KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 14.6.2017 klo 10-15.45
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone
Läsnä: Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto, puheenjohtaja), Mervi Kiviranta (Diakin kirjasto), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston oppimiskeskus), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Kukka-Maritta Taskinen (Savonia-amk), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (BTJ)
Poissa: Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek)

 

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin

2. Ilmoitusasiat

Kirjastojärjestelmähankinnan seminaari 5.6.2017

Kirjastojärjestelmähankinnan seminaari pidettiin 5.6.2017 Helsingin yliopiston tilassa Fabianinkatu 33. Seminaarin tarkoituksena oli selkeyttää  hankintaprojektia, siihen sitoutumisesta ja antaa tietoa hankinnan kohteesta. Aamupäivällä käytiin läpi hankintaprojektia ja aikataulua, markkinatutkimuksen tilannekatsausta sekä nykyisten konsortioiden purkautumista ja mahdollisia yhteenliittymiä tulevan järjestelmän aikana. Iltapäivän työpajoihin saattoi osallistua vain paikan päällä. 

MARC 21 -päivitykset (Update 24)

MARC 21 -formaatin päivtys (Update 24) on julkaistu toukokuussa. Muutokset ovat osakenttien lisäyksiä ja nimenmuutoksia. ‡0-osakenttä eli tunniste lisätään mm. useisiin luokituskenttiin. Tällä kertaa mukana on kaksi Suomen ehdottamaa lisäystä, 070-kentän 1. indikaattori sekä 567 (Huomautus metodologiasta) uudet osakentät ‡b, ‡0 ja ‡2. Alkuperäiseen päivitykseen on linkit kunkin formaatin etusivulla kohdassa Uudet ja muutetut kentät.  Suomalaiset formaattien käännökset päivitetään kesäkuussa ja niiden valmistumisista ilmoitetaan  listoilla.

Yleisten kirjastojen musiikkiaineiston varastointiselvitys

Yleisten kirjastojen musikkiaineiston varastointiselvitykseen liittyen on käynnistetty pilotti, jossa lähettävä kirjasto lisää Vaarin omistajuuden ja Varastokirjasto tekee kyseiselle aineistolle varasto- ja nidetietueet. Pilottiin osallistuvat myös Axiell, joka on tehnyt siirtoa varten työkalun sekä Melinda-palvelut tarjoamalla asiantuntija-apua Alephin osalta. Pilotissa testataan CD-levyjen siirtämistä, sillä tämän aineiston osalta varastoinnille on suurin tarve yleisissä kirjastoissa (tarkemmin suunnittelija Tuomas Pelttarin esitys Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa 2017).

3. MARC 21 -sovellusohje

Funktiotermien poistaminen teoksen hakutiedoista (tekijä-nimeke -viittaukset)

KUMEA on keskustellut funktiotermien käytöstä teosten hakutiedoissa RDA-kuvailuun siirtymisestä lähtien. Nyt KUMEA on päätynyt siihen, että fuktiotermejä ei pidä käyttää teosten hakutiedoissa. Myös Suomessa noudatatetaan RDA-säännön 6.27.1 Teoksen auktorisoitu hakutieto mukaista hakutietoa.

Esimerkki
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Clarke, Jane, ‡e kirjoittaja. ‡t How to bath your little dinosaur, ‡l suomi.
Merkitään muodossa
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Clarke, Jane. ‡t How to bath your little dinosaur, ‡l suomi.

Myös RDA-ohje Teoksen ensisijaisen nimekkeen merkitseminen monografioiden RDA-kuvailussa MARC 21 -formaatissa, versio 1.0 sekä sovellusohje tullaan päivittämään näiltä osin.

Lopullinen päätös funktiotermien poistamisesta teosten hakutiedoista tehdään KUMEAn syyskuun kokouksessa 20.9.2017.

JOS MUUTOS VAIKUTTAA NEGATIIVISESTI KIRJASTOSI BIBLIOGRAFISEN KONTROLLIIN, NIIN ANNA PALAUTETTA.

MARC sovellusohjeen (RDA) selkeyttäminen (edellisestä kokouksessa)

Rakenteellisesti löytyi joitain korjattavuuksia. Esimerkiksi 245-kentän rakenteellisuus on aika ohut (vain ‡b- ja ‡c-osakentät otsikoitavissa) ottaen huomioon päänimekkeen tärkeyden.

UDK-luokan version merkitseminen 

Sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto on päättänyt suosittaa merkitsemään UDK-luokituksen version luokitustiedon yhteyteen. Tämä lisäys palvelee eri asiakasliittymiä (esim. Finnaa), kun luokkien numeroita muutetaan sanallisiksi hakumahdollisuuksiksi. Eri versioiden luokat ovat muuttuneet joskus paljonkin. Esimerkiksi vuoden 1974 laitoksessa luokka 24 tarkoittaa kristillistä etiikkaa, hartautta ja kristillistä taidetta, kun se vuoden 2017 laitoksessa tarkoittaa buddhalaisuutta.

Fennica ja Helka on aloittanut jo tämän käytännön ja versiomerkintöjä voi näkyä Melinda-tietueissa. 

Esimerkkejä
080 1# ‡a <luokitus> ‡2 1974/fin/fennica ‡9 FENNI<KEEP>
080 1# ‡a 26 ‡2 2017
'Juutalaisuus'; lähde: UDC:n lyhennetty verkkoversio
080 1# ‡a 26 ‡2 1985/fin
'Kristillinen kirkko'; lähde: "punakantinen" lyhennetty suomennos vuodelta 1985

Kukin kirjasto voi merkitä käyttämänsä UDK-version 080-kentän ‡2-osakenttään. 1. indikaattoreilla merkitään se, onko käytetty laitos täydellinen vai lyhennetty.

  • 1. ind. = '0' = täydellinen laitos
  • 1. ind. = '1' = lyhennetty laitos

Hakutietojen päivitys takautuvasti ISBD-tietueissa

Esimerkiksi verkkoaineistoja kuvailtaessa voi törmätä tapaukseen, jossa aikaisemmin ISBD-kuvailtu painettu versio on saanut eri hakumuodon kuin nyt RDA-kuvailtava aineisto. Tähän vaikuttaa etenkin ISBD-kuvailun 'kolmen sääntö'.

Linjaus: Jos ISBD-säännnöin kuvailtu painettu julkaisu ilmestyy myöhemmin toisessa ilmiasussa esim. verkkoversiona, korjataan painettu vastaamaan RDA-ohjeita. Tämä erityisesti silloin, kun hakuelementit muuttuvat (esimerkiksi jos tekijöitä on enemmän kuin kolme ja RDA:n mukaan päävastuullisuus tulee ensimmäiselle tekijälle). 

Kokoomateoksen kuvailutietoihin voi tehdä  tekijä-nimeke -lisäkirjauksia myös vain valikoiduista henkilöistä, esimerkiksi omaan organisaatioon kuuluvien henkilöiden kirjoittamista artikkeleista

Sovellusohjeeseen on lisätty 700-kentän kohdalle ohje: kokoomateoksen sisältämästä yksittäisestä artikkelista voi halutessaan tehdä tekijä-nimeke-lisäkirjauksen. ‡a-osakentässä oleva muoto on yhteneväinen Asterissa mahdollisesti olevan muodon kanssa. Koska kyseessä on analyyttinen kirjaus, tallenna kakkosindikaattorin arvoksi 2.

Esimerkkejä:
245 00 ‡a Communities in translation and interpreting / ‡c edited by Kristiina Taivalkoski-Shilov, Liisa Tiittula and Maarit Koponen.
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Taivalkoski-Shilov, Kristiina, ‡d 1969- ‡t Introducing Communities in translation and interpreting.
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Paloposki, Outi. ‡t Translators and the task of popular education : furthering knowledge in Finland in the 19th century.
Teos sisältää 9 artikkelia, joista vain kahdesta on tehty teosviittaus

245 00 ‡a Suomalaisen kirjallisuuden ABC : ‡b tutkimus, kääntäminen ja opetus ulkomaisissa yliopistoissa / ‡c toimittaneet Mika Hallila & Łukasz Sommer.
505 20 ‡t Opiskelijoiden käännösantologia : kääntäminen kielen ja kirjallisuuden opiskelun osana ja kirjan tekemisen haasteet / ‡r Lenka Fárová, Viola Parente-Capková.
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Fárová, Lenka. ‡t Opiskelijoiden käännösantologia : kääntäminen kielen ja kirjallisuuden opiskelun osana ja kirjan tekemisen haasteet.
700 12 ‡a Parente-Capková, Viola, ‡e kirjoittaja.
Teos sisältää 14 artikkelia, joista yhdestä on tehty teosviittaus. 

040‡b-osakentän kohtaan tarkennus

Sovellusohjetta on tarkennettu 040‡b-osakenttään luettelointikielen käytöstä. 

Sovellusohjeen 502‡c ja 509‡c -kenttien muoto

SKL, muutos opinnäytteiden merkitsemisessä. Kuvailusääntöpalvelu päätyi seuraavaan: linjauksesta 7.9.3 poistetaan maininta paikasta, sillä linjaus ei perustu sääntöön, jonka mukaan merkitään vain laitoksen/tiedekunnan nimi: paikan lisäämiseen liittyvät ohjeet voi laittaa sovellusohjeeseen.

Sovellusohjeen 502‡c ja 509‡c -kenttiä päivitetään seuraavasti:

  • Paikkakuntaa ei tarvitse mainita, PAITSI jos korkeakoulun nimi ei ole tarpeeksi erottuva
    • Esimerkki
      University, Wagga Wagga
  • Käytetään virallista muotoa, jonka voi kotimaisten korkeakoullujen osalta tarkistaa Fintosta: suomalaiset yhteisönimet. Hakumuotojen välimerkityksiä ei kuitenkaan noudateta.
    • Esimerkkejä
      ’Helsingin yliopisto’, EI: ’Helsingfors universitet’
      'Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta' EI: 'Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta'

Tarkennus sellaisten kielten merkitsemiseen, joita ei löydy viralliselta MARC-maakoodilistalta

008/35-37 cau
041 0# $a cau
546 ## $a Udin kielellä.
ja/tai
650 #7 $a udin kieli $2 ysa
TARKENNUS: 650-kenttää käytettäessä teoksen on käsiteltävä udin kieltä (sanakirja, oppikirja, kielihistoria tms.).

Vieraan kielikoodin käyttäminen lisätty sovellusohjeeseen.

Moniviestimien 300-kentät ↔ musiikin 300-kenttä

Ohjeet moniviestimien ulkoasutietojen merkitsemisestä 300-kenttään ovat nyt eri tavalla yleisessä formaatin sovellusohjeessa ja musiikkiohjeessa. Musiikkiohjeen mukaan moniviestimen osien tiedot merkitään pilkulla erotettuna samaan 300-kenttään, kun taas KUMEA-ryhmän ohjeessa 300-kenttää toistetaan. Ohje on syytä yhdenmukaistaa. KUMEA-ryhmän ohje perustuu kansainväliseen käytäntöön, mm. Kongressin kirjaston ja British Libraryn nykyiseen merkintätapaan. KUMEA ottaa yhteyttä musiikkiluetteloijiin, niin että heidän ohjeensa muutetaan vastaamaan yleistä ohjetta.

4. Finna-MARC21 mappaustaulukko

Kenttien mappaukset eri formaateista Finnan indeksiin - päivitetty 19.6.17

Vain MARC 21 -mappaukset (Word)

Ennen kokousta vastasi Finnan Ere Maijala työryhmän kysymyksiin. Mappaustaulukon vasemmassa reunassa on Fields-kentät, jotka näkyvät Finnan näkymissä Henkilökuntanäytössä varsinaisten MARC-kenttien jälkeen. Fieldsit voivat olla fasettien pohjana, silloin sarakkeessa Facet Field on Yes. Niitä voi määritellä erilaisiin hakuihin ja näyttöihin. MARC-kenttiä ja osakenttiä voidaan lisätä edelleen.

Kysymys: Onko AllFields-haku yhtä kuin sanahaku kaikista kentistä? Miksi kuitenkin taulukon kolmannen rivin allfields ei sisällä kaikkia kenttiä?
Vastaus: allfields on kokoelma kaikesta mitä ei ole muissa sanahaun kentissä. Se on siis oikeastaan "miscellaneous" eikä "all". Oletusasetuksilla Finnan "Kaikki kentät" -haku kohdistuu seuraaviin indeksikenttiin (^-merkin jälkeinen osa kuvaa kentän painoarvoa rankkauksessa):

  • title_txtP^8600
  • title^750
  • title_full_unstemmed^750
  • title_full^500
  • title_short^750
  • title_alt^200
  • title_new^100
  • series^50
  • series2^30
  • author^300
  • author2^50
  • author_additional^50
  • author_fuller^150
  • contents^10
  • topic_unstemmed^4200
  • topic^400
  • geographic^300
  • genre^300
  • allfields_unstemmed^4010
  • fulltext_unstemmed^4010
  • allfields
  • fulltext
  • description^10
  • isbn
  • issn
  • ismn_isn_mv
  • collection_txt_mv
  • classification_txt_mv

Kysymys: 0-alkuisia kenttiä on määritelty AllFields-hakuun esim. kohdissa isbn ja issn. Onko jossain levymerkki 028?
Vastaus: 028-kentän lisääminen allfields-kenttään on työlistalla.

Kysymys: Miksi kohdassa author2 on myös 100-kenttä? Tuohan on toissijainen tekijäkenttä ja 100-kenttä on määritelty ensisijaiseksi esim. kohdassa author.
Vastaus: Author- ja author2-jako tehdään roolin perusteella. Näin ollen sillä, onko tekijä 100:ssa vai 700:ssa ei ole merkitystä jaon kannalta. Ensisijaset roolit ovat tällä hetkellä nämä: esitt, esittäjä, joht, johtaja, kirjoittaja, muokkaaja, piano, säv, säveltäjä, tekijä, bearbetare, författare, kompositör, mz ,bar, adp, aut, cmp, cre, dub, inv

KUMEA toivoi saavansa vielä käsiteltäväksi listauksen, jossa kerrotaan hakujen kohdistamisesta näihin indekseihin. Lisäksi Finnalle lähetettiin korjauksina 538-kentän otsikon muutos Aineistotyyppi → Järjestelmävaatimukset ja toive verkkoaineiston rajaamisesta 856-kentän lisäksi myös koodilla 007 (C)/01 r = suorakäyttö, online.

5. Syksyn tilaisuudet

Kuvailun tiedotuspäivä 27.9:

  • (26.9 kuvailuryhmien työpaja)
  • KUMEA:n esittely + markkinointi puheenvuoro vuodenvaihteen uusille jäsenille, alle 5 min → Kukka-Maritta Taskinen
  • KUMEA-ryhmän puheenvuoro kuvailun kehittämisestä. Alustavan aikataulun mukaan esitys sijoittuisi iltapäivälle, ja aikaa sille on varattu 20 min → Ville Huhtala

Kirjastoverkkopäivät 24.-26.10:

  • 24.10. aamupäivällä on käytännön kuvailutyöpaja. Sovittiin, että kukin lähettää Ullalle soveliaita esimerkkejä työpajassa käsiteltäväksi. Lopullinen ohjelma suunnitellaan seuraavassa kokouksessa.

6. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Millaisia suosituksia KUMEA antaa yksittäisten Open Access kirjojen kuvailuun? 

Vastaus: Suositellaan, että OA-aineisto luetteloitaisiin ensisijaisesti Melindaan, missä kuvailutieto on muiden kirjastojen hyödynnettävissä. Tietueisiin tallennetaan kenttä 506 seuraavanlaisella sisällöllä:

506 0# ‡a Aineisto on vapaasti saatavissa. ‡f Unrestricted online access ‡2 star

Mikäli lisenssitieto on saatavilla, tallennetaan myös kenttä 540-kenttä. Ks. tarkemmin Käyttöoikeuksien metatieto.

2) Kysymys: Pseudonyymillä julkaistu sarja ilmestyy uutena painoksena oikealla nimellä

Mietin miten kentässä 800 tulisi suhtautua tilanteeseen, jossa aiemmin pseudonyymillä ilmestynyt sarja ilmestyykin nyt tekijän oikealla nimellä? Pidetäänkö a-kentät kulloisenkin painoksen mukaisesti? Esimerkiksi

  • 800 1# ‡a Silverwood, Sarah. ‡t Nowhere chronicles ; ‡v 1.
  • 800 1# ‡a Pinborough, Sarah. ‡t Nowhere chronicles ; ‡v 1.

Vai pitäisikö pseudonyymillä ilmestyneissä painoksissa muuttaa pääsanaksi kirjailijan oikea nimi? Onko tähän RDA:ssa jotain kantaa?  (voy.cat -lista 22.5)

Vastaus: Kuvatun kaltaiseen tilanteeseen pätee RDA:n kohta 6.27.1.7 Teoksen tekijällä useita identiteettejä Jos: teoksen tekijällä on useita identiteettejä (katso 9.2.2.8) ja tekijä on identifioitu teoksen sisältävissä manifestaatioissa vaihtelevasti silloin: muodostetaan teoksen auktorisoitu hakutieto yhdistämällä: a) auktorisoitu hakutieto identiteetistä, jota on käytetty useimmin teoksen sisältävissä manifestaatioissa (katso 9.19.1) b) teoksen ensisijainen nimeke (katso 6.2.2).  Jos useimmin käytetty identiteetti ei ole helposti selvitettävissä, teoksen auktorisoitu hakutieto muodostetaan yhdistämällä: a) uusimmassa manifestaatiossa esiintyvän identiteetin auktorisoitu hakutieto b) teoksen ensisijainen nimeke (katso 6.2.2 ).

Esimerkki

800 1# ‡a Cunningham, E. V., ‡d 1914–2003. ‡t Sylvia.
EI: 800 1# ‡a Fast, Howard, ‡d 1914–2003. ‡t Sylvia.
Tekijän romaani Sylvia julkaistiin (alun perin) pseudonyymillä E.V. Cunningham.
Joissakin teoksen sisältävissä aineistoissa kirjailija on identifioitu todellisella nimellä Howard Fast; useimmissa teoksen sisältävissä aineistoissa on käytetty nimeä E.V. Cunningham

Eli jommankumman identiteetin auktorisoitu hakutieto valitaan näiden ohjeiden mukaisesti ja sitä käytetään kaikissa kyseiseen teokseen  auktorisoidun hakutiedon avulla tehtävissä viittauksissa.

3) Kysymys: WSOY Oppimateriaalien vs. Sanoma Pron julkaisema kirja

Melindan tietueessa 005088638 on kaksi ISBN tunnusta: toinen WSOY Oppimateriaalien ja toinen Sanoma Pron. Sanoma Pron julkaisemasta kirjasta on toinen tietue (id 006221057), jossa siis sama Sanoma Pron ISBN kuin edellisessä tietueessa. Eikö uuden kustantajan kirjalle tehdä uusi tietue? Vai miten tämän kuuluisi olla?

Vastaus: KUMEAlla ei ollut nähtävinään aineistoa. Yleiset periaatteet: Jos julkaisussa on mainittu molempien kustantajien mukaiset ISBN:t, ne merkitään 020-kenttiin lisäämällä ‡q-kenttään kustantajan nimi tarkentavana tietona. Kuitenkin kuvailu tehdään käsillä olevasta manifestaatiosta, tässä tapauksessa WSOY:n oppimateriaalit -kustanteesta. Muuttumattomia lisäpainoksia on lisätty huomautukseksi.

Mutta kun uusi painos on saanut uuden ISBN, on se kuvailtava omana tietueenaan. Aika todennäköistä siinä on että sisältökin on muuttunut.

4) Kysymys: RDA 3.11 Layout / Tekstin sommittelu

kysymys layoutista, tekstin sommittelusta. Opinnäytetyön teksti on sommiteltu vaakatasoon, ei pystysuunnassa miten nyt yleensä on tapana niteissä. RDA neuvoo mappaustaulukossa kirjaamaan teoksen layoutin 340 k-osakenttään. Marc21 kertoo, että "340 - fyysinen väline (t) : Fyysisiä kuvailutietoja kohteelle, jonka käyttö vaatii teknistä laitteistoa tai kohteelle, joka vaatii erityistä konservointia tai varastointia."

Onkohan 340-kenttä nyt ihan oikein käyttää tähän, esim. 340‡k Teksti aseteltu vaakasuoraan. Vai pitääkö käyttää ihan vain yleistä huomautusta? Vai olenko tämän layout-jutun käsittänyt ihan väärin, eikä se koske tällaista tapausta?

Metatietosanastossa Huomautus tallenteesta -kohdasta en löytänyt sopivaa termiä tähän. Vai onko tämä edes huomautuksen arvoinen asia?

Vastaus: Kuvailuohje (RDA 3.11) neuvoo merkitsemään tiedon, jos sitä pidetään tärkeänä tunnistamisen tai valinnan kannalta. Tässä tapauksessa huomautuskenttään 500 voi kirjata termin 'Sisältö aseteltu horisontaalisesti'.

5) Kysymys: 830$c-osakentässä yhteisö?

Kysymys koskien sovellusohjeen 830-kenttää: Usein näkee 830-kenttään kirjattavan myös tekijäyhteisö ‡c-kentästä, esimerkiksi Fennicassa esimerkin mukainen sarjan nimi olisi siten kirjattu "Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja / Suomen musiikkikirjastoyhdistys - Suomen IAML-sektio". Voiko ‡c-osakentän tiedon kirjata kenoviivalla varustettuna ‡a-osakenttään? Onko oikein? Miten pitäisi menetellä?

Vastaus: 830-kentän sarjan nimeke on ohjeistettu otettavaksi sarjatietueen (tässä: 0784-0322) 245‡a-kentästä. 490- ja 830-kentässä ei tarvita tekijämerkintää, muulloin kuin yleisnimekkeisissä sarjoissa, jotka eivät erotu toisistaan (Julkaisuja / Opetusministeriö ...). Sarjatietueeseen voidaan yleensäkin enemmän tietoja (tekijä jne.) kuin jonkin julkaisun sarjatietoon.

Esimerkki
830 #0 ‡a Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja, ‡x 0784-0322 ; ‡v n:o 1.

6) Kysymys: Kääntäjien ilmaisemisesta kokoomateoksessa?

Miten ilmaistaan kääntäjät kokoomateoksissa, missä näytelmillä, novelleilla tms. on eri kääntäjät? Meidän asiakkaille on erityisen tärkeää tietää näytelmän kääntäjä. Tähän saakka olen päätynyt kokoomateoksissa yms. 505-kentän käyttöön. Koska en ole löytänyt ohjetta tai esimerkkiä, en ole myöskään käyttänyt 700 –kenttää.

Esimerkkinä vaikkapa Melindan id 010106020, missä Shakespearen näytelmiä ruotsiksi käännettynä, näytelmillä eri kääntäjät. Onko 505 + 700 ratkaisu ok, vai onko muita ratkaisuja ilmaista näytelmän kääntäjä näissä tapauksissa? Toisaalta, rohkenen olla myös sitä mieltä, että 505 on asiakkaan silmälle ihan ok ratkaisu, pitkät rimpsut 700-kenttiä tietueessa ei ehkä ole se asiakaslähtöisin näkymä.

Vastaus: 505+700 on oikea ratkaisu. Teosten välisistä suhteista on linjattu SKL 25.1 Viittauksen kohteena oleva teos: "Teosten välinen osa-kokonaisuussuhde on lisäydinelementti kokoomateoksissa... Linjaukseen voidaan tehdä poikkeus kuvailevan yhteisön harkinnan mukaan, jos linjauksen noudattaminen osoittautuu kohtuuttoman raskaaksi."

MARC-formaatisssa vain 505-kenttä kertoo, minkä teoksen/teokset kääntäjä on kääntänyt.

Esimerkki. HUOM. Tässä RDA-kuvailupäivitys ilman aineiston tutkimista

700- ja 740-kentissä on käytetty 2. indikaattorin arvona '2', koska kaikki teos/kääntäjä/nimeke -viittaukset kohdistuvat teoksen sisältämien teosten tietoihin

040 ## ‡b fin ‡e rda
100 1# ‡a Shakespeare, William, ‡e kirjoittaja.
Asteri: Shakespeare, William EI: Shakespeare, William, 1564-1616
245 10 ‡a 6 pjäser / ‡c Shakespeare ; i svensk översättning av Göran O. Eriksson, Britt G. Hallqvist, Mats & Lars Huldén.
500 ## ‡a "Med förord av Sven Wollter & efterord av Anna Takanen."
505 0# ‡a Romeo och Juliet / översättning av Göran O. Eriksson -- En midsommarnattsdröm / översättning av Göran O. Eriksson -- Hamlet / översättning av Britt G. Hallqvist – Othello / översättning av Mats & Lars Huldén -- Kung Lear / översättning av Britt G. Hallqvist -- Macbeth / översättning av Göran O. Eriksson.
700 12 ‡a Shakespeare, William. ‡t Hamlet, ‡l ruotsi.
700 12 ‡a Shakespeare, William. ‡t King Lear, ‡l ruotsi.
700 12 ‡a Shakespeare, William. ‡t Macbeth, ‡l ruotsi.
700 12 ‡a Shakespeare, William. ‡t Midsummer night's dream, ‡l ruotsi.
Artikkelia ei merkitä, EI: A midsummer ...
700 12 ‡a Shakespeare, William. ‡t Othello, ‡l ruotsi.
700 12 ‡a Shakespeare, William. ‡t Romeo and Juliet, ‡l ruotsi.
700 12 ‡a Eriksson, Göran O., ‡e kääntäjä.
700 12 ‡a Hallqvist, Britt G., ‡e kääntäjä.
700 12 ‡a Huldén, Lars, ‡e kääntäjä.
700 12 ‡a Huldén, Mats, ‡e kääntäjä.
740 02 ‡a Hamlet.
740 02 ‡a Kung Lear.
740 02 ‡a Macbeth.
740 32 ‡a En midsommarnattsdröm.
Koska käytettävissä on ohitusindikaattori, artikkeli merkitään
740 02 ‡a Othello.
740 02 ‡a Romeo och Juliet

7) Kysymys: Esseeväitöskirja vai artikkeliväitöskirja?

Kysymys: Pitäisikö esseeväitöskirjoista käyttää termiä esseeväitöskirja vai artikkeliväitöskirja? Artikkeliväitöskirjan artikkelit ovat yleensä ilmestyneet erikseen, esseeväitöskirjan artikkelit eivät välttämättä? Jos päädytään esseeväitöskirjaan, onko eripainos-termi oikein noista esseistä? (Vrt. 500-kentässä ‡a Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa ja 4 eripainosta.)

Esseeväitöskirjoja on vähän, mutta niitä on määritelty eri tavalla eri paikoissa.

Väitöskirjan ”esittelylehdellä” on ruksattu usein kohta esseeväitöskirja (kolme vaihtoehtoa: monografiav., artikkeliv. ja esseev.).

Vastaus: Nämä on hyvä erotella toisistaan niiden luonteen erilaisuuden vuoksi.

Eli 500-kenttään:

  • 500 ## ‡a Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa ja <x> eripainosta.
  • 500 ## ‡a Esseeväitöskirjan yhteenveto-osa ja <x> eripainosta.

7. Seuraava kokous

20.9.2017 klo 10-15.45, Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1

 

 

  • No labels