KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 1.11.2023 klo 09.15-11.15
Paikka: 
Kumean Zoom-kokoushuone
Paikalla: 
Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Anne Holappa (HUMAK), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto) 
Kutsuttuina asiantuntijoina:
 Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa: 
Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto)

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Kokouksesta 4.10.2023 ei julkaista pöytäkirjaa. Kokouksessa keskusteltiin sisäisesti tulevasta ohjeistuksesta ja hyväksyttiin edelliset pöytäkirjat 6.9.2023 ja 27.9.2023.

2. Ilmoitusasiat

Tulevat tapahtumat ja menneet tapahtumat 2023 - lisätietoja 

Vuoden 2024 tapahtumat - lisätietoja

  • Talonmiehen tuokio (40): 1.2.24 klo 13-14:30


Keskusteltiin Kirjastoverkkopäivien (25.-26.10.2023) ohjelmasta. Työpaja kustantajametadatasta nosti tarpeen tarkastella ennakkotietoja ja niiden laatua yhdessä kustantajien kanssa. Asia otetaan työn alle ensi vuoden puolella.

Teos Marc 21:ssä -hankkeen työryhmän ehdotus: ekspression kieltä edeltävän välimerkin vaihtaminen pilkusta pisteeksi

Teos MARC 21:ssä -hankkeen puheenjohtajalta 27.10.2023 Kuvailun kansallisille asiantuntijaryhmille saapunut sähköpostiviesti:

"Teos Marc 21:ssä -hankkeen  viimekertaisessa kokouksessa (13.10.2023) päätettiin esittää, että suomalaisten kirjastojen tähänastinen käytäntö merkitä ekspression kieltä edeltäväksi välimerkiksi pilkku kansainvälisesti käytetyn pisteen sijaan lopetettaisiin ja että siis jatkossa ekspression auktorisoidun hakutiedossa käytettäisiin pistettä kieltä ilmaisevan termin edellä ja samalla ekspression kieli kirjoitettaisiin isolla, esim.

[Nykyinen tapa] Kalevala, |l ruotsi

[Ehdotettu tapa] Kalevala. |l Ruotsi

Kansainvälinen käytäntö perustuu RDA:n liitteen E (Hakutiedon syntaksit) ohjeistukseen (http://original.rdatoolkit.org/rdaappe-fi_rdae-10.html).

Muutos tekisi suomalaisista auktorisoiduista hakutiedoista nykyistä yhteismitallisempia ja vaihtokelpoisempia muissa maissa tehtyjen tietojen kanssa."


→ Kumea kannattaa muutosta. Kun päätös uudesta käytännöstä tehdään, asiasta tiedotetaan erikseen. Jatketaan nykyistä tapaa siihen asti.

3. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Päävastuullinen tekijä pöytäroolipelissä

Meille on hankittu vuoden mittaan erilaisia pöytöroolipelejä ja olen pähkäillyt näiden luetteloinnin kanssa. Lähinnä tekijyyden osalta. Esimerkkinä ”Essentials kit : D&D” (978-0-7869-6683-7). Kuka em. tapauksessa laitetaan pelin tekijäksi 100-kenttään (vai laitetaanko ketään)? Kyseessä siis laatikossa oleva peli joka sisältää seikkailuvihkon (64 s.), sääntövihkon (64 s.) ja muuta sälää. Ainoat tekijätiedot löytyvät sääntövihkosta tässä muodossa ja järjestyksessä:

rulebook designer: Jeremy Crawford
adventure designer: Christopher Perkins
additional adventure design: Richard Baker
adventure development: Ben Petrisor

graphic designer: Trish Yochum

illustrators: Mark Behm (ja 16 muuta)

original 5th edition design: Jeremy Crawford (ja 8 muuta)

based on the original D&D game by E. Gary Gynax and Dave Arneson

VASTAUS

Tässä tapauksessa kenenkään tekijöistä ei voi katsoa olevan vastuussa koko pelistä. Kyseessä on siis kooste, joten pääkirjaus tehdään nimekkeestä. ”Rulebook designer” on suunnitellut säännöt, jotka ovat käytössä myös muissa peleissä. ”Adventure designer” on suunnitellut juuri tässä pelissä tapahtuvan seikkailun. Pöytäroolipeleissä sekä säännöt että seikkailu ovat kokonaisuuden kannalta välttämättömiä, mutta tässä tapauksessa itsenäisesti luotuja.

2) Kysymys: Korjatun painoksen merkitseminen

Melindan tietue 018742167 (ISBN 9789511475750)

Kirjan koko painos on ollut virheellinen (yksi aukeama puuttuu, toinen on kahteen kertaan) ja meille on toimitettu uudet kappaleet. Ymmärtääkseni koko virheellisen painoksen pitäisi korvautua uudella.

ISBN-numero on pysynyt samana, mutta uudessa painoksessa on merkintä ”korjattu painos”. Miten painosmerkinnön kanssa pitäisi tällaisessa tapauksessa toimia? Voidaanko olettaa, että kaikki virheelliset kappaleet korvaantuvat uusilla (= tehdä painosmerkintä 250 kenttään)? Vai olisiko tässä tapauksessa pitänyt myös ISBN-numeron muuttua?

VASTAUS

Kustantajalta saadun tiedon mukaan vain osa kirjan ensimmäisestä painoksesta on ollut virheellinen. Uutta ISBN-tunnusta ei tarvita, kun kyse on painovirheiden korjauksesta. Korjatun painoksen tiedot voi tässä tapauksessa merkitä 500-kenttään.

3) Kysymys: Kahdella eri tiedostomuodolla on sama ISBN, miten merkitään?

Sekä PDF että EPUB jakavat saman ISBN-tunnuksen. Tiedetään että ISBN kuuluu EPUBille. Voidaanko merkitä näin: 

020 |a 9780711282209 |q EPUB

020 |z 9780711282209 |q PDF

347 |a tekstitiedosto |b EPUB

347 |a tekstitiedosto  |b PDF

VASTAUS 

Kun kyseessä on ulkomainen verkkoaineisto, eri tiedostomuodot kuvaillaan samaan tietueeseen. Kun tiedostomuodoilla on virheellisesti sama ISBN, merkitään ISBN kenttään 020 vain kerran. Osakenttään q lisätään oikea tiedostoformaatti, jos se tiedetään:

020 $a 9780711282209 $q EPUB
588 $a Kuvailun perustana verkkoaineisto; nimeke PDF-nimiösivulta (Ebsco-palvelu, katsottu 26.6.2023)

Jos ei tiedetä kummalle formaatille ISBN kuuluu, voidaan osakenttään q merkitä yleinen termi 'e-kirja' silloin kun kuvailun kieli on suomi tai vaihtoehtoisesti jättää osakenttä q merkitsemättä:

020 ## $a 9780711282209 $q e-kirja
040 ## $b fin

TAI

020 ## $a 9780711282209 

Kenttää 347 ei tarvitse merkitä.

4) Kysymys: Osan numerointitietojen merkitseminen, päänimekkeen valinta 

Useissa moniosaisina monografiona kuvailuissa julkaisuissa, kuten monissa sarjakuvissa, osan numero ei ole ikävä kyllä nimiösivulla nimekkeen yhteydessä vaan vaikkapa selässä tai kannessa.

Esimerkkinä meillä nyt kuvailussa oleva moniosaisena monografiana kuvaillun nuortenkirjan 8. osa (978-951-0-48605-4):

Nimiösivulla:

Maailman viimeiset tyypit
Kielletty linnake

Selässä:
8
Maailman viimeiset tyypit
Kielletty linnake

Tulisiko nimeke merkitä kuvailuun siis näin, olenko käsittänyt oikein?

245 10 ‡a Maailman viimeiset tyypit. ‡p Kielletty linnake
246 30 ‡a Kielletty linnake
246 18 ‡a Maailman viimeiset tyypit. ‡n 8, ‡p Kielletty linnake

VASTAUS

Merkitään kyseisessä tapauksessa 'Maailman viimeiset tyypit' sarjaksi; RDA 2.3.1.7.2 Osan, lohkon tai suplementin nimeke joka on riittävä identifioimaan manifestaatiota:

245 10 ‡a Maailman viimeiset tyypit
490 0# ‡a [Maailman viimeiset tyypit] ; ‡v 1

245 10 ‡a Kielletty linnake
490 0# ‡a Maailman viimeiset tyypit ; ‡v 8

Kun nimeke on ensimmäisessä osassa sama kuin sarjan nimeke ja se on mainittu julkaisussa vain kerran, merkitään sarjan nimeke hakasulkeisiin. Kenttään 490 merkittyä sarjan osan numeroinnin tiedonlähdettä ei tarvitse erikseen huomautuksella tarkentaa, numeroinnin voi ottaa mistä tahansa ja merkitä hakasulkeisiin, jos se otetaan julkaisun ulkopuolelta.


Esimerkki tapaukseen 2.3.1.7.1: Osan, lohkon tai suplementin nimeke joka on riittämätön identifioimaan manifestaatiota

ISBN 951-9287-08-6
245 10 $a Suomalaisen rockin tietosanakirja. $n Osa 1, $p A-L / $c ...
EI:
245 10 $a A-L / $c ...
490 0# $a Suomalaisen rockin tietosanakirja ; $v osa 1


→ Kuvailukäytäntö on ollut RDAn vastainen, joten tämä muutos vaikuttaa varsinkin yleisissä kirjastoissa. Kumea jatkaa asian käsittelyä ja toivoo kirjastoilta yhteydenottoja siitä, miten muutos tulee vaikuttamaan.

4. Seuraava kokous

15.11.2023 klo 9.15-11.15 etäkokous Kumean Zoom-kokoushuone








  • No labels