Page History

...

Etäyhteys:  https://connect.funet.fi/kk_kuvailu  

Osallistujat: Noin 40

Muistiinpanot: Marja-Liisa Seppälä

HUPNET

tunnus: hupnet107730

salasana: jaana64parka 

Ohjelma:

10.00-10.45 Päätöksenteko- ja jalkautusprosessin läpikäynti (tiedoksi ja toimeksi): (Nina Hyvönen)

• Muistiinpanot:
  • Jalkautusprosessia pitää kuvailuryhmissä vielä miettiä lisää kuvailun (muutoksen) merkityksen välittämiseksi kirjastonjohtajille ja rahoittajille.
  • Kuvailuryhmien jäsenten seuraavassa rekrytoinnissa on huomioitava edustavuus suhteessa eri kuvailujärjestelmiin.
  • Metatiedon järjestelmäriippuvuus ei ole ongelma, jos se ei vaaranna metatiedon yhteentoimivuutta.
  • Koha-tuotannossa on 4 tietokantaa mukana. Pääpaino on kokoelmanhallinnassa, ei metatiedossa.
  • Koulutustarpeet kuvailun muutokseen liittyen: yleiset kirjastot toivovat lisää perus-RDA-koulutusta.
  • Kuvailuohjeistukset olisi saatava ajantasalle nopeammin. Kuvailuohjeet olisi hyvä löytyä yhdestä osoitteesta. Linkityksiä ohjeesta toiseen voisi lisätä. 
• Miten erilaiset kannat asioihin sovitaan?
• Miten kuvailun tulevat muutokset jalkautetaan kirjastoihin?
• Mistä saadaan tukea kuvailuun panostamiseen kirjastoissa? 
• Miten järjestelmämuutokset vaikuttavat kuvailuun? Onko järjestelmä renki vai isäntä?
• Mikä on visio kuvailun muutoksesta? Järjestelmäneutraalius vs. järjestelmäriippuvuus?
• Tietovarantojen eri tasot: kirjastojen tietovarannot ja muistiorganisaatioiden ym. yhteiset tietovarannot
• "Kokonaisarkkitehtuurinäkymä"

10.45-11.15 RDA-linjaukset : (tiedoksi ja toimeksi): (Marja-Liisa Seppälä)

• Linjausprosessin kertaus ja linjaussivujen esittely
• Paikan ja ajanjakson sovellusprofiiliehdotusten käsittelysoveltamisprofiiliehdotusten käsittely
• Muistiinpanot:
  • kuvailun asiantuntijaryhmät lähtevät työstämään uuden RDA:n linjauksia toukokuussa
  • Kuvailustandardiryhmän puheenjohtaja vierailee ryhmissä tarpeen mukaan
  • marraskuussa seuraava kuvailuryhmien yhteiskokous?

  • tavoite: vuoden 2019 loppuun mennessä mahdollisimman paljon linjauksia ja soveltamisprofiileita valmiina

  • soveltamisprofiili: lista keskeisistä elementeistä, joita halutaan käytettävän; "pikaohje" sääntötekstiin

  • pohdittava, mistä aiheista tarpeen tehdä soveltamisprofiileja
  • paikan ja ajanjakson kuvailun soveltamisprofiilit ehdotuksina mahdollisista soveltamisprofiileista (kts. yllä), kuvailuryhmien toivotaan tutustuvan näihin ja kommentoivan näitä mahdollisimman pian

11.15-11.30 Ryhmien viestintäfoorumin esittely ja käyttöönotto (Nina)

• Muistiinpanot:
• Keskustelufoorumi: https://foorumi.kiwi.fi/c/kuvailuryhmat
• Voisi käynnistää keskustelun esimerkiksi tänään keskustelluista asioista: testiaiheena soveltamisprofiilien ehdottaminen

11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen) 

12.30-13.30 Kansallisen kuvailukatteen varmistaminen  osana kuvailun toimintaympäristöä (työryhmätyöskentelynä, 5 työryhmän vetäjinä puheenjohtajat)

• Miten varmistetaan, että keskeinen aineisto (esim. tutkimuksen ohessa tuotettava aineisto) tulisi kuvailtua kirjastojen bibliografisessa verkostossa (Tarja vetäjänä)
• Mistä kansallisbibliografia huolehtii (Marja-Liisa vetäjänä):
• Myös pitkäaikaissäilytys olisi huomioitava (Sirpa vetäjänä)
• Mikä on kuvailuryhmien rooli tässä yhteistyössä (Nina vetäjänä)
• Myös muu kuin aineiston (auktoriteettitietueiden tuottaminen) kuvailukatteen varmistaminen, esim. teoksen, ekspressiot, toimijoiden kuvailut (Jaakko vetäjänä)
• Yhteenveto (15 min)
• Muistiinpanot:
• Miten varmistetaan, että keskeinen aineisto (esim. tutkimuksen ohessa tuotettava aineisto) tulisi kuvailtua kirjastojen bibliografisessa verkostossa?
  • Mitä keskeinen aineisto on
  • Mitä tarkoitetaan bibliografisella verkostolla
  • Tärkeää, että jokainen organisaatio kuvailee oman organisaationsa aineistonsa
  • Kustantajan tuottaman metatietoa olisi hyödynnettävä enemmän
  • Julkaisuarkistoissa olevaa metatietoa pitäisi olla helpompaa hyödyntää kuvailussa
  • Automaattisesti tuotettu metatieto tulossa
• Mistä kansallisbibliografia huolehtii
  • aineistot ja kb:
    • suomalainen julkaisutuotanto, kulttuuriaineistolaki määrittelee raamit minimille
    • kuvaillaan myös harmaata aineistoa
    • verkkoaineistolla on pitkät rästit
    • ei kuvailla netissä olevia pienaineistoja tai pienpainatteite
    • miten kb saisi tiedon kaikista aineistoista?
    • julkaisuarkistoaineisto olisi hyvä saada kb:hen
  • pitäisikö kb:llä olla rikkaampi kuvailutaso?
  • kate linjattu tärkeäksi: hyvä saada edes jotain metatietoa
  • automaattisesti tuotettavan metatiedon määrää lisätään mm. niihin aineistoon, joita ei ole mahdollista kuvaillla käsin ollenkaan
  • koordinointivastuu, mallioppilas kuvailusääntöjen noudattamisessa, uusien kuvailukäytänteiden pilotointi
  • kansainvälinen yhteistyö: tehdäänkö miten kattavasti vielä ulkofennicaa, linkit eri maiden kansallisbibliografioiden välillä olisi kiva, mutta tunnisteet ja prosessit kesken
  • Unescon julkaisutilaston tuottaminen
• Myös pitkäaikaissäilytys olisi huomioitava: DIAT
  • Mitä kuvailijan olisi huomioitava PASista
  • PAS-tunnisteet merkittävä kuvailuun
  • Keksitetty hallinointi tuottaa parempaa PAS-metatietoa
  • Hallinnollisen metatiedon pitäisi tulla automaattisesti
  • Dokumentointi toimenpiteistä olisi tallennettava yhtenäisesti
  • Onko paperisen dokumentin säilyttämiseen tarvetta: on vähiten haavoittuva formaatti
  • Myös alkuperäinen dokumentti oltava tutkimuksen käytettävissä
  • PAS-työjakoa on selvitettävä: KK:n tehtävänä kansallinen ohjeistus ja pysyvä tunniste
  • Pitää saada pysyvä PAS-rahoitus
  • Kuka päättää mitä pitkäaikaissäilytetään
• Mikä on kuvailuryhmien rooli tässä yhteistyössä
  • Ryhmät toimivat tällä hetkellä hyvin
  • Monet näkökulmat ovat hyviä, näkökulmien yhteentuominen näissä työpajoissa  myös hyvä asia
  • Asiakasnäkökulman huomioinen tärkeää
  • Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa
  • Toimijakuvailupalvelun periaatteita on hyvä selkeyttää jatkossa
  • Järjestelmien ylläpitotyön lisäksi alettava puhua metatiedon ylläpidosta
• Myös muu kuin aineiston (auktoriteettitietueiden tuottaminen) kuvailukatteen varmistaminen, esim. teosten, ekspressioiden ja toimijoiden kuvailu
  • AMK- ja yleisten kirjastojen näkökulmasta toimijoiden, teosten, ekspressioiden jne. kuvailu tuntuu vieraalta ajatukselta (oletuksena KK-vetoisuus – toisaalta maakuntakirjastoissa on tietämystä paikalliskulttuurista)
  • OA-aineistojen toimijoiden kuvailu, varsinkin jos koko aineisto muutenkin luetteloimatonta
  • Metadatan epätasaisuus paljastuu esimerkiksi Finna-hakujen sekavuutena
  • Miten saada Asterin henkilöauktoriteetit linkitetyn datan piiriin samaan tapaan kuin ovat yhteisönimet (datan avaaminen Fintossa)?
  • Tarveperusteinen eteneminen auktorisoinnin laajentamisessa
  • Kuvailutyökalujen kehittäminen: lomakkeet auktoriteettien tekemistä varten à la Artiva et YSE
  • Tarvitaanko auktoriteettituetueita, jos aineisto on kokoteksti-indeksoitu? Suhde muuhun annotointiin?
  • Finnan hakutulokset nyt manifestaatioita, kun pitäisi pyrkiä ennemmin teosten näyttämiseen – manifestaatiotiedot olisivat ennemminkin teosten ja niiden ekspressioiden saatavuuden takia
  • Tarve analyysityökaluille teosten, ekspressioiden ja manifestaatioiden keskinäisen määrän tarkaksi selvittämiseksi
  • Digitointi voi vaikuttaa paperiaineiston pitkäaikaissäilytykseen ja paperiaineiston haettavuuden tarpeellisuuteen
  • Ulkoisten lähteiden käyttö esimerkiksi teostietueiden luomisessa (esim. elokuvien osalta Elonet ja IMDb)

• • • Etäryhmän mietinnät:
      • Kansallisbibliografian tehtävänä säilyttää ja rikastaa metatietoja
      • PAS: digiointi ja tekijänoikeudet keskeisiä
      • E-aineistojen tietueiden poistaminen aineistoista, jotka eivät ole saatavilla?
      • Paikkaehdotukset: ehdotuksia ei aina ehditä tekemään
      • Auktorisointityö on keskeistä kansalliskirjaston työtä
      • Tiedonkulku kuvailun asiantuntijaryhmistä kirjastoihin nyt luultavasti tehokkaampaa niissä kirjastoissa, joista on ryhmissä edustajia. Tiedonkulun tasapuolisuus riippumatta siitä, kuuluuko ko. kirjaston henkilöstön jäseniä ryhmiin. 

13.30-13.45 Kahvitauko (tilattu)Kahvitauko

13.45-14.45 Käytännön kuvailutyöhön liittyvien asioiden käsittelyä ja niistä sopimista (yleiskeskustelu ja konsensus): konkreettiset esimerkit etukäteen jakoon

• Ajanilmaisemien käytännöt – FAST vai aikamääreiden auktorisointi YSOon  Ajanilmaisemisen käytännöt (Mirja Anttila alustajana)
• Teosauktoriteetit: mm. teoslinkitysten siirtäminen teoskuvailuihin  (Jaakko Tuohiniemi alustajana) (esityksen diat)
• Kiinteämittaisten kenttien kyselyn vastausten käsittely ja jatkojalostaminen (taustaksi tiivistelmä tuloksista, esityksen diat) (Satu Niininen alustajana)
• Translitterointilinjaukset  (Katerina Sornova alustajana) (Translitterointi.pdf)
  
• Muistiinpanot:
• Ajanilmaiseminen:
• Mitään numeerisiä ajanmääriä ei ole toistaiseksi auktorisoitu
• Kirjastoilta ehdotus numeeristen ajanmäärien auktorisoinnista
• Sisku ei kannata FAST-sanaston käyttöä, mutta kannattaa aikamääreiden auktorisointia
• Yksi mahdollista noudattaa ISO 8601 -standardia, jolloin ei auktorisoida aikamääreitä, vaatii Finnaan aikajanan käyttöä hauissa, vaatii ISO-standardin soveltamisen tutkimisen
• Keskustelua tarvitaan hakujärjestelmien kanssa
• Sisku jatkaa asian käsittelyä
• Teosauktoriteetit:
  • Teosten välisten viittausten sijoittaminen teosauktoriteettitietueisiin selkeyttää aineistojen välisiä suhteita ja on kevyempää kuin viittausten toistaminen useassa samaa teosta koskevassa bibliografisessa tietueessa
    
  • Teostietueiden tekemistä olisi edistettävä ja Asteri-yhteistyötä avattava aiempaa useammalle organisaatiolle
    
  • Teosten minimitason kuvailukin voisi olla riittävä aluksi
    
• Kiinteämittaiset kentät:
• Millä foorumilla kyselyn tuloksia voisi esitelllä? Yleinen raportti olisi hyvä julkaista pian
• Mikä ryhmä lähtisi kehittämään kuvailuohjeistusta?
• Miten hyödynnettäisiin kiinteämittaisia kenttiä paremmin mm. uusissa kirjastojärjestelmissä? Yhteistyötä järjestelmäkehittäjien kanssa tarvitaan, miten kiinteämittaiset kentät vaikuttava tiedonhakuun
• Translitterointi:
  •  Miten ruotsinkieliset kirjastot suhtautuvat kansallisten translitterointisääntöjen noudattamiseen? täytyy ratkaista erikseen
  • Pidetään hankalana kansalllisen säännön käyttöä toimijoissa ja kansainvälisen säännön käyttöä aineistossa
  • Kuka tekee lopullisen päätöksen? Mikä on kansallisten ryhmien vastuu?
  • Yleisesti halutaan yksi yhteinen ratkaisu translitteroinnissa
  • Poimituissa tietueissa translitterointi noudattaa sitä
  • Alkukielinen muoto olisi oltava kuvailussa mukana aina
  • Suomessa olisi hyvä käyttää kansallisia sääntöjä
  • Pienryhmä tekee linjauksen asiasta
  • DL tämän vuoden aikana: RDA:n saatava jokin linjaus

14.45-15.00 Yhteenveto 

• Seuraava työpaja pidetään marraskuussa 2019