Page History
| Table of Contents |
|---|
Nimi
Fennica - Suomen kansallisbibliografia
...
Formaatti
Fennica tuotetaan marc Marc 21 -formaatissa RDA -kuvailusäännöstön mukaisesti
...
FENNICA-tietokanta - Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto. Sitä tuotetaan Kansalliskirjastossa. Nykyään tietokannan sisältö pohjautuu vuoden 2008 lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Sen mukaan Kansalliskirjaston tehtävänä on ottaa vastaan ja säilyttää Suomessa valmistetut lain määrittelemät painotuotteet ja tallenteet, jotka on tarkoitettu yleisölle levitettäväksi. Verkkoaneiston Verkkoaineiston osalta säilytysvelvollisuus on valikoivaa eikä julkaisijoilla ole aineiston luovutusvelvollisuutta muutoin kuin Kansalliskirjaston erillisestä pyynnöstä
...
- suomalaiset kirjat vuodesta 1488
- sarja-aineistot, mm. lehdet vuodesta 1771
- kartat 1540-luvulta lähtien
- audiovisuaaliset aineistot
- verkkoaineistot n. vuodesta 2008
- digitoituja vanhoja aineistoja
- pienpainatekokoelman aiheenmukaiset ryhmäluettelot
- verkkosivujen teemakeräyksitä teemakeräyksistä tehtyjä ryhmäkuvailuja vuodesta 2008
- kustantajien ennakkotiedot tulevista julkaisuista.
...
Kansallisbibliografiaan sisällytettyjen aineistojen valintaperiaatteet ovat vaihdelleet eri aikoina, eikä valintakriteerejä ole tarkasti dokumentoitu. Kansallisbibliografian aineisto on aina rajattu ensisijassa Suomessa julkaistuun aineistoon. Lisäksi Suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisestä osasta lähtien (1544-1877) on lisätty mahdolisuuksien mahdollisuuksien mukaan myös ulkomailla painettu suomenkielinen kirjallisuus, suomalaisten tekijöiden ulkomailla julkaistu sekä Suomea koskeva kirjallisuus (Ulko-Fennica).
...
Suomalainen musiikkiaineisto, nuotit ja äänitteet, eivät ole mukana Fennicassa, vaan ne on luetteloitu Kansallisdiskografiaan eli Viola-tietokantaan.
Puutteet
Tietokannasta puuttuu vuosien 1810-1977 kokoelman aineistosta arviolta n. 20 000 pääosin ruotsinkielisen julkaisun tiedot. Ne löytyvät ainoastaan Kansalliskirjastossa olevasta FENNICA-kortistosta.
...
Tietokannassa on myös nimekkeitä joista ei ole kappaletta kansalliskokoelmassa. Kansalliskokoelmasta puuttuvien yksittäisten monografioiden luettelointitiedoissa lukee Puuttuu kansalliskokoelmasta. Lehtien Lehtien puuttuvat numerot käyvät ilmi vuoteen 2014 ulottuvasta numeroinnista, siitä eteenpäin ei kirjata puuttuvia numeroita, eikä tiedetä ilmestyykö lehti enäänenää.
Kartunta
Kansallisbibliografiaan saadaan kustantajilta ennakkotiedot ilmestyvistä kirjoista ennen kirjojen ilmestymistä. Yli sadan suurimman kaupallisen kustantajan painetun kirjatuotannon kuvailutiedot tiedot ovat valmiit tietokannassa 1-2 päivän vuorokauden sisällä julkaisupäivästä. Ei-kaupallisen painetun aineiston kuvailunopeus vaihtelee riippuen vapaakappaleluovutuksista.
E-kirjojen kuvailuprosessia uusitaan parhaillaan (2017-2018). Uusien käytäntöjen myötä kaupallisten aineistojen kuvailutiedot saadaan e-kirjojen luovutusten yhteydessä ja sellaisinaan ne ovat astetta laadukkaampia kuin ennakkotiedot. Aineistojen käytettävyyden kannelta ne ovat jo valmiita. Ajantasaisuutensa puolesta suurimpien kustantajien e-aineistojen tietueet saadaan tietokantoihin yhtä nopeasti kuin painettujenkin aineistojen tietueet.
...
Ensimmäisen painetun bibliografian Suomessa julkaistuista kirjoista laati F. W. Pipping: Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på finska = Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista. Helsingfors 1856-1857. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi vuodesta 1878 alkaaen alkaen aakkosellisena ja aiheenmukaisena vuosiluettelona uusien suomalaisten julkaisujen luetteloa nimellä Suomalainen kirjallisuus. Vuosiluettelon julkaisijaksi vaihtui Helsingin yliopiston kirjasto vuonna 1944 ja se jatkoi julkaisemista vuoteen 1994.Suomen ensimmäinen ruotsinkielisen kirjallisuuden bibliografia Katalog öfver den svenska litteraturen i Finland kattaa vuodet 1886-1938. Vuodesta 1939 eteenpäin kansallisbibliografia on sisältänyt kaiken kielisen kirjaliisuudenkirjallisuuden, mitä Suomessa on julkaistu.
Kansalliskokoelman kokoelmaluettelot vuosilta 1827-1976 siirrettiin manuaalisesti Fennica-tietokantaan Kotkan konvertointikeskuksessa. Työ valmistui 1998.
Kansallisbibliografian kuvailun ominaispiirteitä
Kansallisbibliografisessa kuvailussa pyritään yhdenmukaisuuteen pitämällä yllä tietueiden tasalaatuisuutta. Koska kansallisbibliografian historia on pitkä, se ei ole voinut välttyä eri aikoina vallinneista luettelointikäytännöistä, mikä näkyy Fennicassa erilaisina historiallisina kerrostumina. Fennicassa oleva tietosisältö ei ole kaikinpuolin kaikin puolin yhtenäistä, sillä aineistoja on aikojen kuluessa kuvailtu erilaisilla kuvailusäännöillä.
Kansalliskirjasto on digitoinut ja julkaissut painettujen suomalaisen kirjallisuuden luetteloiden esipuheet ja johdannot aina silloin kuin vallitseviin luettelointikäytäntöihin on tullut muutoksia. Aineistot löytyvät Doria-julkaisuarkistosta, http://www.doria.fi/handle/10024/135025 (kokoelma täydentyy vuoden 2018 aikana)
...
.
Kuvailun kattavuus ja muutokset käytännöissä
| Alkaen | asti | ||
|---|---|---|---|
| 1488 | Suomenkielisten monografioiden kuvailu | ||
| 1540 | 1973 | Suomessa julkaistujen karttojen kuvailu (vuodesta 1974 eteenpäin suurin osa yhä kuvailun piirissä) | |
| 1771 | Lehtien ja muun sarja-aineiston kuvailu (lehtiaineiston saapumisvalvonta vuoteen 2014 saakka) | ||
| 1901 | Ulko-Fennican kuvailu | ||
| 1906 | 2010 | kunnalliskertomusten ja maanviljelysseurojen vuosikertomusten kuvailu | |
| 1933 | Vieraskielisen aineiston kuvailu (poislukien pois lukien ruotsi) | ||
| 1939 | Ruotsinkielisen aineiston kuvailu | ||
| 1944 | Kyrillisten kirjainten translitterointi | ||
| 1972 | Suomalaisten tekijöiden elinvuodet otetaan käyttöön, lisätty myös takautuvasti | ||
| 1972 | ISBN-tunnukset otetaan käyttöön | ||
| 1975 | Lehtien ISSN-tunnukset otetaan käyttöön. Tunnuksia on annettu myös takautuvasti. | ||
| 1978 | Kuvailu siirtyy ATK-aikaan | ||
| 1981 | Audiovisuaalisen aineisto kuvailu (sis. äänilevyt, C-kasetit, diakuvat, piirtoheitinkalvot ja filmikortit) | ||
| 2006 | Verkkoarkiston teemakeräyksten teemakeräysten kuvailu | ||
| 2008 | E-aineistojen kuvailu | ||
| 2015 | Tietokonepelien kuvailu | ||
| 2016 | RDA:n mukainen kuvailu. Merkitään yhteistyössä tehdyn julkaisun kaikki tekijät, jolloin ensin mainitusta tulee päähakuelementti (aiemmin yli kolmen tekijän yhteisteoksessa nimekkeestä tehtiin päähakuelementti ja merkittiin yleensä vain kolme ensimmäistä tekijää), merkitään sisältö-, media- ja tallennetyypit, aiempaa laajemmin merkitään ekspression ja toimijoiden väliset suhteet (funktiot), kuvailua ohjaa metatietosanasto lisäksi vielä julkaisun ilmestymis-, paino- ja copyright vuodet merkitään. |
...
Kansallisbibliografian tietueisiin sisältyvistä henkilö- ja yhteisönimille on muodostettu auktoriteettinen nimimuoto. Kansalliskokoelman vanhimman fennicaFennica-kirjallisuuden yhteen koonneessa Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (1996) nimimuotovalinnat perustuvat pääasiassa painettujen lähteiden, matrikkeleiden sekä bibliografioiden tarjoamiin nimivariaatioihin. Myös henkilöiden virkauraa sekä syntymä- ja kuolinaikoja koskevat tiedot pohjautuvat matrikkeleiden tietoihin. Vain poikkeustapauksessa henkilöä on pyritty jäljittämään painamattoman lähdemateriaalin avulla. Periaatteena nimimuodon valinnassa on käytetty kriteerinä sitä, että nimimuoto ei saa aiheuttaa henkilöiden sekaantumista toisiinsa ja toiseksi nimen on oltava historiallisesti uskottava. Kansallisbibliografian kannalta oleellisinta on, että jokaiselle henkilölle on yksi mahdollisimman täydellinen nimi ja kerrotaan henkilöstä eri yhteyksissä käytetyistä muista nimimuodoista.
...
Kiinan-, korean-, japaninkieliset nimet translitteroidaan tapauskohtaisesti.Tietosuojan takia elävien henkilöiden syntymävuosia ei datassa esitetä.
Asiasanoitus
Tietokirjallisuuden sisällönkuvailu Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) asiasanoilla aloitettiin vuonna 1987, UDK-luokitus 1972 ja yleisten kirjastojen YKL-luokitus 1988. Vuonna 2019 YSAn ylläpito lakkautettiin ja siirryttiin käyttämään sisällönkuvailussa yleistä suomalaista ontologiaa (YSO). Myös vanhempia julkaisuja on eri hankkeiden yhteydessä takautuvasti asiasanoitettu ja luokitettu. 25 % ennen vuotta 1900 julkaistua aineistoa on tällä hetkellä udkUDK-luokitus. Kaikkiaan tietokirjallisuutta on noin 620 000 nimekettä, joista noin 51 % on asiasanoitettu. Kaunokirjallisuutta ei asiasanoiteta.
Digitoitaviin aineistoihin lisätään tarvittaessa UDK-luokitus ja/tai sisällönkuvailu.
