2017-02-01

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS 1.2.2017

Aika: 1.2.2017 klo 10-15.45
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1
Läsnä: Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto, sihteeri), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto, puheenjohtaja), Mervi Kiviranta (Diakin kirjasto), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston oppimiskeskus), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Kukka-Maritta Taskinen (Savonia-amk) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Johanna Parviainen (BTJ), Marja-Liisa Seppälä (Kansalliskirjasto, klo 10-10.30)
Poissa: Anne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto)

 

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin.

2. Ilmoitusasiat

Melinda-hankkeen avoimet työpaikat

Melinda-hankkeessa oli avoinna neljä tietojärjestelmäasiantuntijan ja kolme tietoasiantuntijan paikkaa.

Melinda-päivä 5.4.

Melinda-kuvailijoiden tapaaminen pidetään Helsingissä 5.4. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta tulossa myöhemmin.

Kuvailusääntöpalvelu: Avoin verkkotiedotustilaisuus RDA:n kommentoinnista 16.2.2017

Tänä vuonna suomalaiset kirjastot osallistuvat ensimmäistä kertaa virallisesti RDA:n kansainväliseen kommentointiprosessiin. Kansalliskirjasto järjestää kommentoinnista avoimen verkkotiedotustilaisuuden Adobe Connect –etäyhteydellä torstaina 16.2.2017 klo 14-15. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Kaikki halukkaat voivat osallistua tilaisuuteen osoitteessa https://connect.funet.fi/kk_rda Adobe Connectin käyttö on ilmaista, ja se toimii selaimella.

Tilaisuudessa käydään läpi muutosehdotusten prosessi ja aikataulu sekä annetaan käytännön ohjeet muutosehdotusten tekemiseen. RDA-muutosehdotus- ja kommentointiohjeita myös Kuvailusääntöpalvelun sivulla: https://www.kiwi.fi/x/p4KiAw Tilaisuus tallennetaan ja linkki videotallenteeseen päivitetään Kuvailusääntöpalvelun sivuille, josta se on katsottavissa myös jälkikäteen: https://www.kiwi.fi/x/HYOiAw

Huhtikuussa, 27.4.2017 klo 14-15, järjestetään toinen tilaisuus, jonka aiheena on kuvailusääntöpalveluun saapuneiden muutosehdotusten käsittely. Myös tämä tilaisuus on avoin kaikille ja siihen pääsee saman linkin kautta.

3. Toimintakertomus 2016

Tarkasteltiin KUMEAn vuoden 2016 toimintakertomuksen luonnosta, joka vaatii vielä tarkennuksia sekä MusaMelindan osuuden päivittämisen.

4. RDA-kommentointiprosessi

Marja-Liisa Seppälä esitteli RDA-kommentointiprosessia (katso kohdan 2 ilmoitusasiat). KUMEA osallistuu kommentointiin. Vuoden 2017 aikataulu: https://www.kiwi.fi/x/HYOiAw

5. Voyager- ja Aleph-asiat

Alephin tallennusalustoista on poistettu kenttä 579 ja lisätty 040‡a.

Voyagerin skandiongelmat edelleen ratkaisematta.

• Ex Librikseltä odotetaan toimenpiteitä, aikataulu tuntematon

• Fennica lisännyt WebVoyageen tiedon: "Haut, joissa käyteään skandinaavisia merkkejä å, ä ja ö, eivät ole toimineet ohjelmistopäivityksen jälkeen. Ohjelmistotoimittaja selvittää asiaa. Finna-hakupalvelun kautta tehdyt haut toimivat normaalisti."

• KUMEA toivoi säännöllistä tiedottamista asian hoidosta, vaikka etenemistä ei olisikaan tapahtunut

Alephin diakriiit saa näkyviin oikein noudattamalla seuraavia ohjeita:

• Virtuaalinäppäimistön muokkaaminen
• Erikoismerkkien kirjoittaminen Unicode-moodissa

• Virtuaalinäppäimistön merkeistä saa selvempiä muokkaamalla niiden kokoa suuremmaksi Virtuaalinäppäimistön muokkaaminen -ohjeen kohdan "Välilehtien fonttiasetusten muokkaaminen"  mukaan. Tämän joutuu tekemään työasemakohtaisesti, tai organisaation omassa keskitetyssä ohjelmajakelussa.
  
  
• Mahdolliset "tyhjät laatikot" erikoismerkkien tilalla johtuvat siitä, että Alephin käyttämässä fontissa ei ole määritelty ulkoasua kyseiselle merkille. Tietuedatassa merkki on olemassa, ja saattaa näkyä esim. Melindan OPACissa, Voyagerissa ja/tai Finnassa oikein. Ohjeet fonttien muuttamiseen löytyvät sivulta: 
  
  • Aleph-asiakasohjelman fontin muuttaminen

• Listat Unicode-merkkien koodeille löytyvät mm. viralliselta sivulta http://www.unicode.org/charts/
  • Combining Diacritical Marks: http://www.unicode.org/charts/PDF/U0300.pdf
  • Combining Diacritical Marks Supplement: http://www.unicode.org/charts/PDF/U1DC0.pdf
• Laitetaan Melinda-toimiston työlistalle erikoismerkkiasiat ja niiden parempi ohjeistus. 
  
  

6. MARC 21 -sovellusohje

Selkoaineisto

Selkoaineiston kuvailuasiantuntijat ehdottavat seuraavia asioita MARC21-sovellusohjeeseen. Ryhmän pöytäkirjat: Muuta yhteistyötä

• yleishuomautus (MARC21 500) esteettömyydestä: termiksi selkokieli tai lättläst text
• huomautus kohderyhmästä (MARC21 521 3_):  termiksi selkokieli tai lättläst text
• teoksen/ekspression auktorisoituun hakutietoon (MARC21 240) erottavaksi lisäykseksi: selkokieli tai lättläst text
• kohderyhmän koodi 008/22: f

KUMEAn vastaus:

KUMEA ei ota kantaa siihen, onko kyseessä uusi teos vai vain ekspressio.

KUMEA suosittaa selkokielisen aineiston merkittäväksi seuraavasti:

• käytetään genretermiä (nyt YSAssa 'selkokieli')
  • 655 #7 ‡a selkokieli ‡2 ysa
• käytetään kiinteämittaisessa kentässä arvoa 'erityisryhmä' (tärkeämpi kuin mahdollinen ikäryhmä) ja merkitään vapaamittaiseen kenttään kohderyhmäksi selkokieli
  • 008/22=f
    521 3# ‡a Selkokieli.

Elokuvien teosviittaukset

Kuvailustandardiryhmän kokouksessa käsiteltiin elokuvien RDA-verkkokoulutusesityksessä ollutta teosviittausta (diat 21 ja 22). Ryhmässä pidettiin dian 21 tapaa kaikissa dubatuissa versioissa parempana kuin dian 22 tapaa.
Kuvailustandardiryhmän sivut.

Liitteessä rinnakkain OLACin esittämä tapa ja Kuvailustandardityöryhmän esityksen mukainen tapa.

Diat:

Dia 21

 

Dia 22

KUMEAn vastaus: Alkuteoksen nimeke merkitään kuten koulutuksessa esitettiin (diat 21-22).
Erikielisistä ekspressioista voi mainita vain ensimmäisen. Tallenteella olevat muut kieliversiot käyvät ilmi 041- ja 546-kenttien kielimerkinnöistä.

Korjattu kentän 245 esimerkki: toimittajasta muodostettu virheellisesti teoksen ensisijainen nimeke

Esimerkki: Kokoomateos ja yksittäisten sisältöjen nimekkeet (useita tekijöitä)

Päänimekkeeksi valitaan kokoava nimeke ja kokoomateoksen sisältämien teosten nimekkeet merkitään kenttään 505. Kentässä 700 indikaattorin arvo on 2 = Analyyttinen kirjaus (lisäkirjauksen mukainen kohde sisältyy bibliografisessa tietueessa kuvailtuun kohteeseen). Osakentässä ‡i  suhdetta kuvaava ilmaus

245 00 ‡a Joka kodin suomen kielen opas.
505 00 ‡t Hyvää suomea / ‡r Pirkko Leino -- ‡t Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja / ‡r Rauni Vornanen -- ‡t Sivistyssanasto / ‡r toimittanut Kaarina Turtia.
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Leino, Pirkko, ‡e kirjoittaja. ‡t Hyvää suomea.
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Vornanen, Rauni, ‡e kirjoittaja. ‡t Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja.
700 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Turtia, Kaarina, ‡e toimittaja. ‡t Sivistyssanasto.
→ 730 12 ‡i Sisältää (teos): ‡a Sivistyssanasto.

Tarkennus: Osakentän 040‡a:n käyttö ennakkotietueissa

Täydennetty 040-kentän ohjeistusta: Hankinnan ennakkotietueet eivät vielä oikeuta 040‡a-osakentän käyttöön, mutta jos ‡a-osakenttää on ennakkotietueessa kuitenkin käytetty, niin koodiksi vaihdetaan oman organisaation ISIL-tunnus kuvailua täydennettäessä

579-kenttä RDA-sovellusohjeessa

Päivitettiin kentän 579 ohjetta: Käytettiin vuoteen 2016 asti primaariluetteloinnin laskentaan. Vuoden 2017 alusta alkaen käytössä 040-kenttä.

Pisteet kokouksen numerointiin!

Muistutus: RDA 11.6 tekstin ja linjauksen mukaisesti kokouksen hakumuodon numerointi merkitään arabialaisena järjestysnumerona. Numerointi on ydinelementti.

Sääntö tulisi muistaa suomalaista hakumuotoa muodostettaessa.

Esimerkkejä

111 2# ‡a Pohjoiskalottikonferenssi ‡n (19. : ‡d 1996 : ‡c Rovaniemi)   ← 19<piste>
245 10 ‡a Pohjoismainen yhteistyömalli ja pohjoinen ulottuvuus : ‡b onko omaehtoisella pohjoisella politiikalla tilausta? : Norden-yhdistysten 19. Pohjoiskalottikonferenssi 30.8.-1.9.1996, Lapin yliopisto, Rovaniemi / ‡c [toimittaja: Pekka Poutanen].

111 2# ‡a Pohjoiskalottikonferenssi ‡n (19. : ‡d 1996 : ‡c Rovaniemi)   ← 19<piste>
245 14 ‡a Den nordliga dimensionen i det nordiska samarbetsmönstret : ‡b finns det plats för en egen nordlig politik? : föreningarna Nordens 19:e Nordkalottkonferens 30 augusti - 1 september 1996, Lapin yliopisto (Lapplands universitet), Rovaniemi / ‡c [redaktör: Pekka Poutanen].

111 2# ‡a Kielitieteen päivät ‡n (28. : ‡d 2001 : ‡c Jyväskylä)  ← 28<piste>
245 10 ‡a Kielten ja kielitieteen moninaisuus : ‡b XXVIII kielitieteen päivät Jyväskylä 17.-19.5.2001.

7. Yhteistyö eri ryhmien kanssa

RDA-kuvailun keventäminen

Kansallisten kuvailuun liittyvien työryhmien puheenjohtajien tapaamisessa joulukuussa 2016 oli esillä kuvailun keventäminen sekä kuvailutasojen määrittäinen. Marja-Liisa Seppälä on tehnyt alustavaa hahmotelmaa tältä pohjalta, jota hän esitteli KUMEA:n kokouksessa (Kuvailustandardiryhmän Kuvailun keventämistaulukko). Tarkoituksena on määritellä täydellinen taso (kansallisbibliografia), välitaso ja minimitaso. Uutena tasona nk. RDA Lite, joka ei täytä RDA:n ydinelementtivaatimuksia ja onkin suunnattu kirjastojen ulkopuolisille toimijoille kuten kustantajat.

Kuvailustandardityöryhmä ja KUMEA voisivat järjestää  em. aiheesta yhteisen kokouksen/työpajan joskus toukokuussa tai kesäkuun alussa.

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä on ehdottanut KUMEA-ryhmälle yhteisen koulutuspäivän pitämistä syksyllä. KUMEA-ryhmä kannattaa ajatusta. Syksyllä on Kuvailun tiedotuspäivä ja kolmipäiväiset kirjastoverkkopäivät, joiden yhteyteen tämä koulutus voisi sopia eikä erillistä päivää tarvittaisi. Suunnittelua jatketaan yhdessä Kirjastoverkkopalvelujen kanssa. Alustavia koulutusaiheita ovat esim. Finna, uudet sanastot SEKO ja tuleva genresanasto sekä niihin liittyvät Finna-fasetit, siirtyminen YSAsta YSOon, eri sanastot Melindan näkökulmasta ja kirjastosektoreiden tarpeet useiden sanastojen käyttöön.

8. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Verkkojulkaisut (väitökset) ja 506/540-kenttä

Reilu vuosi sitten tuli Käyttöoikeuksien metatieto –dokumentti, jonka mukaan meillä on lisätty UEF-väitöskirjojen tietueisiin kenttä 506 kertomaan pääsyrajoituksesta tai pikemminkin aineiston vapaasta käytöstä. Nyt huomaan, kun joitakin tietueita vertailun vuoksi Melindassa/Alephissa katselen, että aika vähän tuota 506-kenttää sitten kuitenkaan löytyy yleensä tietueista (otanta toki pieni, joitakin v. 2016 tietueita). Lisäksi huomasin, että ainakin osasta meidän (pari vuotta) vanhempien väitösten tietueista tuo kenttä oli kokonaan hävinnyt vaikka ne takautuvasti tietueisiin ajettiin. Miten muissa kirjastoissa metatiedon oikeuksista ja pääsyrajoituksista esim. juuri väitöskirjojen kohdalla kerrotaan? Olen ymmärtänyt, että 506 (ja 540) tulee lisätä myös käyttöoikeuksiltaan vapaasti saatavana olevan aineiston tietueeseen.

Entä 540-kenttä, tallentaako joku kirjasto sitä aktiivisesti omaan tietokantaansa?

Vastaus: KUMEA suosittelee, mutta ei edellytä vapaan aineiston lisenssitietojen merkitsemistä. Tiedon merkitseminen lisää kuvailun raskautta; merkinnän tarpeellisuuden arviointion kuvailevan organisaation päätettävissä. Alla olavat esimerkit on luotu Käyttöoikeuksien metatieto -sivun perusteella.

Joskus Internetissä törmää sellaiseen vapaaseen aineistoon, jossa ei ole lisenssitietoja. Tällöin ei merkitä 540-kenttää, vaikka yleiset tekijänoikeussäännöt toki pätevät:
040 ## ‡b fin
506 0# ‡a Aineisto on vapaasti saatavissa. ‡f Unrestricted online access ‡2 star

Jos vapaan aineiston lisenssiehdot ovat tiedossa (tieto esimerkiksi osana aineistoa), niin myös ne merkitään:
040 ## ‡b fin
506 0# ‡a Aineisto on vapaasti saatavissa. ‡f Unrestricted online access ‡2 star
540 ## ‡c CC BY-NC-ND 4.0 ‡u https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi
Aineisto on vapaasti käytettävissä Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssin ehdoilla

Lisensensoituihin aineistoihin merkitään aina tieto käyttörajoituksista.

Esimerkki. Kirjastokortilla käytettävä lisensoitu aineisto
040 ## ‡b fin
506 1# ‡a Aineisto on käytettävissä Helka-kortilla. ‡f Online access with authorization ‡2 star ‡5 FI-HELKA
540 ## ‡c Helsingin yliopiston lisenssi. ‡u http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510133690 ‡5 FI-Hul

Esimerkki. IP-osoitteeseen perustuva lisensoidun aineiston käyttöoikeus
040 ## ‡b fin
506 1# ‡a Aineisto on käytettävissä Helsingin yliopiston verkossa. ‡f Online access with authorization ‡2 star ‡5 FI-Hul
540 ## ‡c Helsingin yliopiston lisenssi. ‡u http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510133690 ‡5 FI-Hul

2) Kysymys: Mikä on oikea nimimuoto? Chaplin, Charles <-> Chaplin, Charlie

Melindassa esiintyy Charles Chaplin kahdessa eri muodossa 100- ja 700-kentissä: Chaplin, Charles / Chaplin, Charlie.

• VIAFissa (http://viaf.org/viaf/14767533/#Chaplin,_Charlie,_1889-1977) enemmistö: Chaplin, Charlie.
• British Library: Chaplin, Charlie.
• "Alkuperäinen" nimi: Charles Spencer Chaplin.
• Charlie on kutsuma-/lempinimi.

Kumpi on oikea muoto?

Vastaus:  Fennican sisältämissä tietueissa etunimi on aiemmin ollut muodossa Charles, jota hän itse on käyttänyt muistelmateoksessaan. Fennicassa ao. nimeä ei oltu auktorisoitu, koska  auktorisointi kohdistuu pääsääntöisesti suomalaisiin nimiin. Kansallisbibliografiassa auktorisoidaan kuitenkin myös aineistoon liittyviä ulkomaisiakin nimiä, silloin kun niistä on eri tietokannoissa erilaisia muotoja tai kun auktorisointi on muuten tiedonhaun kannalta tarpeen (esim. moniosaiset nimet tai nimet, jotka sisältävät etuliitteitä).

Charles Chaplin/Charlie Chaplin on nimimuoto, josta on liikkeellä eri versioita. Esim. Viafissa esiintyy sekä Charles että Charlie -etunimellisiä auktorisoituja muotoja. Enemmistö ja henkilön taiteellisen tuotannon kotimaiden mukaisesti on kuitenkin Chaplin, Charlie -auktorisointeja. Fennica auktorisoi ao. henkilön myös Chaplin, Charles -muotoon. Fennicaan on korjattu myös tätä nimeä sisältävien tietueiden auktorisoidut hakuelementit.

3) Kysymys: Milloin valmistuu Fennican sarja-aneiston Marc21 RDA ohje?

Vastaus: Tarkistus menossa 5XX-kentissä; valmistunee tämän vuoden aikana. Tekeillä on myös Fennican RDA-sovellusohje monografioille.

4) Kysymys: Henkilön auktorisoitu hakutieto eli Dostojevskij, Dostojevski, Dostoyevsky vai Достоевский?

Missä muodossa pitäisi merkitä henkilön nimi hakumuodossa 100/600/700 kenttiin venäjästä translitteroitaessa?

Vastaus: Suomessa on käytössä monia erilaisia tranlitteraatiotapoja venäjän merkistölle ja esimerkiksi Kongressin kirjastossa poimituissa tietueissa vielä omansa. Pelkästään Fennicassa on käytössä useita translitterointitapoja. Fennicassa henkilöiden hakutiedoissa on käytössä kansallinen standardi, kuvailussa kansainvälinen. Venäjän kieli: kansallinen: SFS 4900, kansainvälinen: ISO 9, kreikan kieli: kansallinen SFS 5807, kansainvälinen: ISO 843 (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on vuonna 2015 suositellut käyttämään ELOT 743 mukaista standardia http://www.passport.gov.gr/elot-743.html ) Kreikan kielen translitteroinnin muuttamisesta ELOT 743 -standardiin ei ole vielä sovittu. Translitterointiin ottaa kantaa Toimijakuvailupalvelu, jonka ohjeistus julkaistaan myöhemmin. Kyrilliikan ohje Fennica-kuvailussa

Koska käytännöt poikkeavat niin paljon toisistaan eri kirjastojen ja perinteiden välillä, niin siksi kukin kirjasto voi noudattaa sitä translitterointitapaa, johon se on tottunut.

Tiettyä varovaisuusperiaatetta voi kylläkin noudattaa, esimerkiksi valitsemalla aina ensisijaisesti Fennican (Asterin) nimimuodon, jos se on vakiintunut. Esimerkiksi Dostojevski syntyi vuonna 1821 ja kuoli 1881, joten hänestä käytetty nimimuoto voitaneen katsoa vakiintuneeksi ja noudattaa Fennican auktorisoimaa hakutietoa.

Esimerkki. Tietue translitteroitu venäjästä, mutta hakumuotona suomalainen vakiintunut muoto (Asteri)
041 0# ‡a rus
066 ## ‡c (N)Q
100 1# ‡a Dostojevski, F. M., ‡e kirjoittaja.
245 10 ‡6 880-01 ‡a Idiot / ‡c F.M. Dostoevskij.
880 10 ‡6 245-01/(N ‡a Идиот / ‡c Ф.М. Достоевский.

5) Kysymys: Yhteisö (Opetushallitus) teoksen tekijänä?

National core curriculum for basic education 2014 (Melinda id 009780902) on käännös vastaavasta suomenkielisestä julkaisusta. Pitäisikö Opetushallitus tulkita tässä (ja muissa vastaavissa julkaisuissa) yhteisötekijäksi (RDA 19.2.1.1.1)? Tällöinhän Opetushallitus olisikin 110-kentässä.

Vastaava suomenkielinen manifestaatio verkkoaineistona: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Kuvailusääntöpalvelun vastaus:

Jos voidaan katsoa, että Opetushallitus on ollut vastuussa teoksen sisällön luomisesta, silloin se voidaan RDA:n näkökulmasta sisällyttää teoksen auktorisoituun hakutietoon eli merkitä 110-kenttään.
RDA-kohdassa 19.2.1.1.1b sanotaan, että yhteisö katsotaan teoksen tekijäksi silloin, kun teos on yhteisön kollektiivisen ajattelun tulos (esim. toimikuntien, komiteoiden raportit tai yhteisön ulkoisia toimintalinjoja ja standardeja koskevat julkilausumat). Tällöin yhteisö katsotaan teoksen kirjoittajaksi (roolina kirjoittaja).

Perinteisesti pelkästään julkaisijan roolissa olevia yhteisöjä ei ole merkitty kenttään 110, vaan kenttään 710. Tällöin yhteisö katsotaan teokseen liittyväksi muuksi tekijäksi (RDA 19.3). Tosin, RDA Toolkitin työkalut-välilehdeltä löytyvässä MARC21/RDA-mappaustaulukossa kenttä 110 on mapattu sekä 19.2 että 19.3 kohtiin, josta voisi päätellä, että myös muu teokseen liittyvä tekijä voidaan merkitä 110-kenttään silloin, kun tekijä sisällytetään teoksen auktorisoituun hakutietoon. Ja tekijähän sisällytetään teoksen auktorisoituun hakutietoon silloin, kun tekijällä on vastuu teoksen sisällöllisestä luomisesta ja tekijätieto on siten keskeinen teoksen tunnistamiseksi.
Mutta tähän tulkintaan vaikuttaa MARC21- ja Melinda-käytänteet Suomessa.

KUMEAn vastaus: Opetushallitus merkitään tekijäksi kuten Kuvailusääntöpalvelu on esittänyt. Soveliaampi RDA-tekstin sääntökohta perusteluksi lienee 19.2.1.1.1 g) iv) "hallinnolliset säännökset tms.", sillä kyseessä on Opetushallituksen määräys kouluille.

Esimerkki.
041 1# ‡a eng ‡h fin
110 2# ‡a Opetushallitus, ‡e kirjoittaja.
240 10 ‡a Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, ‡l englanti
245 10 ‡a National core curriculum for basic education 2014 / ‡c [Finnish National Board of Education].

Jos halutaan korostaa Opetushallituksen asemaa myös julkaisijana, merkitään:

110 2# ‡a Opetushallitus, ‡e kirjoittaja, ‡e julkaisija.

6) Kysymys: Pääkirjaus uudistetussa painoksessa?

Työsopimuslaki käytännössä -julkaisun 6. uudistetussa painoksessa on pääkirjaus tehty ensimmäisestä tekijästä, mikä onkin RDA:n mukaan oikein. Kuitenkin edellisissä painoksissa on pääkirjaus nimekkeellä, joten eikö tässä pitäisi noudattaa edellisten painosten tapaa tai muuttaa myös kaikki edeltävät painokset, jos ne ovat käsillä?

Vastaus: Kun kuvaillaan uusi painos, se tehdään RDA-ohjeiden mukaisesti. Jos painokseen liittyy edellisiä painoksia ja jos edelliset painokset ovat käsillä myös nämä tietueet voidaan muokata RDA:n mukaisiksi ja tarvittaessa myös hakutiedot muutetaan (https://www.kiwi.fi/display/kumea/Toimintaohje). Suurista hakutietojen muutoksista (pääkirjauksen muutos) ilmoitetaan voy-cat-listalla.

Vanhat painokset voidaan  jättää myös entiselleen. Jos pääkirjaus on muuttunut, hyllysijainnin ei tarvitse kuitenkaan muuttua. Uudempi painos voidaan sijoitettaa samaan paikkaan kuin edelliset painokset (kirjastoilla tosin voi olla signumin suhteen erilaisia käytänteitä).

7) Kysymys: 830 w-kenttä?

Melindassa on ruvettu käyttämään 830-kentässä w-osakenttää, jonka oleva numero (esim. 978-952-7220-00-9 –tietueessa 830 ‡w (FIN01)009791691,  00979169 vie sarjan tietueeseen Melindassa).

Fennicassa dropattiin ao. kenttä. Mutta ohjeistetaanko käyttämään tuota kenttää ja mikä w-osakentän ”bibliografisen tietueen kontrollinumero”

MARC 21:ssä:
‡w - BIBLIOGRAFISEN TIETUEEN KONTROLLINUMERO
Vastaavan bibliografisen tietueen kontrollinumero.  Sitä edeltää sulkeissa kontrollinumeron antaneen organisaation MARC-koodi, ks. Organisaatiot https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/organisaatiot.htm
800  1# ‡a Negt, Oskar ‡t Schriften ‡vBD. 2 ‡w (DE-101b)967682460     
Ottaako KUMEA tähän kantaa?

Vastaus: Osakentässä ‡w on tarkoitus käyttää pysyvää tunnistetta. Tässä on Melindan kannalta muutama ongelma:

1. Ei voida taata, että tunniste olisi pysyvä (esimerkiksi säilyykö linkki vastintietueeseen tuplia yhdistettäessä? Entä kun Melindaa ladataan uuden liittyneen kirjaston aineistot?)
2. Järjestelmä ei tarjoa työkaluja linkitysten ylläpitoon ja tarkastamiseen; kaikki korjaukset on tehtävä manuaalisesti
3. Kuka ylläpitää ja korjaa linkkejä?
4. Linkit ovat merkityksettömiä myös paikallisissa tietokannoissa

Tässä vaiheessa KUMEA ei voi suositella linkkaamista tunnisteen kautta kysymyksessä esitetyllä tavalla. Linkattuja kenttiä ei kuitenkaan tarvitse esrikseen dropata ja tehdä tuplakenttää, sillä ‡w-osakentän voi pudottaa pois haluamistaan kentistä myös replikointisääntöjä käyttämällä, jolloin osakenttä ei tule omaan tietokantaan.

8) Kysymys: Kustantajan merkitseminen: Alma Media + Talentum Media Oy -> Alma Talent Oy

Kyseessä on Alma Talentin/Talentum Median verkkokirjahylly -kirjoista. Ei päivittyvä. Aineistossa on copyright vuoden yhteydessä Talentum Media Oy -merkintä ja tekijä samassa mm. ja lisäksi maininta 'Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus'. Muuten epämääräisesti kirjan etusivulla 'alma' ("kannessa")

En oikein saa selvää RDAn ohjeista miten pitäisi merkitä muuta kuin, että huomautus kustantajasta voisi merkitä tässä tapauksessa 'Kustantaja todellisuudessa Alma Talent' ja 264‡b-kenttään Talentum Media Oy ; Lakimiesliiton Kustannus. Vai voiko tuon copyright vuoden yhteydessä olevan kustantajamerkinnän katsoa olevan oikea kustantaja tiedonlähteeksi, jolloin tieto pitää merkitä kuten aineistossa on? Vai voiko tässä tapauksessa merkitä suoraan Alma Talent kustantajaksi?

Vastaus: Kuvakaappaus nimiönäytöltä:

Tässä tapauksessa kustantaja on 'Alma', joka on sivulla kuvan osana.

020 ## ‡a 978-952-14-2259-1 ‡q HTML
100 1# ‡a Saarinen, Mauri, ‡d 1946- ‡e kirjoittaja.
245 10 ‡a Lomauttaminen : ‡b perusteet, menettelytavat sekä työ- ja sosiaalioikeudelliset seuraamukset / ‡c Mauri Saarinen.
264 #1 ‡a [Helsinki] : ‡b Alma, ‡c [2016]
Julkaisuaika saatu listalta https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teoslista-verkkokirjat

Tarvittaessa voidaan julkaisuyhteistyöstä tehdä huomautus:
500 ## ‡a "Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus."

9) Kysymys: RDA-sovellusohje: Pätevätkö 700-kentässä samat säännöt kuin 100-kentässä?

100-kentässä on suhdetta kuvaaville termien järjestyksille näin: "Osakenttää toistetaan, kun henkilön suhdetta aineistoon halutaan kuvailla useammalla suhteen määritteellä. Suhteen määritteet merkitään teos/ekspressio/manifestaatio/kappale-järjestyksessä, eli ensiksi merkitään määritteet, jotka kuvaavat henkilön suhdetta teokseen ja viimeksi määritteet, jotka kuvaavat henkilön suhdetta kappaleeseen. Melindassa voi suhteen määritteeksi olla merkittynä sekä yleisempi että tarkempi määrite.

Päteeköhän tämä sama myös 700-kenttään? Jos näin, voisiko tämä ohje olla myös 700-kentän ohjeistuksessa?

Vastaus: 100-kentän säännöt pätevät myös 700-kentässä (pl. 100-kentään saa merkitä vain teostason vastuullisuutietoja).

Teoksiin, ekspressioihin, manifestaatioihin ja kappaleisiin liittyvistä tekijöistä on tekeillä laajempi ohje, joka on tarkoitus linkata sovellusohjeen 1XX/6XX/7XX kenttiin. Linkkaamisen tarkoitus on vähentää samojen ohjeiden toistamista (ja ylläpitoa).

• Alustava ohje lisätty (ei esimerkkejä) RDA-ohjeita -sivulle
• Linkityksiä RDA-sovellusohjeesta ei ole vielä tehty

10) Kysymys: RDA-sovellusohje: Miksi kentässä 776 suositellaan käytettävän viivatonta ISBN-tunnusta?

Miksi kentässä 776 suositellaan käytettävän viivatonta ISBN-tunnusta? Mitä haittaa on siitä, että tallentaa väliviivallisen? Jos joku hakee sanahaulla ISBN:ää, niin hän todennäköisesti hakee väliviivallista.

Vastaus: AACR2-sääntöjä noudattaneet maat pudottivat aikanaan väliviivat pois kaikista ISBN-tunnuksen sisältävistä osakentistä (020‡a, 776‡z jne.). Suomessa emme ole voineet tehdä päätöstä väliviivojen poispudottamisesta, koska Kansalliskirjaston yhteydessä toimii myös ISBN-keskus joka ylläpitää ISBN-tunnuksia Fennica-tietokannassa. Tämän takia onkin sitten kansallisesti jouduttu sietämään kaikenlaisia ISBN-tunnuksen indeksointiongelmia, vertailuongelmia (esim. onko painettua kurssikirjaa saatavana verkkoaineistona?) sekä tunnusten käsittelyongelmia tietokannan ulkoisissa ohjelmistoissa. Lisäksi suurin osa tieteellisistä kirjastojen aineistoista on kustannettu Suomen ulkopuolella, minkä takia myös tietueet kopiodaan ulkomailta - tyypillisesti maista, jotka ovat pudottaneet ISBN-tunnuksen pois, myös 020‡a-osakentästä. Olisi kohtuutonta vaatia, että puuttuvat viivat lisättäisiin takaisin.

Melindassa viivallisia ISBN-tunnuksia ei saa pudottaa pois Fennica-aineistojen 020-kentästä. Muuten viivallista muotoa ei tarvitse käyttää, mikä tehostaa työskentelyä. Kaikki ISBN-tunnukset tulisi olla indeksoituja normalisoidussa, viivattomassa muodossa, jolloin ne myös löytyvät sanahaussa.

11) Elokuvakysymyksiä I: 008 kentän merkkipaikka 6 (julkaisuajan tyyppi/Julkaisun tila)

008 –kentän merkkipaikassa 6 (julkaisuajan tyyppi) käytettävät merkit, kun kuvaillaan elokuvia tai tv-sarjoja. Voisiko KUMEA konkreettisin tapausesimerkein esittää merkkien käytön sekä kieltää merkin r käytön?

Vastaus:

Koodi s = yksi julkaisuvuosi.

Alkuperäisen elokuvan lisäksi tallenteella lisämateriaalia tai tallenteella olevan elokuvan versio poikkeaa jollain tavalla alkuperäisestä elokuvasta (esimerkiksi Director’s cut)

008/06 (julkaisuajan tyyppi): s
008/07-10 (vuosi 1): 2014
008/11-14 (vuosi 2): tyhjä

Koodi m = jakautuu usealle vuodelle

Esimerkiksi moniosaiset aineistot, jossa eri osilla on eri julkaisuvuosi (ei käytetä uudelleenjulkaisuissa, jakelu-/ tuotantovuosien yhteydessä tai julkaisu/copyright vuosien yhteydessä)

008/06 (julkaisuajan tyyppi): m
008/07-10 (vuosi 1): 2012
008/11-14 (vuosi 2): 2014
DVD-paketti, jossa kaksi eri osaa ja jonka osat on tarjottu ensin erillisinä 2012-2014, mutta jakaja tarjoaa niitä nyt samassa paketissa

Koodi p = julkaisuvuosi poikkeaa tuotantoajankohdasta

Tallenne on sisällöllisesti sama kuin alkuperäinen aineisto, mutta eri media/formaatti ja myöhempi julkaisuajankohta kuin alkuperäisellä aineistolla. Tallenteella ei saa olla lisämateriaalia tms. muuta alkuperäisestä aineistosta poikkeavaa sisältöä.

008/06 (julkaisuajan tyyppi): p
008/07-10 (vuosi 1): 2014
008/11-14 (vuosi 2): 1995
Elokuva julkaistu v. 1995 ja DVD julkaistu v. 2014; aineistoilla on identtinen sisältö, mutta eri julkaisuajankohta

Koodi t = tekijänoikeusvuosi

Koodia t käytetään, kun

a)    aineistossa on julkaisu- / jakeluvuosi sekä tekijänoikeusvuosi, mutta  ne poikkeavat toisistaan
b)    aineistossa ei ole julkaisu-/jakeluaikaa vaan se on jouduttu arvioimaan, mutta aineistossa on tekijänoikeusvuosi

Merkkipaikoilla 07-10 koodataan julkaisuvuosi ja 11-14 tekijänoikeusvuosi. Molemmat vuodet merkitään, vaikka ne olisivat samat, koska kyseessä ovat eri RDA-elementit.

12) Elokuvakysymyksiä II: Kenttä 046 (erikoiskoodattu julkaisuaika)

Milloin käytetään 046 –kentän osakenttää ‡k ja miten toimitaan, jos kysymyksessä on esim. kaksi eri aikaan julkaistua elokuvaa samalla DVD:llä.

Vastaus:

Kenttää käytetään aina ilmaisemaan kuvailtavan aineisto alkuperäistä julkaisuaikaa. Julkaisuajan voi tarkastaa myös aineston ulkopuolelta.

046 ## ‡k 1950
534 ## ‡p Alun perin julkaistu: ‡c  1950.
Elokuva on julkaistu alun perin vuonna 1950

Julkaisuaikoja on useita; esimerkiksi silloin, kun kuvailtava aineisto sisältää useampia teoksia

046 ## ‡a s ‡k 1932
046 ## ‡a s ‡k 1935
046 ## ‡a s ‡k 1940
534 ## ‡p Alun perin julkaistu: ‡c 1932-1940.
DVD-setin filmit julkaistu alun perin 1932, 1935, 1940

Julkaisemien jakautuu useammalle vuodelle; esimerkiksi TV-sarjan tuotantokausi jakautuu eri vuosille:

046 ## ‡a m ‡k 1966 ‡l 1967
130 0# ‡a Lost in space (televisio-ohjelma). ‡n Season 2. ‡k Valikoima.
245 00 ‡a Irwin Allen’s Lost in space.   ‡n Season 2, volume 1.
534 ## ‡p Alun perin julkaistu: ‡c 1966-1967.
Televisio-ohjelman jaksot esitetty vuosien 1966-1967 välillä

Osakenttä ‡a ei ole pakollinen kentässä 046, Alephin konfigurointia muutettu.

13) Elokuvakysymyksiä III: Fraasi ”Alun perin julkaistu”, kenttä 500 vs. 534

Miten toimitaan metasanaston ”Alun perin julkaistu” –termin kanssa, kun halutaan kertoa alkuperäisen elokuvan tuotantoyhtiö ja julkaisuvuosi. Ohjeissa on tällä hetkellä kirjavuutta, sillä löytyy ohjeita ja tiedostoja, joissa tieto Alun perin julkaistu on viety kenttään [esim. 1]  500 pelkkänä julkaisuvuositietona ja alkuperäinen tuotantoyhtiön tieto kenttään 245 sekä lisäkirjauksena kenttään 710 ja sitten löytyy tietueita, joissa em. tiedot on viety huomautuskenttään 534 [esim. 2].

Esimerkki 1
245 04 ‡aThe man who shot Liberty Valance / ‡c Paramount Pictures ; screenplay by James Warner Bellah and Willis Goldbeck ; produced by Willis Goldbeck ; directed by John Ford.
500 ## ‡a Alun perin julkaistu vuonna 1962.
710 2# ‡a Paramount Pictures Corporation, ‡e tuotantoyhtiö.
 
Esimerkki 2
534 ## ‡a Alun perin julkaistu: ‡c Paramount Pictures, 1962.

Vastaus:

Huomautus elokuvan tai televisio-ohjelman alkuperäisestä esitysajankohdasta laitetaan edelleen kenttään 534.

245 04 ‡aThe man who shot Liberty Valance / ‡c Paramount Pictures ; screenplay by James Warner Bellah and Willis Goldbeck ; produced by Willis Goldbeck ; directed by John Ford.
534 ## ‡p Alun perin julkaistu: ‡c 1962.
710 2# ‡a Paramount Pictures Corporation, ‡e tuotantoyhtiö

9. Seuraavat kokoukset

ACP verkkokokous: 1.3. klo 10-12

Lähitapaaminen: pe 31.3. klo 10-16 Kansalliskirjaston Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1

(VARA ACP verkkokokous: sovitaan 31.3)

Lähitapaaminen: ke 10.5  -- TURUSSA kello 10-16