KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 8.9.2015 klo 10-16
Paikka: Kokkolan kaupunginkirjasto
Läsnä: Anne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek), Taru Fröjdholm (Centria-amkin kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Mervi Kivirinta (Diakin kirjasto), Maria Kovero (Helsingin yliopiston kirjasto), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston kirjasto), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto) (sihteeri), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto) (puheenjohtaja),  Sirpa Tuomisto (Kokkolan kaupunginkirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto). 

Pöytäkirja

1.  Edellisen kokouksen pöytäkirja

Tarkennus kohtaan Ilmoitusasioita: Alephin tag tablet on päivitetty kesäkuussa, Voyager-järjestelmän tag tablet päivitetään myöhemmin.

2. Ilmoitusasiat

Melinda-talonmiehen tuokio pidetään ACP-yhteydellä 30.9. klo 14-15. Aiheina ovat Melindan laatuohjelma, Melindan ammattilaistiedonhaut ja tietueiden yhdistäminen Melindassa. Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 28.9.

Syksyn RDA-koulutukset Helsingissä 2.10., 27.10. ja 1.12.

Kirjastoverkkopäivät Helsingissä Metsätalolla 20.-21.10. Keskiviikkona on Melinda-työpaja Talonmiehen syystyöt – luettelointiasiaa käytännön esimerkein, jossa tutkitaan yhdessä keskustellen haastavia tai muuten huomionarvoisia luettelointiesimerkkejä. Ilmoittautuminen kirjastoverkkopäiville 2.10. mennessä.

Kuvailun tiedotuspäivän 1.9.2015 videot ja muu materiaali ovat verkossa katsottavana.

Maria Kovero ja Kiti Vilkki Eriksson kertoivat ELAG-konferenssista. Katso myös: Tietolinja 2/2015: ELAG 2015: Dataa ja e vapaakappaleita / Lassi Lager.

3. Melinda-asiat

PIKI siirtyi tuotantokäyttöön kesäkuun alussa. PIKIn emotietueteet on pääosin jo siirretty Melindaan ja viikolla 37 aloitettiin osakohteiden siirto. Osakohteita siirretään öisin n. 100 000 / yö ja siirto kestää muutaman viikon. Suurten aineistosiirtojen vuoksi Melindan uusien tietueiden indeksoitumisessa saattaa esiintyä viivettä.

PIKIstä on tullut paljon ja Anders-tietokannan aineistosiirrossa tulee lisää vanhoja tietueita, joissa on suuraakkoset. Tietueet ovat aikoinaan yhdistyneet näiden tietokantojen sisäisissä aineistoajoissa vanhemmista, pelkkiä suuraakkosia käyttäneistä kirjastojärjestelmistä. Suuraakkosin kirjoitettu tietue toimii järjestelmissä samoin kuin oikein, vaihtelevalla kirjainkoolla kirjoitettukin, eli sen korjaaminen ei ole tietokannan toiminnan suhteen akuutisti kiireellistä.  Korjaamiseen kannattaa ryhtyä niissä tapauksissa ja niiltä osin, kun tietueen suuraakkosten ei halua replikoituvan omaan paikalliskantaansa.     

Tietueen voi korjata monella tavalla: joko muuttamalla kirjainkoot käsin, kopioimalla jostain muualta poimitusta tietueesta oikeinkirjoitetut kentät virheelliseen tietueeseen ja poistamalla virheelliset kentät tai luomalla poimitusta tietueesta uuden tietueen ja yhdistämällä Merge+:lla virheellisen tietueen siihen. Tietuetta käsin korjatessa nimeke- ja tekijätietojen korjaaminen on ensisijaista. Tarkoituksena on toki jossain vaiheessa haravoida nämäkin tietueet esiin ja korjata niitä mahdollisuuksien mukaan massakorjauksina, mutta aikataulusta ei valitettavasti voi vielä sanoa mitään.   

  
Andersissa on joukko suuraakkosellisia tietueita samoin kuin minimitasolla luetteloituja tietueita. Nämä tietueet ovat syntyneet  Anders-kirjastojen käytössä olleiden kirjastojärjestelmien toiminnan seurauksena eikä tietueita ole ehditty täydentää myöhemmin. Tietokantaan jää hiukan tuplatietueita, sillä käsinsiivoaminen ei valmistu Melindan aikataulussa. Pieni osa Andersin tietueista on luetteloitu ruotsiksi. Anders on huomattavasti pienempi tietokanta kuin PIKI. Andersin liittymisessä Melindaan kriittisintä on, miten Andersin osakohteet tulevat yhdistymään Melindassa nyt olevaan suurempaan osakohdemäärään. Alustavana tavoitteena on, että Anders-tietokanta olisi siirretty Melindaan tämän vuoden loppuun mennessä.

4. MARC 21 BIB – sovellusohje Melinda-kirjastoille

Melindan laatukyselyssä keväällä Kumealle tulleita toiveita:

  • suositusten sijaan selkeitä määräyksiä
  • ohjeiden muutoksista tiedotettava paremmin
  • asiat pöytäkirjoista siirrettävä nopeammin sovellusohjeeseen
  • lisää ajantasaisia esimerkkejä
  • mallitietueita kaikista aineistoista (tulossa RDA-esimerkkejä, ei kai enää ISBD-esimerkkejä?)
  • sovellusohje käännettävä ruotsiksi ainakin tärkeimmiltä osiltaan

Kaiken kaikkiaan ohjeistusta toivottiin yhteen paikkaan. Metiva-wikissä oleva Melinda-toimintaohje on jo ollutkin tällainen paikka - sitä selkeytetään edelleen. Sisällönkuvailuohje pyritään lähiaikoina saamaan osaksi MARC 21 BIB -sovellusohjetta.

Myös varsinaisen MARC 21 -formaatin esimerkkejä pidettiin osittain vanhentuneita ja niiden ajantasaistamista toivottiin. RDA:han siirryttäessä formaatin esimerkit käydään läpi, mutta on huomattava, että kaikki formaattia käyttävät kirjastot eivät heti siirry RDA:han.

Työryhmä pyrkii syksyn aikana korjaamaan ohjeita ja ottamaan toiveet huomioon.

Kannattaa huomata, että kenttäkohtaiset esimerkit ja mahdolliset mallitietueet ovat sovellusohjeessa, eivät Melinda-toimintaohjeessa. Sovellusohjeen hakuominaisuuksia on nyt parannettu niin, että lukujen alussa on linkki suoraan kuhunkin kenttään.

5. RDA-asiat  

Käännöksen julkaisuaikataulu: tavoite vuoden 2016 alku.

Esimerkit on työryhmässä käyty läpi. 

Ehdotetaan ohjausryhmälle lisättäväksi  kohtaan 2.2.3.1 Ensisijaiset tiedonlähteet eri kielillä ja/tai kirjoitusjärjestelmillä, kohta f:kääntökirja seuraavanlainen linjaus: Fennican periaate: Kääntökirjat: nimekkeen valintajärjestys: suomi, ruotsi, saame, englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, portugali …  Harkinnan mukaan myös ruotsinkielinen tai joku muu kieli ensimmäisenä:  esim. tärkein, tekijän kielen mukainen, kustantajan mukaan

RDA-konversio-ohjelmaa on testattu Kansalliskirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastossa. Melindan ominaispiirteitä on lisätty ohjelmaan ja testausta jatketaan. Yliopistokirjastojen lopullinen päätös RDA:han siirtymisestä saadaan syksyn aikana.

6. Käyttöoikeuksien metatieto-ohjeistus

Tähän palataan uudestaan seuraavassa kokouksessa. 

7. Kirjastojen kysymykset

1. Kysymys:
Voiko huomautuksen pääsyrajoituksesta laittaa omaan paikallistietokantaan suomeksi ja englanniksi – dokumentin periaatelinjauksissa sanotaan että fraasit tulevat suomeksi ja ruotsiksi? Emme luetteloi e-aineistojen paketti- ja yksittäisostoja Melindaan.

Vastaus:
Voi laittaa. 

2. Kysymys:
Mitä translitterointisääntöjä Melinda-tietueissa kyrillikan osalta tulee noudattaa: kansallisia vai kansainvälisiä? Jos Melindasta poimitaan tietue, jossa on käytetty kansallisia ja tulisikin käyttää kansainvälisiä, onko tietue korjattava vastaamaan sovittuja sääntöjä? 

Vastaus:
Yleisissä kirjastoissa on käytetty kotimaista translitterointitapaa (Virittäjä), tieteellisissä kirjastoissa ISOn kansainvälisiä transilitterointisääntöjä. Melindassa on hyväksyttävä toistaiseksi molemmat. Hakutietojen auktorisoidut muodot pitäisi tarkastaa mikäli mahdollista Asterista. Kun auktoriteettitietueet saadaan linkatuksi bibliografisiin tietueisiin ja kaikki auktoriteettitietueisiin merkityt hakumuodot ovat käytettävissä, eri tavalla translitteroidut muodot ovat haettavissa helpommin. 

3. Kysymys:
RDA-sivuilla ei ole esimerkkejä kiinteämittaisten kenttien käytöstä RDA-tietueissa. Poimimassani tietueessa on käytetty aikaindikaattoria r,  kun kyseessä on lisäpainos tai tarkemmin: kirja on julkaistu nidottuna, aiemmin sidottuna. Onko tuo myös meidän tuleva käytäntömme? Sitten toinen ihmettelyn aihe on kentän 336 kuva (still). Kyseisessä julkaisussa on 15 kuvaa. Kirjassa on kuitenkin sivuja melkein 500 eli kuvien osuus kokonaisuudesta on varsin vähäinen. Onko tuollaisissa tapauksissa tosiaan aihetta merkitä Kuva (still)?*

Vastaus:
Tässä esimerkkitapauksessa r, eli näköispainos ei varmaankaan tule olemaan meidän käytäntö. Eikä myöskään Kuva (still) sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole kuvia niin runsaasti, että sen voisi käsittää kuvakirjaksi. Mutta kansainvälisesti näitä käytäntöjä tullaan varmaan näkemään. Kuten esim. että julkaisussa (manifestaatiossa)  olevat muut ISBN-tunnukset kuin juuri sitä manifestaatiota koskevat käsitetään virheellisiksi ISBN:iksi, eikä vain tiedoiksi muista ilmiasuista.

4. Kysymys:
Iski epävarmuus: jos e-kirja pysyy täysin samana kuin ennenkin ja vain kustantaja vaihtuu, niin eikö silti pitäisi tehdä uusi tietue? Ja laittaa ISBN virheelliseksi. Kysymys on monografiasta, jota ei päivitetä.

Vastaus:
Näitä tietueita ei ole Fennica-tietokannassa, mutta pohdimme asiaa ISBN-toiminnan kannalta. Periaatteessa tällaisissa tapauksissa kirjan ISBN pitää vaihtaa/korjata ja tehdä uusi tietue. Mutta koska Talentum Media Oy ei ole korjaamassa jälkikäteen näille julkaisuille uutta ISBN:iä ja koska ao. julkaisujen linkit vievät uusiin versioihin, kuvailun kannalta täytyy tehdä seuraavaa: Kuvailu korjataan uusien julkaisujen tietojen mukaiseksi. Tämä ratkaisu siksi, koska vanhempia julkaisuja ei enää ole olemassa ja ”väärät” vanhan julkaisuhistorian mukaiset linkit vievät uusiin julkaisuihin.

Huomautuskenttään kannattaa tehdä merkintä siitä että julkaisu on ilmestynyt aiemmin Sanoma Pron kustantamana. Esim.
               500  $a Julkaistu 2013 Sanoma Pron kustantamana.

               500 $a Teoksessa Sanoma Pron ISBN.

Jatkokysymys:
Mitä tehdään vanhalle tietueelle? Onko sen kuvailemaa teosta enää 'olemassa', sen edellisen kustantajan tarjoamana? Jätetäänkö se Melindaan low-tagittömänä metatietona - tällaisessa tapauksessa  muistona - kuten paperiaineiston kohdalla?  Toinen juttu on tietenkin se, miten se saadaan low-tagittömäksi. Melindassa on vielä paljon WSOYpro/Sanoma Pro/Talentum -verkkokirjoja, joissa kirjastoilla on vielä wsoypro  -linkkejä.

Vastaus:
Jos julkaisu saa uuden isbn:n, vanha tietue jätetään Melindaan.

5. Kysymys:
Onko kellekään tullut vastaan merkintää kirjassa "obook"? Kirjassa The world as Design / Otl Aicher : id: 007329609 on viisi eri isbn:ää, jossa myös obook. Miten tämän voisi kääntää metatietosanaston mukaiseksi vai onko tarpeellista? Pitäisi jotain virittää 530 kenttään. Eli kirjassa seisoo emobi -termi samassa ISBN-listassa. Miten tämän voisi kirjata 530 kenttään? Metatietosanastosta en löydä sopivaa termiä.

Vastaus:
530-kenttään tehdään yleisempi huomautus saatavuudesta toisessa ilmiasussa ja kentässä 776 tarkennetaan linkki: Esim. Mobi-tiedosto: 

              530 Julkaistu myös verkkojulkaisuna.
              776 08 ‡i Verkkojulkaisu (MOBI): ‡z 9789527021187
Metatietosanastoon on lisätty nyt myös tiedostomuototermi obook, jota voi käyttää 776-kentän osakentässä ‡i.

Kirjastotasolla riittää pelkästään kenttä 776, kenttää 530 ei välttämättä tarvita.  

6. Kysymys:
Saako täydellisen tason laittaa? Minä koen olevani niin epätäydellinen, että en uskaltaisi väittää tekemääni tietuettakaan täydelliseksi .

Vastaus:
MARC 21 määrittelee täydellisen tason Leaderissa ” # - Täydellinen taso:  Kansallisbibliografian taso. Täydellinen MARC-tietue, kuvailun kohde on ollut käsillä.” Jos luotat siihen, että kuvailusi vastaa kansallisbibliografiatasoa, voit laittaa ao. koodin. Tärkeintä on että täydellisen tason ao. koodia ei saa enää muuttaa sen jälkeen kun 040-kentässä on FI-NL ja kun sisällönkuvailu on FENNIKEEP-merkintöineen tehty. Vaikka joku muu kirjasto tietueeseen kävisikin lisäämässä omia merkintöjään ja kenttiään, tasoa ei saa enää muuttaa. Tämä on ehdoton vaatimus siksi, että Melindasta tuotettavista tietueista tehdään kansainvälisiä ja kansallisia tilastoja mm. Unescoon ja ne suodatetaan nimenomaan tuon tasokoodin mukaan.

 7. Kysymys: 

Melindan tietueessa 007320958, 245$a-kenttään on merkitty kirjan kannessa oikein oleva nimeke "Pitää pään kasassa työttömyysaikana". Huomasin, että nimiösivulla nimekkeessä on pieni kirjoitusvirhe: "Pitää pään kasassa työttömysaikana.” Voiko tällaisissa tapauksissa siis merkitä oikein kirjoitetun nimekkeen kannesta ja jättää virheellisen muodon huomioimatta? En lähtenyt muuttamaan  nimekkeen luettelointia (lisäsin ainoastaan verkkojulkaisuun liittyvän 856-kentän), kun ajattelin varmistaa, mikä on oikea käytäntö.

Vastaus:
Tässä tapauksessa voidaan ilmoittaa huomautuksena (588-kenttä Marcissa) ”Nimeke kannesta” ja oikea nimeke tietueen nimekkeeksi. 500-kenttään voi tehdä vielä huomautuksen virheellisestä muodosta. Tällaista mahdollisuutta on tehty paljon tietokannoissa virheellisen nimekkeen kohdalla, eli oikea nimeke on kirjoitettu 245:een ja huomautettu virheestä huomautusalueella.

Mutta ISBD-sääntöjen mukaanhan virheet pitäisi jäljentää sellaisenaan (A8: "Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeisiin "sic". Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki ( [sic] ). Oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne "i.e." (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.") 

RDA muuttaa tätä kohtaa siten, että virheellinen nimeke jäljennetään sellaisenaan ja oikea nimeke ilmoitetaan varianttinimekkeeksi (246-kentässä i-kentässä ”Korjattu nimeke”).

8. Seuraava kokous

7.10.2015 Kirjastoverkkopalvelujen tiloissa, Kaikukatu 4

 


  • No labels