Aika: 5.9.2023 klo 13–1513.15–15.10
Paikka: Kansalliskirjaston kokoushuone Collan (C222) sekä Zoom-etäkokoustila
Osallistujat: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio, sihteeri (Kansalliskirjasto), Johanna Parviainen (Kirjastopalvelu), Milja Vanhanen (Yle Arkisto), Tommi Viitamies (Helsingin kaupunginkirjasto)
Etänä: Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto
Poissa: Tommi Viitamies (Helsingin kaupunginkirjasto)

1. Kokouksen puheenjohtajan valinta

...

• Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Tapani Moisio.

2. Ajankohtaista

2.1. Muusan puheenjohtajuus

...

Etäkokouksessa 15. elokuuta 2023 päätettiin, että Muusan puheenjohtajuuden jatkosta sovitaan syyskuun varsinaisessa kokouksessa. Keskusteltiin alustavasti, että jos ryhmälle ei saada valittua yhtä puheenjohtajaa loppukaudeksi, voisi vaihtoehtona olla myös kiertävä puheenjohtajuus.Valitaan Muusalle puheenjohtaja tai puheenjohtajat loppukaudeksi

• Päätettiin, että loppukauden ajan eli vuoden 2023 loppuun asti Muusan puheenjohtajuus kiertää aakkosjärjestyksessä siten, että seuraava puheenjohtaja aloittaa vuoronsa aina Muusan varsinaisena kokouspäivänä. Loppukauden puheenjohtajina toimivat näin ollen seuraavat Muusan jäsenet:
  
  • Ilkka Haataja 5.9.–9.10.
  • Ilona Heinonen 10.10.–6.11.
  • Anna Kanerva Lamppu 7.11.–4.12.
  • Johanna Parviainen 5.–31.12.

2.2. Teos MARC 21:ssä -projekti

...

Jotta työ pääsisi käyntiin, olisi ensin syytä hahmotella, mitä tietoja taulukkoon otetaan. Tämän voisi toteuttaa käymällä läpi jokin tai joitakin PDF-muodossa olevia luetteloita ja katsomalla, millä tavalla niitä olisi järkevää purkaa taulukkomuotoon. Jatkotyöstöstä voisi sitten keskustella ohjeluetteloiden tietokantaprojektista vastaavan Jaska Järvilehdon kanssa.Keskustellaan

• Keskusteltiin aiheesta ja

...

• sovittiin työn jatkosta:
  
  • Ilkka hahmottelee, mitä tietoja ohjeluetteloista otettaisiin mukaan konversioon
  • järjestetään etäkokous asian tiimoilta 19. syyskuuta 2023 klo 13–14.

2.3. SEKOn kolmikielistäminen

...

• kolmikielisyys (päätermi kolmella kielellä fi-sv-en)
• mappaus wikidataan (wikipediaan, wikimediaan), joista saisi näkyviin esim. kuvan tai wikipedia-sivun Finton widgetillä samaan tapaan kuin YSO-paikat-ontologiassa
• mapppaukset muihin kantoihin, vähintään seuraaviin:  LCMPT, MIMO
  • https://id.loc.gov/authorities/performanceMediums.html
  • https://vocabulary.mimo-international.com/InstrumentsKeywords/sv/ (2024 kpl)
• Hornbostel & Sachs -luokitus näkyviin omaan kenttäänsä  (jokaiselle on URI MIMOn palvelussa)
  • https://vocabulary.mimo-international.com/HornbostelAndSachs/en/ (mutta termit
suoomeksi
• • suomeksi)

...

• Keskusteltiin aiheesta ja todettiin, että

...

Keskustellaan aiheesta ja päätetään jatkosta.

• projekti on edelleen tarpeellinen ja Muusa pyrkii tukemaan sen edistymistä parhaansa mukaan. Aiempaa suurempaa panosta Muusalla ei kuitenkaan ole toistaiseksi mahdollista antaa projektille lukuisien muiden resursseja vievien kehittämiskohteiden vuoksi. Pohdittiin, että sanaston ruotsinkielistämisen edistämisen kannalta voisi olla hyödyllistä, jos mukana olisi esimerkiksi Åbo Akademin edustaja.

3. Kuvailukysymykset

3.1. Rinnakkaisnimekkeet

Muusan kokouksessa 2. marraskuuta 2022 tutustuttiin MLA:n ohjeeseen, jossa ohjeistetaan rinnakkaisten tietojen merkitsemisestä kuvailussa: Supplements to Best Practices for Music Cataloging Using RDA and MARC21. Supplement 2: Recording Parallel Data Using ISBD in MARC and Minimally Punctuated MARC. Ryhmä päätyi ratkaisuun, että ohjeen mukaisia rinnakkaisten tietojen merkitsemisen tapoja voitaisiin noudattaa suomalaisessakin kuvailussa.

Muusan kokouksessa 7. joulukuuta 2022 sovittiin, että musiikin sovellusohjeeseen lisätään ainakin MLA:n ohjeiden 3c ja 3d mukaiset esimerkit. Milja on laatinut esimerkkien luonnokset ja jakanut ne muusalaisten kommentoitavaksi Google Docsissa.

Kokouksessa 4. huhtikuuta 2023 käytiin läpi luonnosta. Sovittiin, että Milja laatii vielä tiivistetyn ohjeluonnoksen, jonka hyväksynnän jälkeen esimerkit selityksineen lisätään sovellusohjeeseen.Käydään

• Käytiin läpi tiivistetty versio ohjeluonnoksesta.

...

3.2. Teoksesta kaksi kieliversiota samassa nuottiaineistossa

Melindassa on KK:n luetteloima mieskuorosovitus teoksesta Sibelius: Jouluvirsi = Julvisa : op. 1 No. 4

isbn:  979-0-55011-833-1

Kun teos sisältää mieskuorosovitukset joista kaksi kieliversiota, niin silloin(ko)? ei laiteta lainkaan 240-kentää. (Laitettiinko aiemmin kielet 240-kenttään osakenttää $l toistamalla…?)

Musiikkiteoksen ja tekstin kaksi eri versiota ovat tekijä-nimekekirjauksina 700-kentissä. Voitaisiinko nämä kaksi eri versiota kirjata osakohteina? Tulisiko osakohteisiin 240-kentät?

Musiikkiteoksen tekijä-nimekekkeisiin on myös kirjattu: $sKriittinen editio.

Jos luetteloisi ”kevennetysti”, niin voisiko käyttää 240-kenttää, kahdella kieliversiolla (ilman osakohteita)?

3.3. Nuottiaineiston ominaisuudet ja stemmojen lukumäärät

Muusan sähköpostiin 16.6.2023 saapuneita kysymyksiä:

Olen ymmärtänyt, että enää ei kuulu käyttää kentässä 546 ‡b merkintää "Viivastonuottikirjoitus", vaan se ilmoitetaan kentässä 348. Musiikin RDA-sovellusohjeen esimerkeistä minulle on jäänyt epäselväksi, ilmoitetaanko nuottikirjoituksen tyypin osoittava termi (eli lähes aina viivastonuottikirjoitus) samassa kuin nuottiaineiston muoto (partituuri, stemma jne.) vai tehdäänkö sitä varten uusi kenttä. Eli tehdäänkö näin:

348 ## ‡a partituuri ‡a stemma ‡c viivastonuottikirjoitus ‡2 mts/fin

vai toistetaanko kenttä 348 ja erotetaan osakenttä c sinne?

Sitten kysymys stemmoista: Jos teoksessa esiintyvän kahden tai jopa useamman soittimen, muttei kuitenkaan kaikkien, osuudet on painettu allekkain, niin sehän on aina yksi stemma? Muistan lukeneeni/kuulleeni jotain sellaista, että jos samassa stemmavihossa on useamman soittimen osuudet jostain syystä koottu peräkkäin (aika epäkäytännöllistä), ne pitäisi kuvailussa ilmoittaa tyyliin

300 ## ‡a 1 partituuri

300 ## ‡a 3 stemmaa

vaikka konkreettisesti olisi vain yksi partituurinide ja yksi stemmanide. Eihän tämä vain ole totta? Kyseessä on varmaan aika harvinainen tapaus, mutta kuvailu e.m. tyyliin aiheuttaisi pelkkää sekasotkua, kun aletaan tarkistaa, ovatko kaikki stemmat tallessa, joten tuollaisen kustantajan tekemän erikoisratkaisun voisi vain ilmoittaa huomautuksissa. Ja tästä tulikin mieleeni nelikätiset pianokappaleet: niissähän primo- ja secondo-osuudet ovat yleensä rinnakkain, ovatko tällaiset nuottijulkaisut kuitenkin partituureja?

Lopuksi vielä: Miten kuvailisitte sellaisen soolonuotin laajuutta, joka on n. A3-kokoinen, kahtia taitettu ja molemmin puolin painettu arkki? Siinä ei ole sivunumeroita, vaan nuottiviivastot on painettu poikittain koko A3-laajuudessa eli arkki pitää levittää auki. Toisella puolella on yksi teos ja kääntöpuolella toinen. Päädyin ratkaisuun "1 soolonuotti (1 kaksipuolinen taitettu lehti)" yhdistelemällä Metatietosanaston termejä, mutta se ei varmastikaan ole oikein. Arkki-sanaa en uskaltanut käyttää, koska Metatietosanaston käyttöesimerkki "1 arkki (46 sivua)" oli täysin käsittämätön minulle.

...

• Lisätään esimerkit Musiikin RDA-sovellusohjeeseen.

3.2. Kysymys librettojen kuvailusta

Muusan sähköpostiin 12.7.2023 saapunut kysymys:

...

245 c vastaava toimittaja Sonja Eiramo = Bluebeard's Castle & A Room of One's Own / responsible editor Sonja Eiramo. (tarvitaanko muita vastuullisuustietoja tässä yhteydessä, vai riittääkö niiden merkintä 700-kenttiin?)
505 00 ‡a Herttua Siniparran linna / säveltäjä Béla Bartók -- Oma huone / säveltäjä Outi Tarkiainen (merkitäänkö säveltäjää tähänkään, vai libreton kirjoittaja?).

Muitakin vinkkejä saa antaa. Yhden tärkeän huomautuksen sain hakutietoihin liittyen. ”Librettojen, sanoitusten ja muiden musiikkiteoksissa käytettyjen tekstien auktorisoidussa hakutiedossa ensisijaista nimekettä edeltää tekstin kirjoittajan (libretistin, sanoittajan) auktorisoitu hakutieto.” Eli enää 100-kenttään ei librettojen kohdalla koskaan merkitä säveltäjää?

Vielä viimeinen asia joka jäi pohdituttamaan, on oikean luokan valinta. Tavanomaisesti käyttäisin luokkaa 78.351, mutta Fintossa luokan 78.351 ohjataan näin: "Tähän myös oopperalibretot silloin, kun pääsanana on säveltäjän nimi, muuten ko. kirjallisuuden lajin mukaiseen luokkaan." Nyt kun säveltäjää ei enää pääsanana käytetä (?), mihin luokkaan libretot kuuluvat? Minua auttanut toinen kuvailija pohti 83.2-luokkaa, jonka käytöstä löytyy Finnasta muutama esimerkki. Tässä kuitenkin pohdituttaa se, että kirjastossamme libretot ovat omassa hyllyssään 78.351. Luokka 83.2. olisi melko tavalla eri paikka tälle. Voisiko 78.351 pitää lisäluokkana, jota käyttää kirjastossamme? Pohdin löydettävyyttä asiakkaidenkin näkökulmasta.

3.5. Kysymys 240-kentästä

Muusan sähköpostiin 17.8.2023 saapunut kysymys:

Ainakin Hal Leonard -kustantamo on alkanut julkaista nuoteissa SAM-klang-sarjaa, jossa sekakuoroteoksia on sovitettu naiskuorolle (sopraano- ja alttostemmat) ja yhdelle mieskuoroäänelle (tenori- ja bassostemmojen sijasta).

Käsissäni on Mozartin Requiemin pianopartituuri, josta on tehty tällaiselle kolmiääniselle sekakuorolle sovitus.

Eikä ole ensimmäinen, joka on viime aikoina vastaan tullut.

240-kenttä ja samoin 382-kenttä ovat tässä nyt ytimessä: miten merkitään sovituksen esityskokoonpano?

4. RDA-asiat

4.1. Linjaukset

Sävellaji

Muusan kokouksessa 7.2.2023 tarkistettiin ehdotus Metatietosanastoon lisättäväksi ehdotettavien sävellajitermien listaksi. Ilona on lähettänyt tarkistetun listan Muusalle, jonka pohjalta laaditaan ehdotus Metatietosanastoon.

Päätettiin myös laatia linjaus RDA:n sävellajielementin merkitsemiseksi. Linjausehdotus lisätään RDA-linjausten ja -esimerkkien ehdotussivulle.

4.2. Sovellusohjeiden päivittäminen vastaamaan uudistunutta RDA Toolkitiä

Kirjastojen kuvailuyhteistyösivustolla olevassa taulukossa todetaan, että Kumea, Muusa ja Toiku päivittävät sovellusohjeet vastaamaan uudistunutta RDA Toolkitiä vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Keskustellaan aiheesta ja sovitaan päivitystyön etenemisestä.

5. Seuraavat kokoukset

...

• Kysymyksen käsittely jäi kesken, ja sitä jatketaan Muusan seuraavassa varsinaisessa kokouksessa.

4. Seuraavat kokoukset

Sanastokokous perjantaina 22.9.2023 klo 13–1510–11

Yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden ohjeluetteloiden läpikäynti tiistaina 26.9.2023 klo 14–15

...