Aika: 4.3.2021 klo 10–1210.05–12.14
Paikka: Microsoft Teams -etäkokoustila
Osallistujat: Ilkka Haataja (Taideyliopiston kirjasto, Sibelius-Akatemia), Ilona Heinonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Jaska Järvilehto, puheenjohtaja (Helsingin Konservatorion kirjasto), Anna Kanerva Lamppu (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto), Tapani Moisio, sihteeri (Kansalliskirjasto), Johanna Parviainen (Kirjastopalvelu), Anu Sormunen (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Tommi Viitamies (Helsingin kaupunginkirjasto)Kutsuttu asiantuntija: Jarmo Saarikko (Kansalliskirjasto) kohdassa 1.

Asialista

1. LCGFT:n musiikkitermien hierarkia ja sovellusohje

Musiikin(kaan) SLM-hierarkia ei ole vielä valmis. Alla on linkki LCGFT:n ratkaisuihin ja sanaston sovellusohjeeseen. Keskustellaan, mitä ajatuksia esimerkiksi dokumentista ilmenevät yläkäsitteet muusalaisissa herättävät.

Practices for Using LCGFT for Music Resources

...

Muistio

1. Ajankohtaista

2.1. Automaattisen kuvailun tapaaminen 15.3.2021 klo 10.30–12.30

Jaska osallistuu tapaamiseen.

2.2. Kuvailun tiedotuspäivä 18.3.2021

Muusan jäseniä kehotetaan ilmoittautumaan tiedotuspäivään.

2.3. Kuvailuryhmien työpaja 13.4.2021

Muusalaisia kehotetaan tutustumaan ohjelmaan ja laittamaan tarvittaessa viestiä Muusa-postiin tai suoraan Jaskalle liittyen työpajassa käsiteltäviin aiheisiin.

2.4. Muusan ja Kumean mahdollinen yhteiskokous

...

Keskustellaan Keskusteltiin mahdollisen yhteiskokouksen tarpeesta, mahdollisesta aikataulusta ja asioista, joista on tarpeen keskustella yhdessä.

• Yhteiskokousta pidetään kannatettavana ajatuksena, mutta aivan lähiaikoina sille ei koeta olevan tarvetta.

2.5. Kuvailutasokommentit

Viime Helmikuun kokouksessa sovittiin, että kukin Muusan jäsen perehtyy ja tutustuu Kuvailustandardiryhmän laatimiin kuvailutasolinjauksiin, jonka jälkeen kommentit kootaan yhteen. Aikaa kommentoinnille on 30.4. asti.

Muistetaan siis edelleen perehtyä linjauksiin ja kootaan kommentit yhteen huhtikuun kokouksessa.

3. Kuvailukysymyksiä

...

Pianopartituuri nuottiaineiston julkaisumuotona oli alun perin tarkoitettu vain laulumusiikissa käytettäväksi, mutta Suomessa sitä on käytetty myös soitinmusiikissa. Pitäisikö asiaa tarkastella uudestaan uuden RDA:n tiimoilta vai voidaanko käytäntöä jatkaa?

• Jatketaan vallitsevan käytännön noudattamista edelleen eli merkitään pianopartituuri myös soitinmusiikille. Muistetaan selventää asiaa ekspression hakutiedon RDA-linjauksissa.

3.2. Rinnakkaisnimekkeen merkitseminen MARC-kentässä 505

On pyydetty, että Muusan kuvailuohjeeseen lisättäisiin esimerkkejä välimerkkien käytöstä 505-kentässä , etenkin rinnakkaisnimekkeen merkitsemisen osalta. Tarkemmin tiedusteltiin vielä, voiko rinnakkaisnimekkeet erottaa "="-merkillä vai onko rinnakkaisnimekkeet merkittävä , kuten ohjeessa sanotaan: ”merkitään aineistossa esiintyvässä muodossa”.

• ISBD-välimerkityksen mukaan rinnakkaisnimeke erotetaan yhtäläisyysmerkillä myös huomautuksissa.
• Sovellusohjeeseen on nyt lisätty esimerkki rinnakkaisnimekkeiden merkitsemisestä 505-kenttään.

Keskustellaan vieläKeskusteltiin laajemminkin, mitä välimerkityssääntöjä milloinkin noudatetaan.

• Bibliografisessa kuvailussa noudatetaan Kirjastoaineiston kuvailusääntöjen (Consolidated ISBD) ja hakutiedoissa Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osan välimerkityssääntöjä. Myös MARC 21 -formaatti ohjaa välimerkitystä erityisesti kenttien loppupisteen osalta.
• Keskusteltiin alustavasti, voitaisiinko musiikinkuvailussa siirtyä noudattamaan muiden aineistojen tapaa erottaa nimekkeet 505-kentässä kahdella yhdysmerkillä puolipisteen sijaan. Käytäntö ei ole ISBD:n mukainen vaan on peräisin AACR2-säännöistä. Keskustelua jatketaan seuraavassa kokouksessa.

3.3. Nuottiaineiston laajuus ja tallennetyyppi

...

Kumpikohan tavoista on oikea tai suositeltavampi?

Referenssiksi keskusteluun:

...

• RDA:n kohdassa 3.4.5.14 ohjeistetaan: ”Jos taitettu arkki on tarkoitettu luettavaksi sivuina, merkitään laajuus ilmauksella 1 arkki taitettuna, jota seuraa sivuja kuvaava määrä kaarisuluissa”.

...

• Uusimmat RDA Toolkitissa ja RDA Registryssä olevat määritelmät seuraaville termeille ovat:
  • taitettu arkki: "arkki, jota on tarkoitus lukea sivuiksi taiteltuna”
  • arkki: "litteä ja ohut pala paperia, muovia tms."
  • nide: "yksi tai useampia toisiinsa sidottuja tai kiinnitettyjä arkkeja, jotka muodostavat yhden yksikön".
• Todettiin, että sivumäärä olisi hyvä olla merkittynä myös taitetun arkin laajuudessa. Sen sijaan ei pidetty olennaisena, että termi taitettu arkki merkitään laajuuden osayksiköksi nuottiaineiston kuvailussa. Termin voi merkitä huomautuksena kenttään 500.
  • Huomioidaan tehty ratkaisu tulevissa RDA-linjauksissa.
• Tallennetyyppi arkki on määritelmien perusteella oikein, kun kuvailtavana on taitettu arkki.

3.4. Libreton päätekijä

Saapunut kysymys:

Haluaisin varmistuksen, kenet valitaan päätekijäksi librettoja kuvailtaessa. Olen oppinut, että libretoissa päätekijä on yleensä säveltäjä. Tämä näyttää olevan tiedossa muissakin kirjastoissa paitsi Kansalliskirjastossa, sillä poimiessani tietueita Melindasta olen huomannut Kansalliskirjaston vetäneen omaa linjaansa ja valinneen päätekijäksi järjestään libretistin. Siellä tunnutaan noudattavan tässä asiassa vaihtoehtoista sääntöä, josta Heikki Poroila & Kyösti Mäkelä ovat nimenomaan sanoneet: "Säännöissä olevaa vaihtoehtoista sääntöä 21.28.2.3 ei missään tapauksessa pidä soveltaa musiikkikirjastoissa." Olen tässä käyttänyt lähteenä vuonna 2001 painettua Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-opasta, ja Poroilan & Mäkelän kirja Musiikin luettelointi ja sisällönkuvailu on vieläkin vanhempi. Onko tässä asiassa tullut sääntömuutosta RDA:n tai jonkin muun uudistuksen myötä - eli heitänkö kyseiset opukset vallan roskiin - vai pitäisikö pikemminkin noita tietueita muuttaa? Häilyvyys päätekijän suhteen ja varsinkin se, että libretossa on päätekijänä libretisti, sotii mielestäni kovasti sitä periaatetta vastaan, että on yksi ideatasoinen teos, jolla on erilaisia manifestaatioita ja ekspressioita.

• Annettu vastaus: Suomalaiset luettelointisäännöt eivät ole enää RDA:n myötä voimassa. RDA:n mukaan tosiaan libreton päätekijä on libretisti.

3.5. Johann Christian Bachin teosluettelonumerointi

Bach, Johann Christian (1735-1782)

Tästä ei ole omaa YMN-luetteloa, eikä myöskään ”Yhtenäistetyt suosikkisävellykset” -luettelossa.

Vanhassa ”Hakutiedot”/Suomalaiset luettelointisäännöt” s. 222 ohjataan käyttämään T-numeroita (Terry, Charles Sanford : John Christian Bach, 1967).

Grove Music Online -artikkelista löytyy säveltäjän teokset, jossa mainittu sekä W- että T-numerot (myös mahadolliset epäviralliset opusnumerot).

Finnan hakutuloksissa löytyi kaikkia teosmerkintöjä. W-numerot on ryhmitelty sävellystyyppien mukaan, ja ne alkavat vastaavasti eri isolla kirjaimella (B, C, G), esim. B30–35. On myös muotoja, joissa on lisätty koodin eteen kirjain W (WB30-35).

Suositaanko edelleen T-numeroita? Ja niin, että merkintä alkaa T-kirjaimella?

Arscassa on käytetty W-numeroa Wa-etuliitteellä: https://uniarts.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22&lookfor=Bach%2C+Johann+Christian&type=Author

Warburtonin luettelo on uudempi (1999).

Mistä juontaa Arscassa käytetty etuliite Wa, onko sitä käytetty kansainvälisesti?

Grovessa: .. E. Warburton:The Collected Works of Johann Christian Bach 1735–1782, xlviii/1:Thematic Catalogue (New York, 1999) [W]

MLA ohjeistaa käyttämään W-numeroa W.-etuliitteellä. T-numeroa ohjeistetaan käyttämään vain ohjausmuodoissa.

http://cmc.blog.musiclibraryassoc.org/thematic-index/bach-johann-christian-1735-1782/

BACH, JOHANN CHRISTIAN, 1735-1782
Code:                 Warburton
Citation:            Warburton, Ernest. Thematic Catalogue. The Collected Works of Johann Christian Bach, 1735-1782, vol. 48, pt. 1. New York: Garland, 1999.
Abbreviation: W. (n 80008104)
Access Point Use:                       Authorized or variant access points. Not used for op. 9 (Hummel), op. 15 (Welcker), op. 18 (Roullède de la Chevardière), and op. 18 (Foster).
Notes:              
Code:                 Terry
Citation:            Terry, Charles Sanford. John Christian Bach. 2d ed. Oxford: Oxford University Press, 1967.
Abbreviation: T
Access Point Use:                       Variant access points only.

Deutsche Nationalbibliothek käyttää yhtenäistetyssä nimekkeessä W-numeroa W-etuliitteellä ilman pistettä välilyönnin kanssa: http://d-nb.info/gnd/300336896
Titel des Werkes:
Gloria, W E 4 (G-Dur)

British Library käyttää yhtenäistetyssä nimekkeessä W-numeroa W-etuliitteellä pisteen ja välilyönnin kanssa: http://explore.bl.uk/BLVU1:LSCOP-ALL:BLL01016588019
Uniform Title:
Concertos, flute, orchestra, W. C 79, D major

Suomalaisen YMN-käytännön mukainen tapa olisi varmaankin merkitä W-numero ilman pistettä tai tyhjämerkkejä. Käytettävä etuliite pitää sopia.

Warburtonin tapauksessa kannattaa ottaa huomioon vielä se, että teosluettelonumerointi ei ole juokseva. Ilman välimerkkejä ja pisteitä varsinainen tunnus sulautuu yhteen alaryhmää ilmaisevan aakkostuksen kanssa.

...

• päävastuullinen tekijä on libretisti. Musiikkiteos ja siinä käytetty libretto ovat eri teoksia. Kansalliskirjaston ratkaisu on siis RDA:n mukainen.
• Lisätään asiaa havainnollistava esimerkki Musiikin MARC 21 -sovellusohjeeseen.
• Kehotetaan tietokantoja ja kirjastoja tekemään takautuvia korjauksia librettojen pääkirjauksiin vastaamaan RDA-ohjetta.

3.5. Musiikkiaineiston kuvailu, jos esittäjän nimi muuttuu, mutta julkaisu on muuten samanlainen

Saapunut kysymys:

Tuli vastaan tällainen äänite, josta on julkaistu kaksi eri versiota eri esittäjänimellä. Ensimmäisessä versiossa yhtyeen nimi on Dixie Chicks, mutta sen jälkeen levystä on julkaistu versio, jossa yhtyeen nimeksi on vaihtunut The Chicks. Kuitenkin levyn EAN-koodi ja muut tunnisteet ovat pysyneet samana. Pelien kohdalla EAN-koodi ei ole yksilöivä tunniste, joten sovelletaanko tässä tapauksessa samaa ja tehdään uusi kuvailu tuolle The Chicksien versiolle vai voiko nämä jotenkin liittää samaan tietueeseen? KANTOssa ei näytä olevan Dixie Chicksiä ollenkaan.

...

Discogsista näkyy hyvin nämä molemmat versiot. Lisäksi uudemman version kohdalla on selventävä huomautus: “Released under the band's new name "The Chicks", while other versions of the release still bear the original band name "Dixie Chicks".”
https://www.discogs.com/search/?q=0194397411522&type=all

• Julkaisun eri versioissa on eri vastuullisuustieto, joten tarkalleen ottaen kyse on kahdesta eri manifestaatiosta.
• Eri kirjastoilla voi olla erilaisia tarpeita julkaisun eri versioiden erottamiseksi toisistaan. Yleisessä kirjastossa saattaa riittää, että uudemmasta versiosta tehdään huomautus ensimmäisen version tietueeseen, mutta esim. kansallisdiskografiassa pyritään kuvailemaan kukin manifestaatio erikseen.
• Muusan kanta on, että erillistä kuvailua ei vaadita, jos muutos manifestaatioiden välillä on kysymyksessä esitetyn kaltainen eli hyvin vähäinen. Ratkaisu on kuitenkin tehtävä kirjastokohtaisesti.

4. RDA-linjaukset

4.1. Kumean kysymykset Muusalle ekspression linjaussivulla

Kumea on lisännyt ekspression linjaussivulle kaksi kysymystä Muusalle. Kysymykset koskevat elementtejä duration ja place of capture.Käsitellään kysymykset

• Lisätään Muusan vastaukset linjaussivulle.

4.2. Uudet linjaukset

Sovitaan uusien Uusia RDA-linjausehdotusten käsittelyn etenemisestä.

5. Muut asiat

Poimintaluettelointi

Viime kokouksessa nousi esiin tarve keskustella poimintaluetteloinnista.

Keskustellaan aiheesta, jos aikaa jää.

...

linjauksia tarvitaan erityisesti teosten ja ekspressioiden hakutiedoille.

• Aletaan työstää hakutietojen linjauksia musiikin sovellusohjeen ja alkuperäisen RDA Toolkitin ohjeiden pohjalta tulevissa kokouksissa.

5. Seuraavat kokoukset

Sanastokokous torstaina 25.3.2021 klo 13–14?

Varsinainen kokous torstaina 8.4.2021 klo 13–15 10–12 etäyhteydellä