ongelma, suomen lukeminen amerikaksi? Voi olla ohjelmasta / asetuksista kiinni?
      6. Opinnäytteiden liitteet
         1. Videotiedostojen kuvailu?
         2. Esim. Theseuksessa usein ohje- ja opastusvideoita
         3. Liitteille jossain vaiheessa omat kuvailutiedot? (jos DSpace tukee tätä riittävän hyvin)
   5. Kenttien nimet
      1. Alustava ehdotus: dc.description.accessibility ja dc.description.accessibilityfeatures
7. Seuraava kokous
   1. Reeta tekee doodlen, etsitään aikaa tammikuun puolivälistä