Page History

...

Kirjaston ensimmäisestä tehtävästä, kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta vastaamisesta, on säädetty tarkemmin nk. kulttuuriainestolaissa (laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, 1433/2007). Lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Kansalliskirjaston vastuulle kuuluvat painotuotteet, tallenteet (esim. äänitteet) sekä verkkoaineistot. Lain nojalla kirjastolle luovutettuja aineistoja kutsutaan vapaakappaleiksi. Vapaakappaleaineistojen perusteella Kansalliskirjasto, muiden organisaatioiden avulla, päivittää kansallisbibliografiaa ja kansallisdiskografiaa. Tämä työ on tyypillisesti kansalliskirjastojen keskeisin tehtävä.

Vapaakappaleaineiston käyttöön asettamisesta säädetään tekijänoikeuslaissa, joka asettaa varsin tiukat rajat aineistojen käytölle.

...

Tekijänoikeuslaki säätelee suuresti kirjaston tietoaineistojen avaamista. Lain yleisperiaate on, että sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tekijänoikeus tuottaa oikeuden määrätä teoksesta, sen kappaleiden valmistamisesta ja sen yleisön saataviin saattamisesta. (Julkistetusta teoksesta saa kuitenkin jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten.) Tekijänoikeuden lähioikeudet antavat suojaa esityksille, radio- ja tv-lähetyksille, tallenteille kuten äänitteille ja valokuville sekä luetteloita, taulukoita ja tietokantoja.

Tekijänoikeuden suoja-aika päättyy, kun tekijöiden kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Sen jälkeen teoksen kappaleiden valmistaminen ja jakelu on vapaampaa. AiniestotDigitoidut ainestot, joiden suoja-aika on päättynyt, Kansalliskirjasto on lähtökohtaisesti asettanut avoimesti saataville.

Suoja-ajan voimassa ollessa aineistoa voi asettaa yleisön saataville kahdella tavalla: oikeudenhaltijan kanssa sopimalla tai sopimuslisenssillä.

...

Sopimuslisensseistä säädetään tekijänoikeuslain 26 §:ssä. Kyse on sopimuksesta, joka voitaisiin solmia Kansalliskirjaston ja asianomaisen tekijänoikeusjärjestön välillä. Sopimuksella voitaisiin luoda laajennettu kollektiivinen käyttölupa, jolloin jonka turvin luvanhaltija voisi, luvan mukaisin ehdoin, käyttää kaikkia tämän alan tekijöiden teoksia. - Tällaisia sopimuslisenssejä ei ole vielä olemassa.

Oikeudenhaltijoiden kanssa sopiminen on mahdollista, kun oikeudenhaltijat tiedetään, heidät tavoitetaan ja kun sopimusehdoista päästään sopuun. Sopiminen on varsin työlästä, mutta eräissä projekteissa (esim. Peri+ ja Aviisi) sitä on pystytty tekemään.

Tekijänoikeuslaissa säädetään vielä erikseen elektronisten vapaakappaleiden käyttöön saattamisesta (ks. yllä).

Tekijänoikeuden lähioikeudet suojaavat... TBD 

Laki orpoteosten käyttämisestä (8.11.2013/764)

...

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621)

"Yliopiston toimintaa säätelee julkisuuslaki ja sen sisältämä julkisuusperiaate: Viranomaisen ; sitä sovelletaan yliopistoon vaikkei yliopisto olekaan viranomainen. Julkisuuslain perusperiaate on, että viranomaisen hallussa oleva tieto on julkista, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Suomen perustuslain (731/99) 12 §:n 2 momentin mukaan '"viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta'. Tätä säännöstä sovelletaan myös yliopistoon, vaikkei yliopisto ole viranomainen." ". (http://www.helsinki.fi/tietosuoja/asiaa%20tietosuojasta.html)

Kansalliskirjastolle omintakeinen seikkatapaus, jossa laki tulee sovellettavaksi, ovat kulttuuriaineistolain perusteella saadut vapaakappaleet, jotka voivat olla julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä.

...

Henkilötietolain tarkoituksena on suojata yksityisyyttä henkilötietoja käsiteltäessä. Henkilötietoja on Kansalliskirjaston aineistoissa sekä metetiedoissa.  Kansalliskirjasto voi käsitellä näitä henkilötietoja, sikäli kuin käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvoitteesta. Tällöin on kuitenkin noudattettava henkilötietolain määräyksiä aineiston käsittelystä. Henkilötietolaki on muun muassa vaikuttanut henkilöiden syntymävuosien käyttämiseen erottavana tekijänä kansallisbibliografiassa.

...

• Kansalliskirjaston tilat ovat julkisia tiloja.
• kansalliskokoelman ja muut kotilainausrajoitukset
• Yksityisarkistojen ja salassa pidettävän aineiston käyttörajoitukset

...