Page History
...
Archival Resource Keyn eli ARK-tunnistejärjestelmän ja sen resolveriohjelmiston kehitti alun perin John Kunze University of Californian California Digital Library (CDL, https://cdlib.org/) -yksiköstä. ARK julkistettiin hieman muiden PID-järjestelmien jälkeen vuonna 2001, ja siinä on pyritty korjaamaan muiden järjestelmien puutteita. ARK-tunnisteissa ei esimerkiksi saa käyttää muita kuin tulostettavia ASCII-merkkejä, ja ARK-resolverille voi tallentaa periaatteessa mitä tahansa metatietoa.
ARK-järjestelmän kehittämiseen osallistuu nykyään CDL:n ohella useita muitakin tunnisteen käyttäjiätunnistetta käyttäviä organisaatioita, mutta CDL vastaa edelleen muun muassa yhteisen resolveriympäristön ylläpidosta. Jokaisella ARK-tunnisteen käyttäjällä on oltava oma resolveri-instanssi, mutta sille tallennetut metatiedot linkityksineen siirtyvät automaattisesti yhteiselle resolverille.
6.2 ARK-järjestelmän soveltamisalat ja keskeiset käyttäjät
...
ARK is well suited to long-term access and identification of any information resources that accommodate reasonably regular electronic description. This includes digital documents, databases, software, and websites, as well as physical objects (books, bones, statues, etc.) and intangible objects (chemicals, diseases, vocabulary terms, performances).
ARK-tunnisteella on satoja käyttäjäorganisaatioita. Merkittävimmät ARK-tunnuksia hyödyntävät organisaatiot lienevät yli tuhat käyttäjäorganisaatiota. Viimeisimmän 10 vuoden aikana käyttäjämäärä on kasvanut nopeasti (ks. https://arks.org/community/). Merkittäviä ARK-tunnuksia hyödyntäviä organisaatioita ovat esimerkiksi Louvren taidemuseo, Ranskan kansallisarkisto sekä Ranskan ja Ison-Britannian kansalliskirjastot. Ranskassa ARK onkin on erittäin suosittu keskeisten muistiorganisaatioiden tarjoaman vetoavun ansiosta. Hyvä esimerkki on Louvre, jonka digitoiduille kokoelmille on annettu Louvre on kieltämättä vaikuttava esimerkki: sen digitoiduille kokoelmille annettiin 2021 483 000 ARK-tunnusta[ii]. Suomessa käyttäjiä ei tiettävästi vielä ole, minkä takia tunnistetta käsitellään tässä tekstikokonaisuudessa vain lyhyesti. varsin lyhyesti. Jatkossa tilanne voi muuttua, koska Kansallisarkisto selvittää kevään 2023 mittaan PID-tunnistejärjestelmän käyttöönottoa. Keskeiset vaihtoehdot ovat ARK ja URN:NAN (kansallisarkistoille rekisteröitävä uusi URN-nimialue, joka vastaisi rakenteeltaan URN:NBN-nimialuetta).
6.3 ARK-tunnuksen rakenne
...
Resolverin osoite on vapaavalintainen osa tunnusta. ARK-resolvereita on eri osoitteissa ainakin kymmeniä ellei satoja, mutta kaikkien niiden tiedot kootaan globaaliin linkitystiedot kootaan CDL:n ylläpitämään yhteiseen ARK-resolveriin osoitteessa http://n2t.net/. Jos URN-tunnisteen tavoin ARK kestää sen että resolverin osoite jätetään pois, koska ARK:nimiön ansiosta tunnus (esimerkiksi ark:/12148/bpt6k5834013m) on yhä tunnistettavissa tekstin keskeltä. Hyperlinkki siitä tulee vain resolverin osoitteen kera.
...
IETF-standardisoinnin pullonkaulaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu: ARK-tunnisteelle rekisteröidään URN-nimialue, ja julkaistaan sen jälkeen RFC, jossa tunnistejärjestelmä kuvataan. Vastaavaa menettelyä on jo sovellettu NBN-tunnisteeseen, eikä ole mitään syytä, miksi sitä ei voitaisi soveltaa myös ARK-tunnisteeseen. Kansalliskirjasto on esittänyt tätä toimintamallia ARK-kehittäjille maaliskuussa 2023, ja asia on tätä kirjoitettaessa (30.3) yhteisön pohdinnassa. Nimialuerekisteröinnin pitäisi olla teknisesti yksinkertainen prosessi varsinkin sen jälkeen kun URN-syntaksi salli "/"-merkin käytön. ARK-tunnuksesta tulee URN lisäämällä tunnuksen alkuun merkkijono "URN:".
ARK-yhteisö voi myös luopua 22 kestäneestä IETF-standardisointiprosessista, ja kääntyä jonkin muun standardisointijärjestön puoleen. Tällöin tulisivat kyseeseen ainakin ANSI/NISO ja Ranskan kansallinen standardisointijärjestö AFNOR, koska tunnistetta käytetään eniten suurin osa tunnisteen käyttäjistä on Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
...
ARK-tunniste ja perinteiset tunnistejärjestelmät ovat tähän asti täydentäneet toisiaan, ja ARK-tunnuksia annettaneen jatkossakin aineistoille, joilla ei ole niille kehitettyä tunnistestandardia (kuten taideteokset) tai joita kyseisisille aineistoille luotu tunnistestandardi ei kata (ennen ISBN-järjestelmän käyttöönottoa julkaistut monografiat, opinnäytteet). DOI- ja Handle-tunnisteiden tavoin ARK hyötyy valmiista ohjelmistoympäristöstä, mutta niistä molemmista sen erottaa maksuttomuus, joka taas on yhteinen piirre URN-tunnisteen kanssa. Tarkenteen käyttömahdollisuus antaa tunnusjakeluun joustavuutta, joka muista järjestelmistä puuttuu ainakin toistaiseksi. Näillä eväillä ARK säilynee PID-kartalla pitkälle tulevaisuuteen joko omana itsenään tai URN:ARK-tunnisteena, riippuen siitä miten sen standardisointiprosessi etenee. , toivottavasti niin että tunnisteelle rekisteröidään URN-nimialue.
[i] https://datatracker.ietf.org/doc/draft-kunze-ark/
...
