Page History

...

tuotetaan koneellisesti, sen mukaan mitä datakatalogi tarjoaa (eikä esim. marc-tietueiden lukumäärä fennicassa)

onko Onko pelkkä "tekninen koko" tässä määräävä, vai tarvitaanko lisäksi muita sillöstä nousevia lukuja?

Formaatti

...

Yleiset tiedot tai linkit formaatteihin on varmaan jossain muussa kohtaa katalogia - ei tarvita tieovarantokohtaisia erittelyjä.

...

http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/

Kartunta

Kansallisbibliografiaan saadaan kustantajilta ennakkotiedot ilmestyvistä kirjoista ennen kirjojen ilmestymistä. Sadan suurimman kaupallisen kustantajan painetun kirjatuotannon kuvailutiedot ovat valmiit 1-2 päivän sisällä julkaisupäivästä. Ei-kaupallisen painetun aineiston kuvailunopeus vaihtelee riippuen vapaakappaleluovutuksista. 

e-kirjojen osaltaa.. SINIKKA

Ilmaistaanko tässä nykyhetken kartunta kuin Voyagerissa - vai se miten päivittyy datakatalogissa - onko se reaaliaikainen? JOs ei ole reaaliaikainen niin ilmaisemmeko päivityssyklin?

...

Kansallisbibliografian ulkopuolle jäävä aineisto l. eli pienpainatteet on kuvailtu aiheen mukaisina kokoelmina . Kappelekohtaisella tasolla luettelointia ei ole tehty. (paiitsi digitoidut n. 7000 kpl - tästä pitää olla muualla teksiä) .aiheiden mukaan.  Eri tyyppisten pienpainatteiden silsällöistä on olemassa päivittyvä, mutta historian säilyttävä aakkosellinen listaus alkaen 1990 luvulta.

(-- onnistuuko tähän tekemään linkin tuohon listaan? – ) Doriaan? Päivittyykö automaatisesti, kun päivitetään muualle? (Leena)

Vaikka valintaperiaatteista eri aikakausina ei olekaan tehty tarkkoja ohjeita, melko johdonmukaisesti kansallisbibliografiasta on pyritty jättämään pois ainakin seuraavat painatelajit:

• pienpainatteet,
• vuosikertomukset
• kalenterit
• postikortit
• julisteet
• eripainokset. 

( ← tämän listan voisi julkaista vaikak Doriassa ja linkata Datakatalogiinkin)   Aineistoryhmiä, joissa eniten vaihtelevuutta pienpainatteiden ja luetteloidun kokoelman välillä ovat vuosikertomukset, kunnalliskertomukset, kiertokirjeet, sääntökokoelmat, pienet kirjaset, sarjat, eräät virallisjulkaisut, jäsenluettelot, hinnastot, näyttelyluettelot, ohjelmat, eripainokset ja monisteet.

Kappelekohtaisella tasolla luettelointia ei ole tehty. Paiitsi digitoidut n. 7000 digitoitua pienpainatetta on luetteloitu Fennicaan nimeketasolla. 

Muut kuin kansallisbibliografia-aineistot Fennicassa

...

Kirjahistorian tutkimisen kannalta tulee huomioida, että vuoden 2008 kultuuriaineistolain mukaan jälkeen kansalliskokoelmaan ei enää oteta muuttumattomia lisäpainoksia ja ne eivät siis näy myöskään kuvailutiedoissa.

Fennicassa oleva tietosisältö ei ole kaikinpuolin yhtenäistä, sillä aineistoja on aikojen kuluessa kuvailtu erilaisilla kuvailusäännöillä.

 tarvitaanko karkeat mallit siitä millä tasolla on luetteloitu eri aikoina? Onko siitä hyötyä kenellekään?

Kansalliskokoelmasta puuttuvien yksittäisten monografioiden luettelointitiedoissa lukee Puuttuu kansalliskokoelmasta. Näitä puutteita paikataaan ottamalla vastaan lahjoituksia. Lehtien  puuttuvat numerot käyvät ilmi vuoteen 2014 ulottuvasta numeroinnista, siitä eteenpäin ei kirjata puuttuvia numeroita, eikä tiedetä ilmestyykö lehti enään. Ovatko kansalliskokoelman puutteet datakatologin kannalta oleellinen tieto? Tuleeko puutetieto mukaan datakatalogiin? Tuleeko holdings-tason tietoa?

...

Kansallisbibliografisessa kuvailussa pyritään yhdenmukaisuuteen pitämällä yllä tietueiden tasalaatuisuutta. Koska kansallisbibliografian historia on pitkä, se ei ole voinut välttyä eri aikoina vallinneista luettelointikäytännöistä, mikä näkyy FENNICAssa erilaisina historiallisina kerrostumina. Fennicassa oleva tietosisältö ei ole kaikinpuolin yhtenäistä, sillä aineistoja on aikojen kuluessa kuvailtu erilaisilla kuvailusäännöillä.

tarvitaanko karkeat mallit siitä millä tasolla on luetteloitu eri aikoina? Onko siitä hyötyä kenellekään?

Asteri -asiaa...

Kansallisbibliografian tietueisiin sisältyvistä henkilö- ja yhteisönimille on muodostettu ohjeellinen nimimuoto. Kansalliskokoelman vanhimman fennica-kirjallisuuden yhteen koonneessa Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (1996) nimimuotovalinnat perustuvat pääasiassa painettujen lähteiden, matrikkeleiden sekä bibliografioiden tarjoamiin nimivariaatioihin. Myös henkilöiden virkauraa sekä syntymä- ja kuolinaikoja koskevat tiedot pohjautuvat matrikkeleiden tietoihin. Vain poikkeustapauksessa henkilöä on pyritty jäljittämään painamattoman lähdemateriaalin avulla. Periaatteena nimimuodon valinnassa on käytetty kriteerinä sitä, että nimimuoto ei saa aiheuttaa henkilöiden sekaantumista toisiinsa ja toiseksi nimen on oltava historiallisesti uskottava. Kansallisbibliografian kannalta oleellisinta on, että jokaiselle henkilölle on yksi mahdollisimman täydellinen nimi ja kerrotaan henkilöstä eri yhteyksissä käytetyistä muista nimimuodoista.

...

Katso myös: Rantamala, Ilmari, 18166-1918
Katso myös: Untola, Algot, 1866-1918
Katso myös: Vatanen, J. I.,1866-1918

Asiasanoitus

..kate...KATRI ...

LEENA sitten vielä vilasee

...