AVOINTA KANSALLISKIRJASTOA  KOSKEVAT SÄÄDÖKSET

Kansalliskirjaston tehtävät

Yliopistolaki

Kansalliskirjasto on Helsingin yliopiston erillinen laitos, josta säädetään yliopistolaissa (558/2009). Lain mukaan Kansalliskirjasto

(1) vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta. Tämän lisäksi sen tehtävänä on

(2) kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä

(3) edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Johtosääntö

Kansalliskirjastolla  on johtosääntö, jonka mukaan Kansalliskirjasto yliopistolaissa mainittujen tehtävien lisäksi

(4) toimii tieteellisenä tutkimuskirjastona.

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Kirjaston ensimmäisestä tehtävästä, kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta vastaamisesta, on säädetty tarkemmin nk. kulttuuriainestolaissa (laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, 1433/2007). Lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Kansalliskirjaston vastuulle kuuluvat painotuotteet, tallenteet (esim. äänitteet) sekä verkkoaineistot. Lain nojalla kirjastolle luovutettuja aineistoja kutsutaan vapaakappaleiksi. Vapaakappaleaineistojen perusteella Kansalliskirjasto, muiden organisaatioiden avulla, päivittää kansallisbibliografiaa ja kansallisdiskografiaa. Tämä työ on tyypillisesti kansalliskirjastojen keskeisin tehtävä.

Vapaakappaleaineiston käyttöön asettamisesta säädetään tekijänoikeuslaissa, joka asettaa varsin tiukat rajat aineistojen käytölle.

Avoimuuden toteuttamisen toimintaympäristö

Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslaki säätelee suuresti kirjaston tietoaineistojen avaamista. Lain yleisperiaate on, että sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tekijänoikeus tuottaa oikeuden määrätä teoksesta, sen kappaleiden valmistamisesta ja sen yleisön saataviin saattamisesta. (Julkistetusta teoksesta saa kuitenkin jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten.) Tekijänoikeuden lähioikeudet antavat suojaa esityksille, radio- ja tv-lähetyksille, tallenteille kuten äänitteille ja valokuville sekä luetteloita, taulukoita ja tietokantoja.

Tekijänoikeuden suoja-aika päättyy, kun tekijöiden kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Sen jälkeen teoksen kappaleiden valmistaminen ja jakelu on vapaampaa. Digitoidut ainestot, joiden suoja-aika on päättynyt, Kansalliskirjasto on lähtökohtaisesti asettanut avoimesti saataville.

Suoja-ajan voimassa ollessa aineistoa voi asettaa yleisön saataville kahdella tavalla: oikeudenhaltijan kanssa sopimalla tai sopimuslisenssillä. Sopimuslisensseistä säädetään tekijänoikeuslain 26 §:ssä. Kyse on sopimuksesta, joka voitaisiin solmia Kansalliskirjaston ja tekijänoikeusjärjestön välillä. Sopimuksella voitaisiin luoda käyttölupa, jonka turvin luvanhaltija voisi, luvan mukaisin ehdoin, käyttää kaikkia tämän alan tekijöiden teoksia. - Tällaisia sopimuslisenssejä ei ole vielä olemassa.

Oikeudenhaltijoiden kanssa sopiminen on mahdollista, kun oikeudenhaltijat tiedetään, heidät tavoitetaan ja kun sopimusehdoista päästään sopuun. Sopiminen on varsin työlästä, mutta eräissä projekteissa (esim. Peri+ ja Aviisi) sitä on pystytty tekemään.

Tekijänoikeuslaissa säädetään erikseen elektronisten vapaakappaleiden käyttöön saattamisesta (ks. yllä).

Laki orpoteosten käyttämisestä (8.11.2013/764)

Orpoteoksia ovat teokset, joiden kaikkia tekijöitä ei tiedetä tai tunnisteta taikka voida tavoittaa. Niiden käyttö ilman oikeudenhaltijoiden lupaa, mukaan lukien digitointi, on lain mukaan mahdollista Kansalliskirjastossa ja eräissä muissa organisaatioissa. Kansalliskirjaston olisi kuitenkin ensin tehtävä huolellinen selvitys tekijän tai muun oikeudenhaltijan tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Huolellinen selvitys on käytännössä hyvin työläs, eikä sellaisia ole tehty. (Sukukielten digitointiprojektin aineistot on pantu avoimesti saataville selvityksen perusteella, mutta niiden osalta tuli noudatettavaksi Venäjän lainsäädäntö, jonka edellyttämä selvitys on kevyempi.)

Muuta huomioon otettavaa lainsäädäntöä

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621)

Yliopiston toimintaa säätelee julkisuuslaki; sitä sovelletaan yliopistoon vaikkei yliopisto olekaan viranomainen. Julkisuuslain perusperiaate on, että viranomaisen hallussa oleva tieto on julkista, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Suomen perustuslain (731/99) 12 §:n 2 momentin mukaan "viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta". (http://www.helsinki.fi/tietosuoja/asiaa%20tietosuojasta.html)

Kulttuuriaineistolaissa säädetään, että luovutettuihin vapaakappaleisiin sovelletaan julkisuuslakia. Näin ollen kansalliskokoelmaan sisältyy myös aineistoa, joka on salaista ja annettavissa vain julkisuuslain mukaisesti tutkimustarkoitukseen. Kansalliskirjastolle omintakeinen tapaus, jossa laki tulee sovellettavaksi, ovat kulttuuriaineistolain perusteella saadut vapaakappaleet, jotka voivat olla julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä.

Henkilötietolaki (22.4.1999/523)

Henkilötietolain tarkoituksena on suojata yksityisyyttä henkilötietoja käsiteltäessä. Henkilötietoja on Kansalliskirjaston aineistoissa sekä metatiedoissa.  Kansalliskirjasto voi käsitellä näitä henkilötietoja, sikäli kuin käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu laissa säädetystä tai sen nojalla määrätystä tehtävästä tai velvoitteesta. Tällöin on kuitenkin noudattettava henkilötietolain määräyksiä aineiston käsittelystä. Elinvuosien merkitseminen on selvin tapa erottaa samannimiset toimijat toisistaan. Tätä suositellaan myös RDA-standardissa. Mikäli elinvuodet eivät erota samannimisiä, käytetään myös tietoa ammatista, arvonimi yms. Kansalliskirjasto on saanut oikeuden käsitellä henkilötietoja ja julkaista elinvuodet kansallisbibliografiassa (lupa Tietosuojalautakunnalta), sillä henkilötietojen käsittely on katsottu välttämättömäksi lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi.

Henkilötietoja on tietenkin myös Kansalliskirjaston hallinnollisissa järjestelmissä.

Sopimuksella luovutettu aineisto

Kansalliskirjaston kokoelmassa on myös aineistoa, joka on luovutettu sopimuksella. Luovutussopimuksessa on voitu asettaa ehtoja aineiston käytölle, esimerkiksi käyttörajoituksia.

AVOINTA KANSALLISKIRJASTOA KOSKEVA OHJAUS

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011 linjaa tietopoliittiset periaatteet julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta. Julkisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Toukokuussa 2013 käynnistetyllä Avoimen tiedon ohjelmalla vauhditetaan periaatepäätöksen toimeenpanoa. – Kansalliskirjasto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle omat datanavaamislinjauksensa; tämä suunnitelma toteuttaa niitä.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen linjaukset

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/Avoimen_tieteen_ja_tutkimuksen_tiekartta_2014_2017.html

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen leskeinen tavoite on tutkimustulosten, tutkimusdatan ja tutkimuksessa käytettyjen menetelmien julkaiseminen siten, että ne ovat kaikkien halukkaiden tarkasteltavissa sekä käytettävissä tutkimusetiikan ja juridisen toimintaympäristön asettamissa rajoissa.

KANSALLISKIRJASTON OMAT LINJAUKSET

Linjauksista on poimittu näkyviin joitakin pääkohtia.

Tiedon avoimen saatavuuden periaatteet (2011) 

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303202577

• "Kansalliskirjastossa tuotetut, levitykseen tarkoitetut dokumentit ovat mahdollisimman avoimesti verkossa saatavilla."
• "Kansalliskirjasto edistää toiminnallaan avoimen saatavuuden periaatteita."
• "Kansalliskirjasto toteuttaa avointa saatavuutta ottaen huomioon tekijänoikeudet ja muun lainsäädännön."

Kansalliskirjaston digitointipolitiikka (2010)

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201401151118

• "Kattavat digitaaliset kokoelmat
• "Luotettavat ja autenttiset digitaaliset korvaavat tallenteet lähdeaineistoina"
• "Kestävä digitointi ja digitoinnin koko elinkaaren hallinta"
• "Digitoitujen aineistojen mahdollisimman vapaa käyttö ja uudelleenkäyttö"
• "Digitoitujen aineistojen laaja verkkojakelu"

Kansalliskirjaston metatietovarantojen avaamisen suunnitelma 2015-2017 (2015)

https://www.kiwi.fi/x/7AIZAg

• Ensi askelina avataan pääsy Fennican, Arton, Violan ja Melindan SRU/Z39.50-rajapintoihin sekä yhteistietokantojen OAI-PMH-rajapintoihin.
  
• Luodaan Kansalliskirjaston linkitetyn avoimen datan palvelu data.kansalliskirjasto.fi eli wikityyppinen alusta, joka toimii Kansalliskirjaston datakatalogina ja dokumentaatiolähteenä sekä bibliografisen tiedon osalta linkitetyn datan julkaisualustana.
• Toteutetaan MARC-muotoisten bibliografisten tietueiden muunnos RDF-muotoon

Avoimen tuotteen ja lähdekoodin lisenssien käytön politiikka Kansalliskirjastossa (2014)

https://www.kiwi.fi/x/qIG7AQ 

• HUOM! Asiaa ei liene päätöksestä huolimatta vielä viety KK:n joryyn. Asiasta on vain KVP:n päätös.

FinELib-konsortion lisensiointiperiaatteet (2010)

 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/6FZbj8Y6f/Files/CurrentFile/FinELib_lisensiointiperiaatteet.pdf

• Lisensointiperiaatteet sisältävät pakollisia ja toivottavia edellytyksiä lisenssisopimuksen solmimiselle.
• Periaatteissa pyritään ennakoiden torjumaan mm. sellaisia sopimuksia, joiden kautta aineisto jäisi vain pienen sisäpiirin käyttöön. Sopimuksien tulisi ehdottomasti
  

  • sallia kaikkien organisaation jäsenten käyttää aineistoon (ei esim. vain tutkijoiden);

  • sallia ulkopuolistenkin henkilöiden käyttää aineistoa ja kottaa kohtuullisesti tulosteita organisaation kirjaston tiloissa;
  • sallia sähköinen kaukopalvelu;
  • sallia yksittäisten artikkelien jakamisen sähköpostitse osana tieteellistä viestintää;
  • sallia aineiston näyttäminen opetustilanteissa.

Kansalliskirjaston kokoelmapolitiikka 2009–2015 (2008)

HUOM! Kokoelmapolitiikka on uudistumassa.

• "Kansalliskirjasto on kaikille tiedon tarvitsijoille avoin tutkimuskirjasto."
• "Kansalliskirjastojen maailmanlaajuinen tehtävä on edistää julkaistun kulttuuriperinnön löytyvyyttä ja saavutettavuutta. Tätä tehtävää toteutetaan mahdollisimman kattavalla kuvailulla, kuvailutietojen välittämisellä myös kansainvälisten toimijoiden kautta sekä saattamalla kokoelmia digitaalisesti tekijänoikeuslainsäädännön puitteissa käytettäväksi. Kansalliskirjasto on aktiivisesti mukana yhteistyössä, joka mahdollistaa kokoelman globaalin näkyvyyden ja saavutettavuuden."
• "Kokoelmien kehittämisen ja hallinnan lähtökohtina ovat pitkäjänteisyys, tieteellinen syvyys ja jatkuva vuorovaikutus tiedeyhteisön kanssa."
• "Kokoelman kehittämisen haasteet ovat kokoelmien globaalin digitaalisensaavutettavuuden parantaminen sekä aineiston pitkäaikaisen säilymisen varmistaminen."
• "Asiakkaiden tiedontarpeiden taso ja syvyys vaihtelee peruskysymyksistä syvälle erityisalojen sisälle meneviin kysymyksiin."
• "Elektroniset aineistot hankitaan pääsäänt öisesti valtakunnallisen FinELib-konsortion kautta. Kirjasto tekee yhteishankintoja myös muiden kirjastojen kanssa ja hankkii osan e-aineistoista yksin. Kansalliskirjaston hankkimat elektroniset aineistot asetetaan asiakkaiden käyttöön Helsingin yliopiston tietoverkossa."
• "Avoimen aineiston valinta- ja käyttöönasettamisperiaatteet ovat samat kuin lisensoidun aineiston. Valittavat aineistot ovat digitaalisia kokoelmia (esim. sanomalehdet, kartta-aineistot, kuvakokoelmat), kokoelma- ja aineistoluetteloita sekä lähdeaineistoja. Aineistotasetetaan käyttöön  joko tiedonhakuportaa lin tai kokoelmaluettelon kautta."
• "E-monografioiden laajamittainen hankinta ja käyttöönasettaminen riippuu tulevasta teknisestä kehityksestä. Kansalliskirjasto siirtyy laajamittaiseen e-kirjahankintaan samaan aikaan Helsingin yliopiston kanssa. Aineiston
  pitkäaikaissäilytys on keskeinen edellytys."

DH-politiikka (valmisteilla 2015)

https://www.kiwi.fi/x/CoKxAg

• "Kansalliskirjasto kehittää edellytyksiä digitaalisten ihmistieteiden tutkimukselle. Kansalliskirjasto on läsnä digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa."
• "Kansalliskirjasto tarjoaa tutkimusaineistoksi digitoitua ja digitaalisena syntynyttä aineistoa laajasti tutkimuksessa hyödynnettävässä muodossa."
• "Kansalliskirjasto tarjoaa kuratointia digihumanisteille Kansalliskirjaston tarjoamiin aineistoihin ja palveluihin liittyen."

Säilytyspolitiikka (2009)

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201401151124

• Ei suoranaisia vaikutuksia avoimuusasiaan?

Kansalliskirjaston käyttösäännöt

http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4vZtpBt/6LRYPY2uz/Files/CurrentFile/Kayttosaannot_2013.pdf

• Kansalliskirjaston tilat ovat julkisia tiloja.
• kansalliskokoelman ja muut kotilainausrajoitukset
• Yksityisarkistojen ja salassa pidettävän aineiston käyttörajoitukset
• Kirjasto saattaa asettaan aineiston käytölle sen kunnon ja säilymisen kannalta olennaisia rajoituksia