KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 9.10.2019 klo 10.00-16.00
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1
Läsnä: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto, puheenjohtaja), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto, sihteeri klo 11.20-), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto),  Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto),  Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto, klo 11-), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuna asiantuntijana: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto, klo 14-)
Poissa: Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto)

1. Kokouksen puheenjohtajan valinta

Puheenjohtajaksi valittiin Ulla Ikäheimo.

2. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

3. Ilmoitusasiat

Menneitä tapahtumia:

3rd Annual Bibframe Workshop in Europe Tukholmassa 17.-18.9. 
Pohjoismainen RDA-seminaari Helsingissä 25.-26.9. 
Musiikkia Melindassa -iltapäivä 26.9. 

Kuvailun tiedotuspäivä 22.10.

Kirjastoverkkopäivät 23.-24.10.

Tulossa:

14.11. Talonmiehen tuokio
28.11. Talonmies-Extra

SLM, YSO ja YSO-paikat on päivitetty Asteriin, jatkossa säännölliset päivitykset viikottain. YSO-konversion tilannekatsaus

4. MARC 21 -sovellusohjeen päivitykset

Käytiin läpi MARC 21 -formaatin korjauksia ja päivityksiä. Sovittiin, että pidetään vielä ennen Kuvailun tiedotuspäivää etäkokous, jossa viimeistellään tekstejä.

Sovellusohjeeseen tehdyt muutokset koottuna: Korjaukset MARC 21 -sovellusoppaaseen

Sovellusohjeeseen on lisätty uusi luku RDA hakutiedot.

Aiempi ohje Funktiot/Roolit/Toimijan suhde RDA-monografiakuvailussa on laajennettu koskemaan kaikkia aineistoja. Ohje on siirretty osaksi sovellusohjetta ja nimetty uudelleen Toimijanimiin liittyvät suhdeosakentät (löytyy edelleen samalla osoitteella)

5. Kuvailun tiedotuspäivä 22.10.

Keskusteltiin KUMEAn osuudesta Kuvailun tiedotuspäivässä. Kuvailun tiedotuspäivän ohjelmasivu.

6. Tarkennuksia verkkoaineistojen kuvailuun

Vain paperimuodossa saatavana olevan aineiston verkkotiivistelmä merkitseminen

Ei merkitä tietoa "linkki verkkoaineistoon" jos linkki vie vain tiivistelmään (=abstrakti). Tarvittaessa kuvailua voidaan täydentää myöhemmin.

Esimerkki
776 08 ‡i Verkkoaineisto: ‡z <toisen ilmiasun ISBN mistä tahansa lähteestä>
856 42 ‡3 Tiivistelmä ‡u http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201812045875

Painetun aineiston kuvailua voidaan rikastaa verkosta löytyvällä tiivistelmällä. Jos verkkoversiolla ei ole ISBN-tunnusta (tai tietuetta, josta voidaan muodostaa rakenteellinen kuvailu ilman ISBN-tunnusta), niin kenttää 776 ei merkitä.


E-saatavuus muuttunut kuvailuhetkestä  

Esimerkiksi 978-951-651-600-7 https://doi.org/10.14214/df.255

Kuvailu 2019-05:
530 Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa.

Tarkistettu 2019-09: kolmesta eripainoksista on saatavilla kaksi, mutta ei (erillisenä) PDF-tiedostona kuten yleensä vaan erillisinä linkkeinä otsikolla ’Osajulkaisut’. Miten kuvailua pitäisi päivittää?

→ Kuvailuun merkitään vain itse aineisto (tässä tapauksessa yhteenveto-osan PDF), ei verkkosivulta edelleen eteenpäin vieviä linkkejä.

Esimerkki
500 ## ‡a Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa.
588 ## ‡a Kuvailun perustana verkkoaineisto; nimeke PDF-nimiösivulta (Aaltodoc, katsottu 11.9.2019).
856 40 ‡u https://doi.org/10.14214/df.255 ‡y Linkki verkkoaineistoon
Kuvailun kohteen verkkosivun sisältäviä linkkejä ei merkitä kuvailuun


Artikkelit saatavissa kustantajan linkkien kautta (”View at Publisher”) ja/tai erilaisina PDF-versioina

Linkki voi aueta, jos artikkeli on open access -aineistoa, mutta pääsy saattaa myös edellyttää lisenssiä. Joissain tapauksissa saatavilla myös PDF-tiedostot, erilaisina versioina: ’final published version’, ’post print /author accepted version’ jne.

Esimerkiksi 978-952-60-7952-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7952-3

Tässä yhteenveto-osan lisäksi on julkaistu seitsemästä artikkelista neljä kustantajan linkkeinä (”View at Publisher”) ja kuusi artikkelia PDF-muodossa. PDF:ssäkin eri versioita. Mitä merkitään kuvailuun?

→ Kuvaillan se, mitä verkkosivulta löytyy kuvailuhetkellä (tässä tapauksessa PDF-eripainokset, mutta ei linkkejä)

500 ## ‡a Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa ja kuusi eripainosta.
588 ## ‡a Kuvailun perustana verkkoaineisto; nimeke PDF-nimiösivulta (Aaltodoc, katsottu 11.9.2019).
856 40 ‡u http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7952-3 ‡y Linkki verkkoaineistoon
Artikkeväitöskirjan seitsämästä eripainoksesta kuusi on ladattavissa sivulta PDF-muodossa


530-kentän käyttö

530-kenttä ei ole pakollinen. Sitä voidaan käyttää, jos 776-kenttää ei käytetä ISBN-viittaukseen tai rakenteistettuun kuvailuun. Ylipäätänsä pitäisi käyttää harkintaa toisen ilmiasun tietojen käyttämisessä kuvailun kohteessa.


776-kenttä ja tiedostomuoto $i osakentässä

Koska uusi tiedostomuotoja tulee koko ajan lisää ja julkaisijat myös saattavat julkaista samaa sisältöä useissa eri tiedostomuodoissa, niin tiedostomuotoa ei enää merkitä 776$i osakenttään.

776$i Verkkoaineisto (<tiedostomuoto>): → 776$i Verkkoaineisto:

7. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: 240 kentissä kyrilliikkaa latinalaisin aakkosin eri standardein

Poistetaanko kaikki muut kentät paitsi kansallisella standardilla oleva kenttä?

VASTAUS  240 ei ole toistettava kenttä MARC 21ssä, joten toinen on poistettava tietueesta.
KUMEAn ohje translitteroinnista on "Kyrillisin kirjaimin kirjoitetut nimet translitteroidaan kansallisen standardin mukaan, mutta tietueen kuvailukentissä on sallittua käyttää joko kansallista tai kansainvälistä translitterointia." Ao. ohje koskee kuitenkin henkilö- ja yhteisönimiä.
RDA ei ota kantaa teoksen tai päänimekkeen translitterointistandardeihin, 6.2.2.7  "Jos teoksen nimeke löytyy kirjoitusjärjestelmällä, joka poikkeaa kuvailevan yhteisön käyttämästä kirjoitusjärjestelmästä, translitteroidaan nimeke yhteisön valitseman skeeman mukaan." 

2) Kysymys: Kustannuspaikkatieto julkaisun ulkopuolelta

Vastaus muokattu 31.10.2019

Muusa-ryhmälle tullut kysymys: Kustannuspaikan merkitseminen, kun tieto on otettu julkaisun ulkopuolelta - kuvailun, julkaisun vai kuvailun kielellä vai lähteessä olevassa muodossa? lisäkysymys: onko julkaisun ulkopuolella olevilla lähteillä jokin tärkeysjärjestys, painettu lähde vs. henkilökohtainen tiedonanto?

VASTAUS  Julkaisun ulkopuolelta otettu kustannuspaikkatieto (kokonaisen elementin lisääminen hakasulkeisiin) merkitään "tarkoituksenmukaisimmalla kielellä ja kirjoitusmenetelmällä" (RDA 1.4).

Ulkopuolisista lähteistä suositaan järjestyksessä liiteaineisto, muut manifestaatiosta julkaistut kuvailutiedot, kotelo, mikä tahansa käytettävissä oleva lähde (esim. hakuteos). (RDA 2.2 ja 2.2.4)

Jos kuvailuelementtiin on jo jäljennetty dataa kuvailtavasta aineistosta, niin elementtiin tehtävät lisäykset tehdään elementissä käytetyllä kielellä. 

Esimerkki. Kuvailija haluaa täydentää julkaisupaikkaa, jotta se ei sekoittuisi muihin samannimisiin paikkoihin. 'Den Haag' on hollantia
264 #1 $a Den Haag
-> 264 #1 $a Den Haag [Nederland]
EI: Netherlands
EI: Alankomaat

Esimerkki. Kuvailijan tekemä painostiedon täydennys. ’Third’ on englantia
250 ## $a Third
-> 250 ## $a Third [edition]
EI: painos

3) Kysymys: Lautapeli Flip, aiempi nimi

Lautapelin nimi on Suomessa Flip. Boardgamegeek-sivuston mukaan alkuperäinen nimi on Fast Flip. Suomi-julkaisussa on ohjeet suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Mitä laitetaan kentän 240 l-alakenttään?

VASTAUS Tällaisessa tapauksessa kieltä ei tarvitse merkitä 240-kenttään.

4) Kysymys: Tietueen tyypin määritteleminen

Jos tallenne sisältää sekä puhetta että musiikkia ja teos on syntynyt runoilijan/kirjailijan ja säveltäjän yhteistyönä, niin mikä valitaan manifestaation tietueen tyypiksi: musiikki vai puhe? Esimerkkeinä nimekkeet: Ihalainen, J. K.: Laiminlyödyn maailman todistus (Melinda ID:t 002401909 ja 015328793) Asfalttia ja ruohoa : runomusiikkia 1984-2001 (Melinda ID:t 010138634, 007255940 ja 002298884), https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004016847.html

VASTAUS Jos teos on syntynyt runoilijan ja säveltäjän yhteistyönä, eli musiikki ei ole vain taustamusiikkia runonlausunnalle, aineistoa käsitellään musiikkina. Melindassa on joka tapauksessa pyrittävä löytämään yksi aineistotyyppi. Yksittäisissä kirjastoissa voi tehdä erilaisia ratkaisuja ja sijoittaa aineiston hyllyyn halutulla tavalla.

6) Kysymys: Melinda-tietueen päänimekkeen muuttaminen

Vastausta muokattu 6.11.2019

Jos paikallisessa tietokannassa poistetaan aineistosta osia (kuten juliste tässä tapauksessa), niin onko luvallista muuttaa päänimekettä tai laajuustietoja Melindaan.

Kuvailtavana aineisto, jossa 5 CD-äänilevyä, 1 DVD-videolevy ja juliste.

245 10 ‡a Coffret 4 albums + poster exclusif / ‡c Zaz.
300 ## ‡a 5 CD-äänilevyä + ‡e 1 DVD-videolevy (1h 48 min) + 1 juliste taitettuna  

Melindaan tallennettu tietue 016572900:
245 10 ‡aCoffret 4 albums / ‡c Zaz.
300 ##‡a 5 CD-äänilevyä (39 min, 41 min 24 s, 33 min 12 s, 46 min 50 s, 58 min 23 s) + ‡e 1 DVD-videolevy (1h 48 min)

VASTAUS Nimeke jäljennetään kuvailuun siinä muodossa, missä se esiintyy tiedonlähteessä. (RDA 2.3.1.4). Melindaan tallennettavaan tietueeseen tallennetaan nimeke ja laajuustiedot manifestaatiosta. Omaan tietokantaan voi tehdä kappalekohtaisia huomautuksia. Melindan päänimekkeeseen voi tehdä muutoksia, vain jos nimeke on tallennettu väärin.

8. Seuraava kokous

6.11.2019 klo 10.00-, Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1


  • No labels