KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 19.12.2017 klo 10.00-15.30
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1
Läsnä: Anne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto, puheenjohtaja), Mervi Kiviranta (Diakin kirjasto), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston oppimiskeskus), Eeva-Riitta Peltonen (Kansalliskirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Poissa: Kukka-Maritta Taskinen (Savonia-amk)
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.
2. Ilmoitusasiat
Kansallisten kuvailutyöryhmien kaksivuotiskausi on päättymässä. Vuoden 2018 alusta KUMEA-ryhmä, Kuvailustandardiryhmä ja Sisällönkuvailutyöryhmä jatkavat toimintaansa osittain uudistuneissa kokoonpanoissa. Musiikkityöryhmät Luumu ja MusaMelinda lopettavat ja niiden tilalle tulee uusi musiikkiaineistojen kuvailuasioita käsittelevä työryhmä.
MARC 21 -formaatin päivitykset (Update 25) on julkaistu 18.12. Muutokset on linkitetty kunkin formaatin etusivulle www.loc.gov/marc/ Suomen- ja ruotsinkieliset käännökset päivittyvät alkuvuodesta.
Finnan aineistotyyppityöpaja pidettiin 8.12. Työpajassa käytiin läpi käyttäjänäkökulmasta monenlaisia hakukysymyksiä ja Finnan nykyisiä ja mahdollisia uusia tapoja vastata niihin. Haasteita ovat metadatan monimuotoisuus ja eri organisaatioiden ja käyttäjien erilaiset käsitykset aineistojen rajaamisesta. Aineistotyypeistä pidetään keväällä toinen työpaja ja myöhemmin koulutustilaisuus.
Ville Huhtala KUMEA-työryhmästä osallistui Hampurissa joulukuun alussa pidettyyn linkitettyä dataa käsittelevään SWIB17 -kongressiin.
MARC 21 -sovellusohjeen suomennokseen on tullut viime aikoina paljon spammiviestejä ja sen vuoksi kommentointi on poistettu. Sovellusohjetta koskevat viestit pyydetään toimittamaan KUMEA-työryhmän postin kumea-posti[at]helsinki.fi.
FENNICA-tietokanta - Suomen kansallisbibliografia on nyt julkaistu avoimena datana CC0-lisenssillä, joka antaa mahdollisuuden sen vapaaseen hyödyntämiseen esimerkiksi sovelluksissa ja datan visualisoinneissa. Lue lisää täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/suomen-kansallisbibliografia-julkaistu-avoimena-datana.
Kansalliskirjaston ja kirjastojärjestelmien yhteisen Katve-ryhmän erityiskokous EU:n tietosuoja-asioista pidetään 17.1.2018.
Nimitieto- ja Paikkatietopalvelua koskeva seminaari tammikuussa 2018: Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) tietoarkkitehtuuriryhmä järjestää KAM-sektoreiden yhteisiä nimitieto- ja paikkatietopalveluja koskevien selvitystensä esittelytilaisuuden tiistaina 30.1.2018 klo 9.00-12.00 Kansallismuseossa. Tilaisuuden tavoitteena on lisätä KAM-sektoreiden toimijoiden tietoisuutta KDK:n kokonaisarkkitehtuurin mukaisesta toimijoiden ja paikkojen kuvailutietojen yhteisen tuottamisen tavoitetilasta sekä siitä, miten tähän tavoitetilaan ollaan pyrkimässä ja mitä tämä tavoitetila tarkoittaa toimijoiden ja paikkojen kuvailutietojen tuottamisessa yksittäisen KAM-organisaation näkökulmasta. Tilaisuuden tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan tammikuussa 2018.
Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon –muistio valmistunut
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti elokuussa 2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esitys hallituksen esitykseksi Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon. Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esitys säädösmuutoksineen Varastokirjaston yhdistämisestä Kansalliskirjastoon siten, että yhdistyminen voi tapahtua 1.1.2019 alkaen.
Työryhmän laatiman hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Varastokirjaston hallinnassa oleva toiminta ja omaisuus Kansalliskirjastolle, joka hallinnoisi kokoelmia yhtenä kokonaisuutena. Tästä kokonaisuudesta osa sijoittuisi arviolta vuodesta 2021 lähtien Mikkeliin ja toiminta Kuopiossa lakkaisi. Varastokirjaston henkilöstö siirtyisi Helsingin yliopiston palvelukseen 1.1.2019.
Yhdistäminen perustuu hallitusohjelman keskushallinnon uudistamisen kehittämisperiaatteisiin, joissa on todettu Varastokirjaston olevan liian pieni yksikkö toimiakseen itsenäisenä virastona. Esityksellä ratkaistaisiin Kansalliskirjaston ja nykyisen Varastokirjaston aineistojen tilajärjestelyt noin vuoteen 2030 saakka. Yhdistäminen mahdollistaisi toiminnallisuuksien ja palvelutoiminnan laadullisen yhteiskehittämisen. Työryhmä esittää myös, että kulttuuriaineistolakia arvioidaan digitaalisen toimintaympäristön kehitys huomioon ottaen ja että Kansalliskirjasto määrittelee yhdessä kirjastoverkon kanssa tarvittavan säilytyspolitiikan kansalliset linjaukset varastokirjastoaineiston osalta hyödyntäen työryhmässä syntynyttä tausta-aineistoa.
Muistio on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioiden ja selvitysten sarjassa, ja se on saatavilla opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-537-2. Muistioon voi jättää lausunnon. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 15.1.2018 opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen [email protected].
3. Finna-mappaustaulukko
KUMEAn kesäkuun kokouksessa puhuttiin Finnan MARC 21 -mappaustaulukosta 2017-06-14#2017-06-14-4.Finna-MARC21mappaustaulukko Asiaa selvennettiin vielä tässä kokouksessa. Mappaustaulukosta näkyy, mistä MARCin kentistä Finnan indeksi yksityiskohtaisesti muodostuu. Kenttiä voidaan tarvittaessa lisätä tai poistaa. Alaindeksit voidaan määritellä eri hakuihin tarpeen mukaan, eri Finna-näkymissä eri tavalla. Oletushaut näkyvät tästä taulukosta https://github.com/NatLibFi/NDL-VuFind2/blob/master/local/config/finna/searchspecs.yaml.sample (haut alkavat risuaitarivien jälkeen). Tämä taulukko ei sellaisenaan ole käytössä missään Finna-instanssissa, vaan jokainen kirjasto on voinut määritellä haut omien tarpeidensa mukaan. Finnan MARC-näytössä jokaisen tietueen MARC-kenttien jälkeen näkyy, miten kentät on määritelty indekseissä. Kuvailijoiden kannattaa keskustella oman kirjastonsa Finna-ylläpitäjien kanssa indeksien ja hakujen muodostumisesta.
4. Voyager ja Aleph
Alephin tekijäkenttien alasvetovalikoista poistetaan osakentän 4 vaihtoehdot, koska osakenttä ei ole Suomessa käytössä.
Alephissa on käytössä uusi selainpohjainen työkalu Muuntaja, joka muuntaa tietueen aineistotyypistä toiseen. Esimerkkikäyttönä voi olla e-julkaisun tietueen tuottaminen painetun version tietueesta, mutta kaikki aineistotyyppien vaihtoehdot ovat käytettävissä. Muuntaja löytyy osoitteesta https://muuntaja.melinda.kansalliskirjasto.fi ja sen käyttöohje Melinda-wikistä https://www.kiwi.fi/display/melinda/Tietueiden+muunnokset+Muuntaja-ohjelmalla. Muuntajasta löytyy lisätietoa myös Talonmiehen tuokiosta 30.11.
Alephin uusi versio julkaistaan 26.12. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut testaavat versiota tammikuusta alkaen. Melinda-tietokanta on tarkoitus päivittää pääsiäisen aikaan.
5. Yleistä formaatin sovellusohjeeseen
Ohje Toimijanimiin liittyvät suhdeosakentät on päivitetty.
6. RDAn suomennos
Luku 7.15.1.3 Kuvasisällön merkitseminen
RDA toolkit http://access.rdatoolkit.org/rdachp7_rda7-1101.html
ohjeistaa tallentamaan seuraavia termejä:
kuvitettu
illuminointi
kaavio
kartta
kuvitus
lomake
muotokuva
näköispainos
otos
sukutaulu
suunnitelma
vaakuna
valokuva
Termilistaus poikkeaa jonkin verran metatietosanaston termeistä. RDA-ohjeissa kuitenkin sanotaan, että muitakin sovittuja termejä voidaan käyttää. Metatietosanaston termit ovat voimassa; ne löytyvät myös Alephin kuvitusvalikoimasta (300$b).
Jatketaan 'kuvitettu' käyttöä kuvailussa yleisterminä, tarkempia termejä käytetään tarvittaessa. KUMEA ilmoittaa kuvailusääntöpalveluun RDA-ohjeiden kääntäjille seuraavat muutokset listaukseen:
- kuvitus → 'kuva', monikossa 'kuvia'
- näköispainos → 'faksimilejäljennös', monikossa 'faksimilejäljennöksiä'
7. Kirjastojen kysymyksiä
1) Kysymys: Korttien kuvailu
Onko korteille yksi ainoa "tietueen tyyppi" vai riippuen millaisia kortteja? Meillä on Hyvän mielen kortit laitettu kuvaksi, koska ne ovat selkeästi kuvakortteja, joiden päälle on lisätty tekstiä. Mutta nyt minulla on Lit Chat -kortit, joissa pelkästään värikkäällä pohjakartongilla tekstiä. Kuvaksi tämä pakka ei väänny millään. Onko se sitten esine vai sekalainen aineisto? Kortti sanaa en tuosta valikosta löydä.
Vastaus: Nimiö k - Kuva Sisältää esimerkiksi kaaviot, kollaasit, tietokonegrafiikat, piirrokset, kopioiden alkuperäiskappaleet, sana- tai kuvakortit, maalaukset, valokuvanegatiivit, valokuvat, kuvat, valokuva-CD:t, postikortit, julisteet, tulosteet, opintomonisteet, tekniset piirustukset, valokuvajäljitelmät, ja kopiot tai jäljitelmät kaikista edellä mainituista.
Korttien kuvailussa määritellään, onko kyseessä peli (nimiö mp. r = esine) vai kuvakortti (k = kuva)
2) Kysymys: Poimittujen tietueiden luettelointikieli
Marc21 RDA -sovellusohjeen johdannossa on teksti: "Poimittujen tietueiden luettelointikieltä ei tarvitse muuttaa.". Kuitenkin yksittäisten kenttien esim. 020 q kohdalla on maininta "Osakentän termit merkitään kuvailukielellä, kokonaisina sanoina." BookWhere poiminta/konversio tuottaa kuitenkin hyvin erilaista dataa. Tietueissa on merkintä 040 b mul. Mitä kenttiä pitäisi suomentaa vai voiko kaikki jättää suomentamatta vai tulisiko johdannon tekstiä täsmentää? Melindassa törmää monenlaisiin tietueisiin esim. 020 q ja 300 b -osakenttien kohdalla.
Vastaus:
BookWhere-konversio suomentaa lähinnä englannin kielestä useita osakenttiä ja termejä (roolit, 336-338, sidottu/nidottu, kuvitusmerkintöjä ym.), mutta ei pysty luomaan "täydellistä" käännöstä. Varsinkin huomautuskentät jäävät alkuperäiselle kielelle. Siksi 040b-osakentän kieleksi tulee konversiossa "mul". Jos kuvailun kieleksi (040$b) halutaan merkitä suomi, niin kaikki - huomautukset mukaan lukien - täytyy kääntää.
Käytännössä on suomennettava
- (auktorisoidut) hakumuodot ja roolit
- 336-338
- siivotaan ne osakentät, jossa on suomea ja jotain muuta kieltä sekaisin
Konversion muutos- ja lisäysehdotuksia voi lähettää suoraan Kansalliskirjastolle osoitteeseen [email protected] tai keskustella vaikka laajemmin voy-cat-listalla.
3) Kysymys: Järjestetäänkö ensi vuonna RIMMF-työpajoja?
Vastaus:
RIMMF-työpaja järjestetään todennäköisesti syksyllä 2018. Asiasta tiedotetaan kevään aikana.
4) Kysymys: Alephin konversio vs. BookWhere-konversio
Kiinnitin huomiota ilmeisesti Libriksestä poimittuun tietueeseen. Ylimääräisistä kentistä päätellen poimittu Alephin kautta. Sama tietue BookWheren kautta Libriksestä poimittuna ja Usemarcon-konversion läpikäyneenä on aika erilainen. Usemarcon-konversio karsii aika paljon sellaista, joita Alephin konversio ei poista. Esimerkiksi 040-kentässä voi olla useita ulkomaisten kirjastojen tunnuksia, ks. esim. tämä tietue: Melindan id 010867580.
Onko suositusta, miten Alephissa poimittuja tietueita muokataan?
Vastaus:
Alephissa ei ole sisäistä konversiota poimituille tietueille. Kuvailijan täytyy tehdä itse kaikki muutokset - käytännössä siis muokattava ainakin hakumuodot, roolitermit ja 336-338-kentät. 040-kentän tunnukset eivät sinänsä haittaa tietueessa. Kannattaa käyttää Bookwhere-ohjelmaa eikä Alephin poimintaa.
5) Kysymys: Pääkirjaukset suhteessa teosten painoksiin
Meillä on käsissä kirja Ashworth’s principles of criminal law, kirjoittaja Jeremy Horder, Melindan id 011549274. Kirjan nimiösivulla on painostieto Eight edition, ja kääntöpuolelta löytyvät painostiedot viidennestä seitsemänteen (2006-2013). Aikaisemmissa painoksissa kirjoittajana on ollut Andrew Ashwort (nimekkeenä Principles of criminal law), ja seitsemännessä painoksessa toinen kirjoittaja on Horder.
Kahdeksannen painoksen esipuheessa sanotaan näin: “This 8th edition is the first to be undertaken without the guiding hand of the original author, Andrew Ashworth, although he has continued to be a constant source of encouragement, advice and – where necessary – correction, for which I am very grateful. It follows that I alone take responsibility for text.”
Kahdeksannessa painoksessa sisältö on kyllä uudistunut, mutta paljon tekstiä on myös säilynyt ennallaan. Jos vertaan vielä aiempaan, viidenteen painokseen joka minulla on käsillä, on ero sisällössä suurempi (ensimmäinen luku alkaa eri tavoin, lukujen otsikointi on eri…).
Käsitelläänkö päävastuullisuustietoja kuten painosten kohdalla on ohjeistettu, eli pääkirjaus Ashworthille ja Horderista tehdään lisäkirjaus? Jos pääkirjaus tehdään Ashworthista, lisätäänkö 240-kenttä sekä lisäkirjaus 700-kenttään? Vai annetaanko esipuheelle ja nimiösivulle painoarvoa jolloin Horderista pääkirjaus, kuten tietueessa on tällä hetkellä, kun se on poimittu ulkomaisesta tietokannasta ja meillä vasta odottamassa kuvailua?
Käsittääkseni alkuperäistä kirjoittajaa ”kunnioitetaan” uusissa painoksissa liittämällä hänen nimensä osaksi teoksen nimeä, vaikka hän ei enää kirjoittajana toimisikaan. Milloin voidaan todeta, että painos on jo niin paljon muuttunut, ettei alkuperäistä kirjoittajaa voida katsoa päävastuulliseksi?
Vastaus:
Tässä on kysymys jo uudesta teoksesta, sen verran sisältö, nimeke, vastuullisuudet ovat muuttuneet. Library of Congressin kuvailussa on tehty päävastuulliseksi tekijäksi Horder ja painosten välinen suhde on viety 775-kenttään. Suomalaisessa kuvailukäytännöissä tällaisissa tapauksissa on käytetty myös kenttää 700/730. 240-kenttää ei tällaisissa tapauksissa käytetä.
LC-esimerkki:
- 1001# ‡a Horder, Jeremy, ‡e author.
- 24510 ‡a Ashworth's principles of criminal law / ‡c Jeremy Horder, Professor of Criminal Law, London School of Economics, and Political Science.
- 250 ## ‡a Eighth edition.
- 775 08 ‡i Revision of: |a Ashworth, Andrew |t Principles of criminal law |b Seventh edition |d Oxford, United Kingdom : Oxford University Press, [2013]
Toinen vaihtoehto voisi olla:
700 1# ‡i Uudistettu versio teoksesta: ‡a Ashworth, Andrew |t Principles of criminal law.
8. Seuraava kokous
31.1.2018 klo 10-15.45, Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio