KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 26.3.2015 klo 10.15-16.10
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1
Läsnä: Anne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Mervi Kivirinta (Diakin kirjasto), Maria Kovero (Helsingin yliopiston kirjasto), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston kirjasto), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto).
Poissa: Taru Fröjdholm (Centria-amkin kirjasto), Sirpa Tuomisto (Kokkolan kaupunginkirjasto) ja Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto)
Asiantuntijana: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto) - poistui klo 14.00
Pöytäkirja
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.
2. Ilmoitusasiat
Kansallinen kirjastoaineistojen ohjausryhmä suosittaa RDA-kuvailuohjeiden käyttöönottoa. Asiasta on tullut sähköpostia me-luetteloijat listalle 25.3.2015.
Kansalliskirjasto pitää kirjastonjohtajille tiedotustilaisuuden RDA:sta 24.4.2015.
Melindan laatuohjelman laatutietokysely on lähetetty kirjastoille, vastausaika päättyy 15.4.2015. Kultakin kirjastolta toivotaan vain yhtä vastausta.
Voyagerin indeksoinnin muutos on tulossa, asia on Linnea2-kirjastoissa päätettävänä ja tulee konsortion yleiskokoukseen huhtikuun lopulla. Jatkossa tekijäkenttien funktio-osakenttä |e ei indeksoidu, jolloin tekijäindekseissä eri funktioissa olevat nimet näkyvät samalla rivillä. Funktiolliset nimenmuodot myös yhdistyvät auktoriteettitietueisiin indeksoinnin muutoksen jälkeen. Osakentän |e indeksointi tehtiin aikoinaan erikseen musiikkiaineiston takia ja Suomea varten, nyt palataan yleiseen indeksointiin. Musiikin tiedonhakua varten Voyageriin voidaan tehdä erillinen tekijäindeksi, jossa funktiot ovat näkyvillä.
Library of Congress aloittaa Bibframe-pilotin tulevana kesänä. Asiasta on kerrottu MAC-ryhmän tammikuun kokouksessa.
3. Käyttöoikeuksien metadata
Hyväksyttiin Juha Hakalan esitys käyttöoikeuksien metadatasta ja keskusteltiin sen ohjeistuksesta. Esityksen mukaan formaatin 506-kentän suomennosta on korjattava (käyttörajoitus -> pääsyrajoitus), jotta kenttien 506 ja 540 ero tulisi selväksi.
Kenttien sisältöä ja käyttöä täsmennetään sovellusohjeeseen myöhemmin. Nyt kirjastoilta toivotaan kommentteja oheisesta esityksestä.
Käyttöoikeuksien merkitsemistä DublinCoressa on myös ohje tekeillä.
4. Melinda-asiat
Melindan laatuohjelma on käynnistetty maaliskuussa. Sitä edelsi kolme kirjastonjohtajien ja asiantuntijoiden työpajaa ja niiden palautetilaisuus, joka pidettiin 12.3. ACP-yhteydellä. Melindan tasoa ja tasokoodien käyttöä on selkeytetty, "talonmiesryhmä" käsittelee virhetilanteita, automaattisia korjauksia jatketaan ja tuplakontrollia parannetaan. Linkki Melindan talonmiehen palstalle
Kirjastoilta odotetaan sitoutumista yhteisiin ohjeisiin ja toimintatapoihin sekä sisäistä koulutusta ja tiedotusta Melinda-asioista.
Uusimmassa korjausajossa, jossa tekijännimien |e-osakentässä olleet lyhennetyt muodot avattiin (esim. ‡e kirj. -> ‡e kirjoittaja), on valitettavasti jäänyt pisteet lopusta pois. Virhe korjataan seuraavassa korjausajossa tämän kevään aikana.
5XX-kenttien järjestyksen korjausajo on työlistalla ja tulossa seuraavaan korjausajoon.
Aleph-luetteloinnin kertauskoulutus pidettiin 24.3.2015. Koulutus oli erittäin suosittu ja tarpeellinen. Seuraava koulutus on syksyllä.
Tampereen kaupunginkirjaston Piki-kimpan tuloa Melindaan valmistellaan edelleen. Luettelointikoulutus pidettiin Tampereella 20.3. Piki luetteloi Axiellin Aurora-clientiin tekemällä räätälöidyllä luettelointiohjelmalla Melindaan, ei siis Aleph-ohjelmalla. Luetteloitaessa Piki-luetteloija voi päättää tallennetaanko vain yhteen tietokantaan vai sekä Melindaan että omaan tietokantaan.
5. RDA-asiat
Kansalliskirjaston konversiotyöryhmä on tehnyt esityksen ja suunnitelman kansallisbibliografia-aineiston RDA-konversiota varten. Kumea-työryhmä esittää, että kenttiin 336-338 lisätään osakentän ‡b Marc-koodit ja osakentän ‡2 sanastokoodit. Näin saadaan tietueet linkattua muihin kansainvälisiin yhteyksiin.
Kirjastoilta toivotaan kommentteja oheiseen esitykseen ja suunnitelmaan.
Kirjastoverkkopalvelut jatkaa RDA-konversion työstämistä ja KUMEA-työryhmä palaa asiaan seuraavassa kokouksessa. RDA-linjausten läpikäyntiä jatketaan ACP-kokouksessa 17.4. klo 12-14.
6. Sovellusohje
Melindan taso-ohjeessa on lueteltu pakolliset kentät 4-tasolla. 130 ja 240 eivät ole pakollisia kenttiä, vaan 240-kentän kohdalla sanotaan näin: Kenttä ei ole pakollinen, mutta sen käyttöä suositellaan, koska se on oleellinen funktionaalisen luetteloinnin ja RDA:n kannalta. Nyt taso-ohjeessa kentät ovat vahvasti suositeltuja. Päätettiin muuttaa kentät pakollisiksi Melindassa silloin, kun ne ovat saatavilla ja sovellettavissa. Muutos tehdään myös sovellusohjeeseen.
008-kenttään lisätään muistutus, että ilmiasun merkkipaikassa (23 tai 29) ei suositella täyttömerkkiä. Suositus tulee suoraan MARC 21 -formaatista http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/008.htm#yleista "Täyttömerkkiä ei saa käyttää kentän 008 merkkipaikoissa 00-05 (Luontipäivä). Sen käyttöä ei suositella myöskään merkkipaikoissa 07-10 (Julkaisuvuosi 1), 15-17 (Julkaisu-, tuotanto- tai toteuttamismaa) eikä myöskään kentän 008 ilmiasulle tarkoitetussa merkkipaikassa (joko merkkipaikka 23 tai 29, riippuen aineistolajista)."
7. Kirjastojen kysymykset
1. Kysymys: Mistä tietää mitä kohtaa MARC 21-sovellusohjeessa on päivitetty?
Vastaus: Sovellusohjeen etusivulla https://wiki.helsinki.fi/display/MARC21/Etusivu on lista päivityksistä: Sovellusohjeen viimeisimmät päivitykset.
2. Kysymys: Kyselin termistä pro gradu -työ (KUMEAn sovellusohje) ja pro gradu -tutkielma (Metatietosanasto) - kumpaa suositellaan vai onko valinnan vapaus kumpaa käyttää? Googlaamalla löytyy molempia. Kielitoimiston sanakirja suosittaa pro gradu -tutkielmaa. Wikipediakin taitaa olla tutkielma-loppuisen kannalla.
Vastaus: Päätettiin ottaa käyttöön termi pro gradu -tutkielma. Termin muutos lisätään Melindan automaattisiin korjauksiin ja päivitetään sovellusohjeeseen.
3. Kysymys: 776-kentän käytöstä on hyvin esitetty pöytäkirjassanne https://www.kiwi.fi/display/kumea/2014-02-11. Haluaisin vielä kysyä, miten tuohon 776-kenttään merkitään, jos e-aineistosta on monta painettua versiota. Eli toistetaanko kenttää 776 (kenttä toistettava) vai toistetaanko osakenttää z? Molempia tapoja näkyy Melindassa:
Ohessa esimerkki viittauksista toisiin ilmiasuihin:
978-952-258-923-1
100 1 ‡a Ahonen, Jarno, ‡d 1967-
245 10 ‡a Borrelioosi / ‡c Jarno Ahonen.
530 ‡a Julkaistu myös verkkojulkaisuna ja äänikirjana.
776 08 ‡i Äänikirja (CD-levy): ‡z 978-952-258-925-5
776 08 ‡i Äänikirja (MP3): ‡z 978-952-258-926-2
776 08 ‡i Verkkojulkaisu (PDF): ‡z 978-952-258-927-9
776 08 ‡i Verkkojulkaisu: ‡z 978-952-258-928-6
---
Vastaus: Eri ilmiasut merkitään omiin 776-kenttiinsä. Jos samalle ilmiasulle on useita eri ISBN-tunnuksia, ne tallennetaan ‡z-osakentän toistoihin. Esim. painetun ilmiasun useat ISBN-tunnukset merkitään ‡z-osakentän toistoihin.
4. Kysymys: Mihin tulee merkitä kirjan international edition -merkintä? Varsinainen painosmerkintä 250-kenttään ja international edition 500-kenttään, merkinnät peräkkäin 250-kenttään vai ISBN:n perään?
Vastaus: Kirjastoaineistojen kuvailusääntöjen mukaan painosaluetta käytetään, jos painosmerkintö ei ole erottamaton osa nimekettä. Painosalueelle merkitään myös maantieteelliset painokset. Eli käytetään kenttää 250. Jos eri ISBN-tunnukset halutaan erottaa toisistaan, painosmerkintö tehdään 020-kentän osakenttään q.
esim.
250 ‡a Fourth edition, Pearson new international edition.
020 ‡a 978-1-292-02436-3 ‡q Pearson new international edition
5. Kysymys: Missä kentässä voin ilmoittaa työpiirustusten tai teknisten piirustusten mittakaavan?
Vastaus: Kentässä 507 - Huomautus graafisen aineiston mittakaavasta.
6. Kysymys: MusaMelindassa keskustellaan kiihkeästi tekijäfunktioiden avaamisesta ja sijoittelusta:
- samaan toistumaan peräkkäin vai
- niin monta tekijätoistumaa kuin on samalla tekijällä eri funktioitakin.
Laajentaisin keskustelun myös av-aineistoon, sillä esim. elokuvissa on yleistä, että sama henkilö on ohjannut, käsikirjoittanut ja jopa tuottanut elokuvan.
Tieteellisille kirjastoille tämä ei liene tärkeä aihe, mutta yleisille kirjastoille on ja eikö ohjeissa pitäisi ottaa esille myös yleisten kirjastojen näkökulma aineiston kuvailuun? Esimerkkeihin voisi ottaa myös yleisiä kirjastoja koskevia ohjeita.
Vastaus: Laitetaan av-aineistoon ainakin toistaiseksi kuten musiikissakin eli toistetaan koko kenttää eri funktioissa.
7. Kysymys: Miten merkitään 336- ja 337-kentät sellaisten elokuvien kohdalla, joissa on samassa sekä 3D- että 2D-versio? AMK-kirjastoilla oli päädytty seuraavaan ratkaisuun:
336 | ‡8 1.1\x ‡a Kuva (liikkuva ; kaksiulotteinen) |
336 | ‡8 2.1\x ‡a Kuva (liikkuva ; kolmiulotteinen) |
337 | ‡8 1.2\x ‡a video |
337 | ‡8 2.2\x ‡a video |
Tulkitsimme ohjeita kuitenkin näin:
336 ‡a Kuva (liikkuva ; kaksiulotteinen). ‡a Kuva (liikkuva ; kolmiulotteinen)
337 ‡a video
Vastaus: Jälkimmäinen tapa on oikein. Kuvailusääntöjen ja sovellusohjeen mukaan samaa mediatyyppiä ei toisteta. Sovellusohjeesta löytyy esimerkkejä https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28201880
8. Kysymys: Miten meidän pitäisi toimia yhteensidottujen kanssa, kun kirjastojärjestelmässämme ei ole erikseen bibliografisia, varasto- ja auktoriteettitietueita?
Olemme tähän asti luetteloineet nämä yhteensidotut kirjat siten, että olemme 245-kenttään laittaneet kaikki teokset peräkkäin (MARC 21 malli:
245 14 ‡a The white devil ; ‡b The duchess of Malfi / ‡c by J. Webster. The atheist’s tragedy / by Tourneur ; [all] edited with an introduction and notes by J. A. Symonds.
Vastaus: Nyt puhutaan siis tapauksista, joissa julkaisut ovat alunperin ilmestyneet erikseen, mutta ne on myöhemmin sidottu yhteen, silloin ei pidä käyttää tuota kysymyksessä mainittua "MARC 21 -mallia". Koska kyse kappaletason kuvailutiedoista yhteensidottu-tiedot suositellaan tallennettavaksi omaan tietokantaan. Voyager-järjestelmässä on oma toimintamalli näille tapauksille, se löytyy MARC21 sovellusohjeen aihehakemistosta kohdasta Yhteensidotut. Ne kirjastot, joiden kirjastojärjestelmässä ei ole vastaavaa Voyagerin kaltaista toimintatapaa voivat käyttää Melindassa 501 kenttää (+ osakenttä ‡5, jossa ISIL-tunnus tai tietokantatunnus) . Kenttä 501 tallennetaan niteessä ensimmäisenä olevan julkaisun kuvailutietoihin ja siinä kerrotaan muut niteessä olevat julkaisut ja varustetaan kenttä ehdottomasti Metatietosanaston mukaisella fraasilla "Yhteensidottuna lisäksi" ja osakentällä |5, jossa ISIL-tunnus tai tietokantatunnus.
501 |a Yhteensidottuna lisäksi: Nimeke2 / Tekijä. Kustannuspaikka : Kustantaja, Julkaisuvuosi. Nimeke3 / Tekijä. Kustannuspaikka : Kustantaja, Julkaisuvuosi. ‡5 ISIL-tunnus tai tietokantatunnus
Kysymyksessä mainittua " MARC 21 mallia" noudatetaan tapauksissa, joissa julkaisut on sidottu yhteen jo kirjapainossa.
9. Kysymys: Onko oikein merkitä painetun julkaisun tietueen sarjakenttiin myös verkkojulkaisun ISSN ja/tai päinvastoin? Näitä tietueita on tullut joitakin vastaan, joissa on molempien muotojen ISSN. Jos ei, onko tarvetta merkitä myös verkkojulkaisun ISSN vastaavasti kuten painetun/verkko julkaisun ISBN tieto 530/776 -kenttiin?
Vastaus: Ei merkitä toisen ilmiasun ISSN:ää monografia-tietueeseen.
10. Kysymys: 830-kenttään on usein laitettu auktorisoidusta tiedosta myös rinnakkaisnimeke. Onko oikein? Missä tapauksissa voi laittaa molemmat, jos saa? Esim. allaoleva sarja, jossa on laitettu tietueeseen molemmat. 1798-0054
Nimeke:Research / National Institute for Health and Welfare.
Rinnakkaisnimeke:Tutkimus / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Forskning / Institutet för hälsa och välfärd
Vastaus: Yleensä ei merkitä rinnakkaisnimekettä. Sarjan 830-kentän auktorisoitu muoto tarkistetaan kausijulkaisutietueen 245-kentän a-osakentästä. Jos kausijulkaisutietueen luetteloinnin pohjana on ollut julkaisu, jossa on ollut myös rinnakkaisnimeke, niin tällöin rinnakkaisnimeke on 245-kentän b-osakentässä 246-kentän lisäksi. Täysin kaksikielisissä julkaisuissa saattaa rinnakkaisnimeke kuulua sarjan auktorisoituun nimekkeeseen (esim. kääntökirjat tai kaksikielisen yhdistyksen julkaisut).
Fennica-aineistoon kuuluvissa epävarmoissa tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä Fennicaan [email protected] -osoitteeseen.
.
11. Kysymys: Jos joutuu kopioimaan Fennicasta Melindaan niin mitä pitää muistaa? Miten täydellisesti Fennica on Melindassa? Jotain olen huomannut puuttuvan.
Vastaus: Fennicasta voi poimia Melindaan samalla tavalla kuin muutenkin, mutta puuttuneesta tietueesta kannattaa ilmoittaa [email protected] -osoitteeseen. Jos kopioi tietueen uuden tietueen pohjaksi, tietueesta poistetaan kaikki Fennicaan viittaavat merkinnät.
Melindassa on Fennica-kokoelman kuvailtaviksi määritellyt tietueet. Silloin Melindasta puuttuu luetteloimaton kokoelma (= pienpainatekokoelma), josta on olemassa vain ryhmäkirjaukset ja
arviolta noin 20-30 000 vain kortissa olevaa 1810-1977 jakson julkaisua (pääosin ruotsinkielistä) sekä muut vapaakappaleena syystä tai toisesta saapumatta jääneet.
12. Kysymys: 008 mp. 30 - Mikä on kansallisbibliografian linjaus koskien juhlajulkaisuja. Milloin käytätte arvoa 1 tuossa mainitussa merkkipaikassa? Vai oletteko luopuneet koodin käytöstä? Esim. teosta "Journalismi ajassa : ‡b professori Raimo Salokankaan juhlakirja" vastaavassa tietueessa merkkipaikassa on 0 (= ei juhlajulkaisu), vaikka kyseessä selvä tapaus. Meidän omassa ohjeessa - linjattu joskus muinoin - lukee:
008 mp. 30
Juhlajulkaisulla tarkoitetaan henkilöille omistettuja teoksia, ei esimerkiksi yhteisöjen historiikkejä.
MARC21 määrittelee laajemmin juhlajulkaisun:
Defined as a complimentary or memorial publication usually in the form of a collection of essays, addresses, or biographical, bibliographic, scientific, or other contributions. It often embodies the results of research, issued in honor of a person, an institution, or a society, as a rule, on the occasion of an anniversary celebration. A true festschrift generally mentions the person, institution, or society it commemorates on the chief source of information (i.e., title page). The title of the work may or may not use the word festschrift. Other indications that an item is a festschrift include phrases such as: papers in honor of, in memory of, commemorating, and their equivalents in foreign languages.
Vastaus: Juhlajulkaisu on henkilön tai yhteisön kunniaksi julkaistu yhteisnimekkeinen kokoelma. Juhlajulkaisun tuntomerkkejä ovat maininta siitä, minkä tai kenen kunniaksi teos julkaistaan seka tabula gratulatoria. Juhlajulkaisun nimen saaneet pienet historiikit ja juhlaohjelmat eivät saa tätä koodia. Mainitsemastasi julkaisuun lisätään ao. koodi.
8. Seuraava kokous
Perjantai 24.4. klo 10.15- Kansalliskirjaston Fabianian kokoushuoneessa, Yliopistonkatu 1