Page History

...

Elektronisen julkaisemisen ja Internetin myötä perinteisten standarditunnisteiden rinnalle on kehitetty uusia järjestelmiä:

• Toimijoiden julkisten identiteettien tunnistejärjestelmät, kuten International Standard Name Identifier (ISNI), Open Researcher and Contributor ID (ORCID) ja Research Organization Registry (ROR).
• Tutkimushankkeiden tunnistejärjestelmä Research Activity Identifier (RAiD)
• Teosten ja ekspressioiden tunnistejärjestelmät, kuten International Standard Audiovisual Number (ISAN).
• Toiminnalliset tunnistejärjestelmät (Persistent Identifier- eli PID-järjestelmät), eli ARK, DOI, Handle ja URN).

PID-järjestelmien avulla on mahdollista tarjota erilaisia Web-palveluita, kuten luoda identifioitujen objektien sijainnista riippumattomia hyperlinkkejä joko näihin objekteihin itseensä tai esim. objektien metatietoihin. Linkkien . Voidaan luoda esimerkiksi identifioidun objektin sijainnista riippumaton hyperlinkki joko objektiin itseensä, sen laskeutumissivulle (jolla on linkit objektin eri versioihin) tai objektin metatietoihin. Linkkien hallinnointi ja täydellinen riippumattomuus resurssien verkkosijainneista parantaa linkitetyn datan luotettavuutta.

PID-järjestelmät ovat luoneet myös uusia haasteita. Perinteisten standarditunnisteiden käytön periaatteet ovat tuttuja niin kustantajille kuin kirjastoillekin. Niiden soveltamisala on vuosikymmenien mittaan tarkasti rajattu ja perusteellisin manuaalein ohjeistettu. PID-järjestelmien tilanne ei ole yhtä selkeä. Esimerkiksi DOI-tunnuksen voi ISO 26324 -standardin mukaan antaa periaatteessa mille tahansa objektille. Mutta DOI-tunnuksien jakelua hallinnoivat organisaatiot kuten Crossref ovat kuitenkin asettaneet omien DOI-tunnustensa soveltamiselle ehtoja, joita ei saa rikkoa. Tämän oppaan DOI-osiossa kuvataan Crossrefin ja DataCiten DOI-ohjeita tarkemmin, koska Suomessa annetaan niiden DOI-tunnuksia muun muassa TSV:n Journal.fi -palvelussa julkaistaville tieteellisille artikkeleille ja Edition.fi -palvelussa julkaistaville monografioille sekä CSC:n yhteistyökumppaneiden julkaisemille tutkimusdata-aineistoille. Näin sovellettuna DOI täydentää ISO:n perinteisiä tunnistejärjestelmiä, jotka eivät artikkeleita tai tutkimusaineistoja kata. Muiden PID-järjestelmien soveltamisaloja käsitellään lyhyesti niiden kuvauksissa.

PID-järjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti, ja muutoksia on odotettavissa jatkossakin. Siksi tästä oppaasta on tarkoitus julkaista uusi tulostettava versio vuosittain ja verkkoversioita tarpeen mukaan useamminkin. Teksti on laadittu Kansalliskirjastossa, mutta DOI-järjestelmän kuvaukseen on saatu arvokasta palautetta Tieteen tietotekniikan keskus CSC:stä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnasta, mistä lämpimät kiitokset asianosaisille.