2019-03-20

 

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 20.3.2019 klo 10.00-15.55
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone
Läsnä: Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto, puheenjohtaja), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto, sihteeri), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Anneli Renfors (Kirjastopalvelu), Minttu Hurme (Kansalliskirjasto)
Poissa: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto)

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin.

2. Ilmoitusasiat

MARC 21 -formaatin esimerkit on tarkistettu vastaamaan RDA-kuvailuohjeita.

KATVE-kokous 19.3.2019 - pöytäkirja 
Tulevia tapahtumia:

Talonmies-Extra tuokio 25.4. (aiheena YSASta YSOon)
Musiikin kuvailupäivä 15.5.
Melinda-päivä 16.5.

3. Varastotietojen kiinteät- ja vaihtuvamittaiset kentät

Kirjastojärjestelmien uudistuessa kirjastoilta on tullut toive varastotietueiden ohjeesta, erityisesti kiinteiden kenttien käytöstä. Ulla Ikäheimo käy formaattia ja kirjastojen omia ohjeita läpi ja tekee alustavan ohjeversion KUMEA:n toukokuun kokoukseen.

4. Kiinteiden kenttien kyselyn tulosten jatkotyöstö

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä ja Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä KUMEA toteuttivat vuoden 2018 lopulla kyselyn kiinteämittaisten kenttien käytöstä kirjastoissa. Kyselyssä kartoitettiin, mitä kiinteämittaisten kenttien merkkipaikkoja kirjastot käyttävät ja miten niihin tallennettua tietoa hyödynnetään. Työryhmä tutustui kyselyn yhteenvetoon ja sovittiin jatkotyöskentelystä. Verrataan kyselyn vastauksia nykyisiin ohjeisiin ja tarkistetaan toukokuun kokoukseen mennessä ohjeiden päivittämisen tarve. Moniviestimien kuvailua varten ei ole ohjeita kiinteiden kenttien käytöstä, sovittiin että kiinteiden kenttien ohjeistusta moniviestinten osalta valmistelee pienryhmä.

5. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Säilyykö "Varastokirjastotoiminnallisuus" Melindan laajentuessa?

Miten käy Varastokirjastotoiminnallisuuden jatkossa, jos Melindaan liitytään jatkossa vain uudella aineistolla ja jos liittyvän kirjaston vanha tietuekanta ei tule Melindaan?

Varastokirjastotoiminnallisuudella tarkoitetaan tässä kysymyksessä sitä, että kirjaston on mahdollista lisätä Melindan tietueeseen aineistoa kokoelmista poistaessaan (ja oman tietokantatunnuksensa poistaessaan) tarvittaessa Varastokirjaston tietokantatunnus (LOW-tag), jolloin poistettavan aineiston metatiedot replikoituvat valmiiksi Varastokirjaston paikalliskantaan. Melindaan kuvaileville kirjastoille tämä on toteutettu niin, että kirjaston Melinda-käyttäjätunnuksille (tai osalle niistä) on annettu oikeudet käsitellä myös Varastokirjaston tietokantatunnusta. Axiell Auroralla Melindaan kuvailevia kirjastoja varten Aurorassa on ominaisuus, joka mahdollistaa Varastokirjaston tietokantatunnuksen lisäämisen Melindaan paikalliskannan tietokantatunnuksen Melindasta poiston yhteydessä.

 

VASTAUS Niillä Axiell Auroraa käyttävillä kirjastoilla, jotka ovat tuoneet paikalliskantansa aineistot pääsosin Melindaan, arastokirjastotoiminnallisuuden pitäisi olla käytettävissä samoin kuin Pikillä ja Vaskillakin. Käyttöönotosta pitää keskustella Axiellin ja Varastokirjaston kanssa, jonka jälkeen Melinda-tuki voi päivittää kirjaston käyttäjätunnuksille tarpeellisia oikeuksia.

Axiell Auroraa käyttävien kirjastojen, jotka eivät ole tuoneet vanhaa aineistoaan Melindaan, mahdollisuudesta käyttää arastokirjastotoiminnallisuutta aineistolle, jonka tietueilla ei Melindassa ole paikalliskannan tietokantatunnusta, tai joilla ei ylipäänsä ole tietuetta Melindassa, tulee keskustella Axiellin kanssa. Melindan rajapinnat tarjoavat kaikki toiminnallisuudet, jota tähän vaaditaan (haku Melindasta, tietueiden luominen Melindaan, Varastokirjaston tietokantatunnuksen lisääminen Melindan tietueeseen), mutta Auroran käyttöliittymän puolella toiminnallisuus vaatii todennäköisesti jonkin verran Axiellin kehitystyötä.

Koha-Suomen Kohat integroidaan Melindaan, ja integrointi mahdollistaa myös Aurorassa olevaa vastaavan varastokirjastotoiminnallisuuden kehittämisen - myös aineistoille, joita ei ole Melindassa merkitty Koha-paikalliskannan tietokantatunnuksella, ja jopa niille. joilla ei ole tietuetta Melindassa lainkaan. Toiminnallisuuden kehittämisestä, sekä kehittämisen priorisoinnista ja aikataulutuksesta, pitää luonnollisesti keskustella Koha-kehittäjien kanssa.

Helmet-kirjastojen suhteen ei ole tällä hetkellä tiedossa kuvailukäyttöliittymäintegraatiota, joten myös varastokirjastotoiminnallisuuskin pitäisi toteuttaa jollain muulla tavalla, esimerkiksi erätuonteina.

Yhteenvetona - vain uudella aineistolla Melindaan mukaan tuleminen ei kokonaan poista kirjaston mahdollisuutta käyttää varastokirjastotoiminnallisuutta, mutta saattaa vaatia kehitystyötä kirjaston järjestelmäntoimittajalta.

2) Kysymys: ISBN-tunnuksen tarkenne EVALC?

Sain ensimmäistä kertaa käsiini kirjan, jossa on nidotun kirjan ISBN-numeron lisäksi ISBN, jonka tarkentava tieto on EVALC: ISBN 978-1-119-49565-9 (EVALC)
Löysin esim. Library of Congressin kirjastosta kirjoja, joissa tuo sama tarkenne on. LCC:ssa ISBN-numeron tarkenteena 020 q-osakentässä on EVALC.
En löytänyt helposti tietoa, miten tarkenne merkitään ALEPHiin. Samalla tavalla vai miten?
 
VASTAUS Arvauksemme on, että kyseessä on evaluation copy, arvostelu/arviointikappale, jota ei ole tarkoitettu myyntiin. Sen voi merkitä 020‡q osakenttään tarkenteeksi, mutta sen voi myös jättää pois, koska se ei ole käsillä olevan aineiston tunnus.

Asiaa kysyttiin myös kansainvälisestä ISBN-keskuksesta. Heidän vastauksensa oli seuraava: "It is our suspicion that the EVALC record is ‘junk’ – in other words, the record has accidentally been released but isn’t representative of a real publication. ‘EVALC’ is a mathematical function used by programs such as Excel, so I wonder if the file was meant to generate a correct code here.”  

3) Kysymys: Miten erottaa samannimisiä alkuteoksia toisistaan 240 kentässä?

Esimerkki 

VASTAUS  RDA:n mukaan alanimeke tai vaihtoehtoinen nimeke ei kuulu teoksen ensisijaiseen nimekkeeseen (joka tallennetaan MARC 21 -formaatissa kenttään 130/240).

RDA:ssa samannimisten teosten erottavina ominaispiirteinä käytetään
a) teoksen muoto (näytelmä, radio-ohjelma jne), 
b) teokseen liittyvä ajankohta (ilmestymisaika, valmistumisaika jne.), 
c) teoksen alkuperään liittyvä paikka (kustannuspaikka yms.) ja/tai 
d) teoksen muu erottava ominaispiirre (esim. julkaisija, elokuvan ohjaajan sukunimi, teoksen kääntäjä, ohjaaja ...)

Nämä erottavat lisäykset liitetään teoksen nimeen sulkuihin.

Joskus on kuitenkin hankala löytää erottavia ominaispiirteitä saman tekijän monografioille (kuten kysymyksessä kuvatussa esimerkissä). Silloin kun alanimeke on välttämätön teoksen identifioinnin kannalta, se merkitään päänimekkeen jälkeen kaksoispisteellä erotettuna 130/240 osakenttään ‡a.

020 ## ‡a 978-952-321-753-9
100 1# ‡a Rich, Jason R., ‡e kirjoittaja.
240 10 ‡a Fortnite Battle Royale hacks : secrets of the island, ‡l suomi
245 10 ‡a Fortnite Battle Royale : ‡b saaren salaisuudet ‡c Jason R. Rich ; kääntäjä: Marko Niemi.

020 ## ‡a 978-952-321-752-2
100 1# ‡a Rich, Jason R., ‡e kirjoittaja.
240 10 ‡a Fortnite Battle Royale hacks : the unofficial gamer's guide, ‡l suomi
245 10 ‡a Fortnite Battle Royale : ‡b mestaripelaajan kirja / ‡c Jason R. Rich ; kääntäjä: Marko Niemi.

4) Kysymys: Uudistettu versio teos vai ekspressio?

KUMEAN  vuoden 2017 joulukuun kokouspöytäkirjassa on seuraava kysymys ja vastaus: Pääkirjaukset suhteessa teosten painoksiin. Vastauksessa päädytään siihen, että uudessa painoksessa on kyse uudesta teoksesta ja ohjeistetaan käyttämään kentässä 700 suhdetta kuvaavana määritteenä "Uudistettu versio teoksesta". Tässä on mielestäni ristiriita, koska kyseinen suhdemäärite edustaa ekspressiotason suhdetta. Kun on kyse kahden teoksen välisestä suhteesta suhdetta kuvaavana määritteenä pitäisi olla "Teoksen perustana". Olenko oikeassa?

VASTAUS 

Kysyjä on oikeassa. KUMEA pahoittelee vastauksessa olevaa virhettä, se korjataan. Vastaavaa virhettä on myös Melindan ja Fennican tietueissa, pyritään korjaamaan myös ne. Versio on usein teosten välinen suhde (lastenversio, elokuvaversio, sarjakuvaversio), mutta tuossa tapauksessa se siis ei ole.

5) Kysymys: Kartta vai kirja?

Missä menee raja kartan ja kirjan välillä siinä kumpaan aineistotyyppiin kuvaillaan?
Mikä on suositus/ohjeistus esimerkiksi Otavan kartta+opas -julkaisuissa?

VASTAUS  Julkaisu kuvaillaan kartta-aineistona silloin, kun kartat ovat julkaisun pääsisältö ja julkaisun teksti on karttojen tukena. Usein tekstissä on karttojen karttaruudustoon viittaavia merkintöjä. Otavan kartta+opas-kirjasarja kuvaillaan kartta-aineistona. HUOM! Melindassa ennakkotiedot voivat olla koodattu väärin tekstiaineistoksi.

6) Kysymys: Valokopioiden kuvailu

Kotiseutukokoelmiin on toisinaan otettu valokopioita aiemmin jossakin kirjassa julkaistuista, yksittäisistä artikkeleista, jotka käsittelevät tiettyä kuntaa. Miten sellaiset pitäisi sääntöjen mukaan kuvailla? Ratkaisin asian laittamalla 264-kenttään 0-indikaattorilla valokopion tuottajan tiedot (kirjasto). 534-kenttään laitoin alkuperäisen julkaisun tiedot, mutta tämä ei tuntunut aivan oikealta ratkaisulta, koska kopioitu on vain yksi artikkeli alkuperäisestä teoksesta.
Tämä muistuttaa vähän emo-osakohde-suhdetta mutta kääntäen. Valokopio on itsenäinen manifestaatio, jolla on kuitenkin kiinteä suhde alkuperäiseen teokseen, jonka sivuilta kopio on tuotettu. Voiko 534‡p-osakentässä käyttää fraasia ”Alun perin julkaistu teoksessa”, tai voisiko käyttää ‡n-osakenttää? En löytänyt aivan soveltuvia esimerkkejä formaatin ohjeista, mutta käsitin, että esim. 534‡pAlun perin julkaistu:‡nteoksessa:‡a… voisi periaatteessa olla mahdollinen.

VASTAUS Valokopio kirjaan sisältyvästä artikkelista todellakin muistuttaa emo-osakohde-suhdetta. Käytä suhteen ilmoittamiseen mieluummin 773-kenttää kuin 534-kenttää.

773 - linkkikenttä - emokohde

• ‡a - Pääkirjaus (ET)
• ‡b - Painos (ET)
• ‡d - Paikka, kustantaja ja julkaisuaika (ET)
• ‡g - Yhteys, sijainti (T)
• ‡i - Tieto suhteesta (T)
• jne.

Esimerkki
008/23 = r (valokopio)
773 08 ‡i Näköispainos sisältyy manifestaatioon: ‡a ‡b ‡d ‡g ‡z

7) Kysymys: Voiko yhtenä kokonaisuutena ilmestyneen aineiston osat kuvailla erikseen? Miten?

Jos aineisto on ilmestynyt yhtenä kokonaisuutena, mutta halutaan kuvailla sen jokainen osa erikseen, miten kuvailu tehdään? Esimerkki: 7 DVD-levyn boksi ’Game of Thrones season 1-7’ halutaan kuvailla niin, että joka levylle tehdään oma tietueensa. Kokonaisuudella oma EAN-koodi ja vain kahdella DVD-levyllä on yksilöivä EAN-koodinsa.

VASTAUS Kokonaisuuden osat voidaan kuvailla erikseen, vaikka niillä ei ole yksilöiviä tunnisteita (vrt. kaikilla kirjoilla ei ole ISBN:ää). Manifestaation tunniste on ydinelementti. Ydinelementit merkitään kun ovat saatavilla tai sovellettavissa.
→ Julkaisusta löytyvät tunnisteet merkitään seuraavasti: kokonaisuuden tunniste (EAN) merkitään mukaan jokaisen osan tietueeseen, mukaan kenttään 024 osakenttä "‡q kokonaisuus". Niille osille, joilla on oma EAN-koodi, kuvailuun merkitään myös osan oma tunnusnumero.

024 3# ‡a yksilöivä EAN ‡q levy 1 / season 1
024 3# ‡a 7340112741570 ‡q kokonaisuus
130 0# ‡a Game of thrones (televisio-ohjelma : 2011- ). ‡n Season 1.
245 10 ‡a Game of thrones. ‡n Season 1 ...
-HUOM! Kentän 245 tiedot tallennetaan aineistosta (filmiltä tai levyltä/pakkauksesta), kenttä on tässä mukana vain esimerkinomaisesti.

8) Kysymys: MeSH-tapaus

Mikäli haluaa tallentaa 0-osakentän MeSH-termille, voiko käyttää Finton URIa?

VASTAUS

Sisällönkuvailutyöryhmä vastaa:
Käsitteen URIn, sanastokoodin ja käytettävän kielen on vastattava toisiaan. Suomenkielisten termien kanssa käytetään sanastokoodia finmesh ja Finton URIa (ei osoiteriviltä vaan käsitesivun kohdasta ”URI”) ja englanninkielisten MeSH-termien kanssa U.S. National Library of Medicinen URIa.
Esim.  
kaikukuvaus + finmesh + http://www.yso.fi/onto/mesh/D014463
Ultrasonography + http://id.nlm.nih.gov/mesh/2017/D014463
Organisaatiot voivat itse päättää, mitä kieliversiota haluavat ensisijaisesti käyttää.
Finton ruotsinkieliset termit tulevat SweMeSH 2017:stä, jonka on tuottanut Karolinska Institutet. Sanastokoodi on tällöin swemesh (ks. http://www.loc.gov/standards/sourcelist/subject.html). 

9) Kysymys: Tiedekuntien ja laitosten nimet - mitä muotoa käytetään, mistä kustantajatieto otetaan?

9a) Tiedekuntien ja laitosten nimet: virallinen (auktorisoitu?) vai julkaisusta otettu muoto? Kumean ja Fennican sovellusohjeessa Yliopisto: virallinen nimi. Mutta laitoksesta ja tiedekunnasta on sanottu vain että voidaan merkitä.

VASTAUS  Väitöskirjahuomautukseen 502-kenttään merkitään yliopiston tai korkeakoulun virallinen nimimuoto. Tätä samaa periaatetta noudatetaan, mikäli merkitään myös laitoksen tai tiedekunnan nimi. Suomessa julkaistut aineistot: yhteisöjen nimimuodot tarkistetaan ASTERIsta tai Fintosta.

9b) Mistä väitöskirjoissa otetaan kustantajan nimi? Väitöskirjojen nimiölehdellä kustantajan nimi on usein eri muodossa kuin esim. kannessa ja kustantajan nimi on usein hyvin monihierarkisessa muodossa, onko se ollenkaan kustantajamerkintä?

VASTAUS  Kustantaja otetaan suoraan julkaisusta (264‡b-osakenttä). Ensisijainen tiedonlähde on päänimekkeen tiedonlähde, yleensä nimiösivu. Kustantajan nimen hierarkiat merkitään yleensä, mutta on sallittua myös jättää pois alemmat hierarkiat (SKL 2.8.4.3: Valinnainen poisjättäminen.) Jos nimiösivulla oleva merkintä ei tarkoita kustantajaa (vaan esim. instansseja joille väitöskirja on osoitettu), voidaan oikea merkintä ottaa seuraavasta tiedonlähteestä, esim. kannesta.

Esimerkiksi 978-951-51-4166-8
Nimiösivulla: Department of Anatomy, Faculty of Medicine and Neuroscience Center Doctoral School in Health Sciences Integrative Life Sciences (ILS) Doctoral Program University of Helsinki, Helsinki Finland (ei kustantajatieto)
→ Kustanjatieto otetaan kannesta: University of Helsinki, Faculty of Medicine tai lyhennettynä: University of Helsinki

10) Kysymys: Sarjamerkintö, jos sitä ei ole julkaisussa

Kuvailtavana on kirja "Uuden asunnon laatu" 2019, joka on 14. uudistettu painos (Melinda-ID 15364872). Kokoelmassamme on samanniminen kirja vuodelta 2013 (Melinda-ID 6569843), joka on tietueen mukaan uud. 11. painos. Vanhemman painoksen tietueessa on merkintä siitä, että kirja kuuluu sarjaan "Kehitys, tuottavuus ; 79a". Uudempi kirja näyttää sisällöltään samalta, mutta siinä ei ole sarjamerkintää. Pitäisikö tuo sarjamerkintö kuitenkin tehdä myös uudemman painoksen tietueeseen, hakasiin 490-kenttään, koska ei ole julkaisussa? Vai pitäisikö tehdä ekspressio-suhde 775? Tai sitten huomautus 500-kenttään?

VASTAUS  Sarjamerkintö on ydinelementti (eli merkitään aina, jos on saatavilla tai sovellettavissa). Sarjatiedon tiedonlähde voi olla myös julkaisun ulkopuolella. Silloin kun julkaisussa ei ole sarjamerkintää, mutta sen tiedetään varmasti kuuluvan johonkin sarjaan, sarja merkitään 490-kenttään hakasulkeisiin ja lisäksi merkitään auktorisoitu sarjatieto 830-kenttään. Epävarmoissa tapauksissa sarjamerkintä kannattaa jättää pois. Kysyimme asiaa kustantajalta, joka varmisti, että kirjan "Uuden asunnon laatu" 14. painos on samaa sarjaa kuin aiemmat painokset, joten tässä tapauksessa sarja merkitään 490 kenttään hakasulkeisiin ja lisäksi merkitään auktorisoitu sarjatieto 830-kenttään.

6. Seuraava kokous

7.5.2019 klo 10.00-, Suomen Kirjastopalvelu, Työpajankatu 13 A