Converiksen DSpace-kytkentä perustuu ilmeisesti SWORDiin, mutta sen käytössä on ollut Jyväskylässä ongelmia
Siirrettävästä metadatasta päätetään vasta sen jälkeen, kun rajapinnan toiminnasta saadaan selvyys
Kytkentä olisi erityisen tarpeellinen artikkelien rinnakkaistallennuksessa, joka tällä hetkellä tehdään käsityönä ja vie jo valmiiksi vähäisiä resursseja
Turun yliopistolla voi olla kiinnostusta Converis-kytkentään, jos sen kehitys etenee
Theseuksen tulevat uudistukset
Syöttölomakkeiden uusiminen on suunnitteilla, tarkoitus tehdä samaan aikaan kokoelmarakenteen uudistuksen ja metadatan päivityksen kanssa
Tiina Tolonen on katsonut metadataa, Minna Marjamaa on aloittamassa työn pian
Laureassa tehdään paljon rinnakkaistallennuksia ja siellä toivotaan, että syöttölomake olisi mahdollisimman yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä tietojen syöttäjälle, joka on usein muu kuin julkaisuarkistoammattilainen
Toivottavaa olisi, että metadatan tarkastaja voisi tehdä tarvittavat korjaukset ja lisäykset myöhemmin
Justus-integraation testausta ei ole vielä aloitettu, CSC odottaa Theseuksen metadataa koskevia ratkaisuja
Justuksen lomakkeen käytössä on ollut toistaiseksi vaikeuksia
Ongelmia on ollut mm. Eduuniin kirjautumisessa
Metadatan syötön tulisi olla helppoa; julkaisujen syöttäjät ovat olleet puutteista yhteydessä CSC:hen
Workflow vaatii vielä kehitystyötä
Theseuksen uusi ulkoasu on saatu graafikolta, lähetetty Samu Viidalle ja Anis Moubarikille Kansalliskirjastossa
Aiemmin on sovittu, että jos graafinen materiaali on valmis ennen syyskuun loppua, uusi ulkoasu saadaan julkaistua marraskuussa
Asiaa käsitellään myös AMK-kirjastojen johtajien kokouksessa
Theseuksen yhteydessä keskusteltiin myös pitkäaikaissäilytykseen liittyvistä kysymyksistä
Aija Vahtolalta on saatu tieto, ettei asia ole edennyt
PDF/A-konversion osalta ollaan odoteltu PAS-asian etenemistä: konvertterin rakentaminen ei ole hyödyllistä ennen kuin tiedetään onko se tarpeen
Theseuksessa on monenlaisia tallentajia, joten ohjeistuksen pitäisi olla niin yksiselitteinen, että kaikki osaavat toimia samalla tavalla
Kokoelmarakenteen yksinkertaistaminen on suunnitteilla myös Jukurissa
Työ on aloitettu, Samu Viita ja Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta menevät vierailulle LUKE:n Viikin pisteeseen lokakuussa
Haasteita on, mutta kokoelmarakenteen yksinkertaistaminen on hyvä tavoite julkaisuarkiston ylläpidonkin kannalta
Kun mahdollisimman iso osa julkaisujen tiedoista on metadatassa kokoelmarakenteen sijaan, tulevat päivitykset on helpompi tehdä
Kokoelmia pitää olla aina ainakin yksi, kustomoidut syöttölomakkeet ja käyttörajatut aineistot lisäävät kokoelmien määrää
Takautuvan datan kanssa voi olla haasteita
Dataa on tuotu eri organisaatioista, vanhasta Trip-tietokannasta ja aiempien tutkimuslaitosten (esim. Metla) tietokannoista
Jukuri toimii sekä julkaisuarkistona että julkaisurekisterinä
Tanja Vienonen tutustuu Jukurin metadataan ennen kokousta
Turun yliopistossa on tehty vastaava uudistus eikä negatiivista palautetta ole saatu; jos metadata on laadukasta, kokoelmarakenteen ei tarvitse olla monitahoinen
Muutoksen yhteydessä on hyvä pyytää organisaation henkilökuntaa tarkistamaan verkkosivuille ja muualle linkitettyjen julkaisujen osoitteiden toimivuus ja muistuttaa pysyvien tunnisteiden käytöstä
Julkaisuarkistojen ja Justuksen kytkentä
Odotellaan Justuksen uutta testiversiota, jota on lupailtu CSC:ltä myöhemmin tänä syksynä
AMK:ien osalta puutteiden ja toivottujen ominaisuuksien esille nostaminen olisi hyvä tehdä nyt, jotta ne saadaan käyttöön Theseuksen uudistuksen yhteydessä
Justuksen käyttöönotto ei toteutune Theseuksen osalta tänä syksynä, sillä ehdotettu ajankohta (joulukuu) ei ole ihanteellinen opinnäytteiden syöttökiireen vuoksi
DSpace-syöttölomakkeiden uudet ominaisuudet
Kytkennät Finto-rajapintaan ja URN-generaattoriin on toteutettu; enää ei tarvitse hyppiä eri sivuilla hakemassa näitä tietoja
Syöttölomakkeiden määrittelymahdollisuus taulukon avulla
DSpaceen voidaan hakea lomakkeiden metadatakentät Google Driveen luotavasta taulukosta, josta tarvittavat tiedot pyöräytetään skriptin avulla sisään julkaisuarkistojärjestelmään
Käytössä mm. Julkarissa
Taulukoiden käytöstä on suuri apu julkaisuarkiston ylläpitäjälle, kun pyydetyt muutokset eivät huku sähköpostin syövereihin
Pudotusvalikoiden päivittämismahdollisuus toisella palvelimella olevien listojen avulla
Myös Theseuksessa voidaan todennäköisesti siirtyä käyttämään DSpace-syöttölomakkeita tulevan uudistuksen yhteydessä
Lomake ei olisi aivan samanlainen kuin nykyiset lomakkeet, mutta esim. kieliversiointi onnistuu (esim. opinnäytteen taso -kenttä)
Shibboleth-tunnistautumista testataan tiedon syöttäjien kirjautumisessa
Lapin yliopiston Lauda toimii ensimmäisenä pilottina, muissa voidaan ottaa käyttöön pilotin jälkeen
Julkaisuarkistoon tallennettujen kuvien esittämiseen uusi galleria-toiminto
Jyrki Ilva esitteli konferenssimatkaa, katso esitys
Tämän vuoden teemana oli "Sustaining Open", joka näkyi myös esityksissä – aiheina mm.
Kaupalliset vs. yhteisön voimin avoimesti tuotetut palvelut ja ohjelmistot
Keskitetyt vs. paikalliset palvelut
Palvelujen pitkän tähtäimen ylläpito
Konferenssiin osallistui n. 350 henkeä, joka on melko tavallinen määrä, kun konferenssi järjestetään Pohjois-Amerikassa
Tim Donohue esitteli DSpace 7:n kuulumisia
Näillä näkymin uusi versio julkaistaan alkuvuodesta 2019, vaikka monet asiat ovat vielä kesken
Version uutuuksia mm. uusi käyttöliittymä, kokonaan uusittu REST API, ResourceSync-rajapinta ja tuki koneluettavan metadatan välittämiselle http-headereissa (”signposting”)
Tietomalliin tehdään muutoksia, joiden toteuttaminen on viivästyttänyt kehitystyötä
Tulevaisuudessa voidaan julkaisujen lisäksi kuvailla muitakin entiteettejä, mm. tekijöitä tai esim. lehtimuotoisia julkaisuja
Kehitetään eteenpäin tulevissa DSpace-versioissa
Tietomallissa on tehty DSpace-CRISin tietomallia vastaavia ratkaisuja, mutta tekninen toteutus on erilainen
Esityksen mielenkiintoisinta antia oli nähdä miten syöttölomaketta on kehitetty
Kokouksessa kommentoitiin nykyisen REST-rajapinnan käytön haastavuutta, sillä laajasti käytettynä sen kanssa on ilmennyt ongelmia
DSpace 7:n uusia ominaisuuksia pohdittiin käytön kannalta
ennen käyttöönottoa pitää varmistaa sekä toimivuus, että oikeudelliset asiat, kuten tietosuojakysymykset
Olisi hienoa, jos julkaisuarkistoihinkin voisi kytkeä auktoriteettitietokannan Melinda-metatietovarannon tapaan
Pitää myös varmistaa kuinka uudistukset kytkeytyvät toisiinsa ja muihin versioihin
Ensi vuoden OR-konferenssi järjestetään 10.-13.6.2019 Hampurissa
Toivotaan mahdollisimman laajaa osallistumista suomalaisista julkaisuarkistoista
Osallistujissa enemmän suomalaisia kuin OR:ssä, yhteensä toistakymmentä, kokonaisuudessaan konferenssiin osallistui n. 150 henkeä
DSpace-CRIS oli näkyvästi esillä
Jopa enemmän esillä kuin kaupallisten toimijoiden ohjelmistot
Kehitetään italialaisessa 4Science-yrityksessä, aiemmin Cinecassa (”Italian CSC”)
Kysymyksiä herättää se, että DSpace-CRIS on yksi DSpacen kehityshaara, ei erillinen moduuli
Suomessa DSpace-CRISiä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön
Haasteena ollut eri käyttöliittymä (JSPUI) kuin Suomessa käytetyissä DSpace-versioissa (XMLUI)
Tämä ongelma poistuu DSpace 7:n uuden käyttöliittymän myötä
Todettiin, että CRIS-järjestelmä tarjoaisi organisaatioille uusia mahdollisuuksia
Voisi lisätä kiinnostusta myös OA:ta kohtaan
DSpace 7:ään on tulossa myös mahdollisuus toteuttaa tutkijoiden omia sivuja
5. Muut asiat
Julkaisuarkistojen sisältämien kirja-aineistojen metatietojen hyödyntäminen Melindassa, katso esitys
Lassi Lager esitteli suunnitelmia hyödyntää metatietovaranto Melindassa valmiita kuvailutietoja muista tietokannoista
Melindaan ei ole tarkoitus haravoida kaiken aineiston metatietoja, vaan vain ISBN-tunnuksellisia aineistoja (esim. väitöskirjat)
Vuosittain Melindaan voitaisiin saada noin 3000 uutta kirjojen kuvailutietuetta
ISBN-tunnukselliset julkaisut ovat useimmiten julkaisuarkistoasiantuntijoiden tallentamia, joten metatiedot ovat todennäköisesti oikein
Jatkossa haravointi on tarkoitus saada automatisoitua säännöllisesti tehtäväksi prosessiksi
Alussa ihmistarkastus välissä
Metatiedot haravoidaan suoraan Melindaan, josta ne replikoituvat Fennica-kansallisbibliografiaan, tarvittaessa muihin (kirjasto)tietokantoihin ja Fennicasta/kirjastotietokannoista Finnaan
Finnan tuplakontrollissa voisi käyttää URN-tunnuksia hyödyksi
Aluksi haravoidaan vain metatieto, mutta myöhemmin haravointiin liitetään myös kokotekstitiedostot vapaakappaleprosessin kautta
Ehdottomasti hyvä asia, koska väitöskirjojen haku voi olla hankalaa, kun ei ole yhtä luotettavaa paikkaa mistä niitä voisi etsiä
Mainittiin, että väitöskirjat ilmoitetaan OKM:n vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa, joten ne ovat Juulissa melko kattavasti (aivan uusimmat haettava eri tietokannoista)
Muutoksia Kansalliskirjastossa
Vuoden 2019 alusta toteutuva organisaatiouudistus vaikuttaa myös julkaisuarkistopalveluihin
Edellinen uudistus oli 2017
Nyt suuret yksiköt jaetaan pienemmiksi palvelujen mukaan
Julkaisuarkistopalvelut siirtyvät Tietovarannoista Julkaisemisen palvelut -yksiköksi, jonka esimieheksi siirtyy Heli Kautonen entisestä Asiakkuuden hallinta -yksiköstä
Nina Hyvönen jatkaa toisen yksikön esimiehenä
Leipätehtaan tiloista luovutaan tammikuussa 2019
Myös Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja on vaihtumassa edellisen johtajan jäätyä eläkkeelle
Nykyisen ryhmän kausi päättyy, uuden ryhmän kokoonpanosta päätetään syksyn aikana
On mahdollista, että osa ryhmästä joudutaan kutsumaan erikseen
Edellisellä kerralla SYN (nyt FUN) ei katsonut tehtäväkseen nimetä yliopistokirjastojen edustajia, koska palvelun asiakkaina on vain osa yliopistokirjastoista
Kaikkia ryhmän jäseniä ei ole pakko vaihtaa kerralla
Ryhmän toimintakausi voisi olla kaksi vuotta, jotta kaikki pääsevät osallistumaan
Iris Tahvanainen: On hyvä, että ryhmä jatkaa, sillä se on ollut tarpeellinen ja julkaisuarkiston kehittämistyössä erittäin hyvä tietolähde
Myös Kansalliskirjaston asiantuntijoiden mielestä ryhmä on toiminut hyvin tiedon välittämisessä asiakasorganisaatioille
Yleisemmälle, kansalliselle ryhmälle olisi voinut myös olla tarvetta
Ryhmän toimintaan voisivat osallistua kaikki Kansalliskirjaston julkaisuarkistoasiakkaat
Avoin Tiede -koordinointi on siirtynyt Tieteellisten Seurain Valtuuskunnalle (TSV)
Kansalliskirjastossa ja ehkä myös muissa organisaatioissa tarvittaisiin tähän enemmän resursseja
Yliopistokirjastoilla on ollut epävirallinen yhteistyöryhmä OA-verkosto
Tiedottamista ja yhteistyötä julkaisuarkistoasioissa voisi auttaa vuosittain järjestettävä seminaari tai vastaava
Organisaatiouudistuksen jälkeen voisi selvittää löytyisikö tällaisen järjestämiseen resursseja Kansalliskirjastosta
Kommentoitiin, että olisi kiinnostavaa kuulla muidenkin kuin Kansalliskirjaston asiakkaiden kehittämistä uudistuksista ja niiden onnistumisesta
Esim. Jyväskylän yliopiston Converis-kytkennästä
Theseuksen kymmenvuotisseminaari järjestetään 21.11.18 Tampereella
Ohjelmaa suunnitellaan, tulee saataville myöhemmin
Kansalliskirjastosta pyydetty esityksiä Jyrki Ilvalta ja Samu Viidalta
CSC:ltä esityksen pitää Justus-kehityksestä vastaava Joonas Nikkanen
Myös johtajatason esitys on suunnitteilla
Ei etäyhteyttä, sillä keskiössä on eri AMK:ien työntekijöiden tapaaminen kasvokkain
6. Seuraava kokous
Vuoden viimeinen kokous järjestetään tiistaina 6.11.2018 klo 10-12Sörnäisissä Leipätehtaalla kirjastoverkkopalvelujen tiloissa ja etäyhteydellä