TOIMIJAKUVAILUOHJE

Henkilöiden ja yhteisöjen kuvailu auktoriteettitietueissa
17.10.2017
(lightbulb) Saat ohjeen alasivut näkyviin klikkaamalla vasemmassa laidassa Toimijakuvailu-otsikon yhteydessä olevaa väkästä.

Toimijakuvailuohje sisältää ohjeita ja suosituksia henkilöiden ja yhteisöjen kuvailutietojen merkitsemisestä auktoriteettitietojen Marc 21 -formaatissa. Ohje perustuu RDA-kuvailuohjeisiin. Ohjeessa on yhdistetty aikaisemmat erilliset Fennican ja Violan henkilöiden ja yhteisöjen nimien auktorisointia koskevat ohjeet. Tämän yhdistämisen tarkoituksena on yhtenäistää toimijakuvailuohje kattamaan eri alojen toimijat selkeäksi kokonaisuudeksi. 

Toimijakuvailulla tarkoitetaan henkilöiden ja yhteisöjen kuvailua auktoriteettitietueissa. Henkilö tarkoittaa todellista henkilöä tai todellisen henkilön (yksin tai yhdessä yhden tai useamman muun henkilön kanssa) luomaa identiteettiä. Yhteisö viittaa organisaatioon tai ryhmään henkilöitä, jotka tunnetaan tietyllä nimellä ja jotka toimivat tai voivat toimia yhtenä kokonaisuutena.

Toimijoiden kuvailun tarkoitus on esimerkiksi auttaa käyttäjää tunnistamaan toimija ja löytämään toimijoita, jotka vastaavat käyttäjän esittämiä hakukriteerejä sekä löytämään toimijaan liittyviä muita toimijoita. Kuvailutietojen tulisi erottaa kuvailtava toimija muista toimijoista, joilla on sama tai samankaltainen nimi.

Kuvailu laaditaan yleensä suomalaisista tai Suomessa asuvista/toimivista henkilöistä ja yhteisöistä. Ulkomaalaisista toimijoista kuvailu laaditaan, jos se on tiedonhaun kannalta tarpeellista, jotta voidaan luoda katso- ja katso myös -viittaukset, esim. moniosaiset nimet tai nimet, jotka sisältävät etuliitteitä.

Tiedonlähteet
Suomalaisten toimijoiden kuvailussa yleisinä tiedonlähteinä käytetään Fennica- ja Viola-tietokantoja. Sen lisäksi tiedonlähteinä voidaan käyttää suomalaisia hakuteoksia, verkossa olevia sanakirjoja ja tietosanakirjoja, tekijöiden omia kotisivuja, sanomalehtiä tms. erikoislehtiä. Tiedot otetaan mahdollisimman ajantasaisesta lähteestä.

Ulkomaisten toimijoiden kuvailussa käytetään tiedonlähteinä muiden maiden kansallisbibliografioita ja VIAF-tietokantaa (http://viaf.org/). Jos toimijalla on suomalainen nimenmuoto, tiedonlähteenä voidaan käyttää suomalaisia hakuteoksia, suomenkielistä Wikipediaa tai muita suomenkielisiä, ajan tasalla olevia verkkoresursseja.

Translitterointi
Katso tarkemmat ohjeet.

Ohjeen värimerkinnät
Henkilöiden ja yhteisöjen kuvailuun liittyvät ohjeet on tässä ohjeessa erotettu väreillä.

HENKILÖ

Henkilöön liittyvät ohjeet on merkitty vihreällä henkilö-otsikolla.

Henkilöiden kuvailuun liittyvät esimerkit ovat vihreissä laatikoissa.


YHTEISÖ

Yhteisöön liittyvät ohjeet on puolestaan keltaisella yhteisö-otsikolla.

Yhteisön kuvailuun liittyvät esimerkit ovat keltaoransseissa laatikoissa.

.

Viittaus- ja suhde-elementteihin liittyvissä esimerkeissä on käytetty liilaa väriä.

.

Järjestelmään liittyvissä esimerkeissä puolestaan harmaata.

 

Toimijakuvailupalvelu
Kansalliskirjasto
toimijakuvailu-posti@helsinki.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Nimiö

Tietueen nimiössä koodataan kaikki merkkipaikat.

Merkkipaikassa 05 käytetään koodia "n : uusi tietue", kun auktoriteettitietue on uusi tietokannassa. Korjattuun tai muutettuun tietueeseen tulee automaattisesti koodi "c : päivitetty tietue".

Merkkipaikan 06 koodi on ”z : auktoriteettitietue”.

Merkkipaikassa 17 valitaan koodi sen mukaan, onko tietue valmis vai keskeneräinen. Koodin ”o : keskeneräinen auktoriteettitietue” käyttöä ei suositella.

Merkkipaikkassa 18 käytetään koodia ”i : välimerkitys käytetään”.

008 Informaatiokoodit

Merkkipaikassa 07 Romanisointi käytetään koodia ”n : soveltumaton”, jos auktorisoinnin kohdetta ei ole translitteroitu. Jos translitteroinnissa käytetään ISO-standardia, käytetään koodia ”a : kansainvälinen standardi”. Jos nimi translitteroidaan tai transkriboidaan SFS-standardin mukaan (esim. venäjä, ukraina, kreikka), valitaan koodi ”b : kansallinen standardi”.  Muutoin käytetään koodia ”g : Totuttu translitterointitapa tai totuttu nimenmuoto luetteloivan organisaation kielellä” (translitteroinnissa ei noudateta mitään standardia).

Merkkipaikkaa 08 Luettelon kieli ei koodata ”‡ = ei koodattu”.

Merkkipaikassa 09 Tietueen laji suositellaan koodia ”a : vahvistettu otsikkomuoto”.

Merkkipaikka 10 Luettelointisäännöt käytetään koodia ”z : muu” (koskee RDA:n mukaista hakutietoa).

Merkkipaikka 11 Sanasto käytetään koodia ”z : muu”.

Merkkipaikassa 12 Sarjan tyyppi käytetään koodia ”n : soveltumaton”.

Merkkipaikassa 13 Sarjan numerointi käytetään koodia ”n : soveltumaton”.

Merkkipaikassa 14 Otsikkomuodon käyttö pää- tai lisäkirjauksena suositellaan koodia ”a : soveltuu”.

Merkkipaikassa 15 Otsikkomuodon käyttö asiasanana suositellaan koodia ”a :  soveltuu”.

Merkkipaikassa 16 Otsikkomuodon käyttö sarjalisäkirjauksena käytetään koodia ”b : ei sovellu”.

Merkkipaikkaa 17 Asialisämääreen tyyppi ei koodata ”‡ = ei koodattu”.

Merkkipaikkaa 28 Virallisen tahon tyyppi ei koodata ”‡ = ei koodattu”.

Merkkipaikkaa 29 Viittausten arviointi ei koodata ”‡ = ei koodattu”.

Merkkipaikassa 31 Tietueen päivitys meneillään käytetään koodia ”a : tietueen tietoja voidaan käyttää”.

Merkkipaikassa 32 Samat henkilönnimet käytetään henkilön nimissä koodia ”a : erottuva henkilön nimi” ja yhteisön nimissä koodia ”n :  soveltumaton”.

Merkkipaikassa 33 Vahvistamisen taso käytetään koodia ”a : täysin vahvistettu”.

Merkkipaikkaa 38 Tietueen muokkaus ei koodata ”‡ = ei koodattu”.

Merkkipaikassa 39 Luetteloiva organisaatio käytetään koodia ”# : kansallis-bibliografia” tai ”c : luettelointiyhteistyö (muut kuin Kansalliskirjasto)”.

 

 

024 MUUT STANDARDITUNNUKSET (T)

Indikaattorit (valikoima):
Ensimmäinen - Standarditunnuksen tyyppi
7 - Tunnuksen tyyppi määritelty osakentässä ‡2
8 - Määrittelemätön tunnus
Toinen - Määrittelemätön

Osakentät (valikoima):

‡a - Standarditunnus tai -koodi (ET)
‡q - Tarkentava tieto (T)
‡2 - Tunnuksen koodi (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.


HENKILÖ

RDA 9.18 Henkilön tunniste 

024 7# ‡a https://orcid.org/0000-0002-9402-2440 ‡2 orcid
ORCID-tunnus


YHTEISÖ
RDA 11.12 Yhteisön tunniste
Yritys- ja yhteisötunnus merkitään osakenttään ‡a, jos se on tiedossa ja helposti saatavilla.

024 8# ‡q Yritys- ja yhteisötunnus: ‡a 2539542-4

035 JÄRJESTELMÄN TUOTTAMA KONTROLLINUMERO (T)

Indikaattorit: molemmat indikaattorit määrittelmättömiä

Osakentät (valikoima):

‡a - Järjestelmän tuottama kontrollinumero (ET)
‡z - Peruttu tai virheellinen kontrollinumero (T)


Järjestelmän automaattisesti tuottama Asterin ID. Asterin ID alkaa tässä kentässä prefiksillä (FI-ASTERI-N).

035 ## ‡a (FI-ASTERI-N)000013706

035 ## ‡a (FI-ASTERI-N)000182963
035 ## ‡z (FI-ASTERI-N)000121322
(Asterista poistetun auktoriteettitietueen ID merkitään osakenttään ‡z omaan kenttäänsä. Oma 035-kenttä mahdollistaa Asterista poistetun tietueen ID:llä tehtyjen hakujen kohdistamisen korvaavaan tietueeseen.)

040 LUETTELOIVA ORGANISAATIO (ET)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Alkuperäinen kuvaileva organisaatio (ET)
‡b - Luettelointikieli (ET)
‡d - Tietuetta muokkaava organisaatio (T)
‡e - Kuvailukäytäntö (ET)
HUOM! Osakentät merkitään formaatin mukaisessa järjestyksessä: ‡a, ‡b, ‡c, ‡d ja ‡e.

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Kuvailevan organisaation koodina käytetään ISIL-tunnusta (ks. tästä). Kuvailukieli on tietueen tekstiosissa käytetty kieli. Kielikoodi otetaan listalta (ks. MARC 21 Kielikoodit).

040 ## a FI-NL b fin ‡e rda
(kuvaileva organisaatio Kansalliskirjasto, kansallisbibliografia)

040 ## ‡a FI-NLD ‡b fin ‡e rda

(kuvaileva organisaatio Kansalliskirjasto, kansallisdiskografia)

040 ## a FI-J b fin ‡e rda
(kuvaileva organisaatio Jyväskylän yliopiston kirjasto)

040 ##
a FI-J b fin d FI-NL ‡e rda
(Jyväskylän yliopiston kirjaston luoma, Kansalliskirjaston muokkaama tietue)


043 MAANTIETEELLISEN ALUEEN KOODI (ET)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.
Osakentät (valikoima):
‡c - ISO-koodi (T)
Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Tähän kenttään merkitään 1XX-otsikkomuotoon liittyvien maantieteellisten alueiden koodit. Kenttään merkitään toimijan toiminnan kannalta keskeisimmät maat. Yleisenä periaatteena on, että 043-kenttään merkitään 370-kentässä oleviin paikannimiin liittyvät maakoodit, kuitenkin korkeintaan neljä. Maakoodin voi jättää merkitsemättä, jos sen määrittäminen tuntuu vaikealta. Epäselvissä tapauksissa merkitään koodi ZZ Tuntematon maa tai alue.

Maakoodina käytetään ISO-standardin mukaista lyhennettä ja se merkitään ISO 3166-1:n mukaisesti kahden kirjaimen mittaisena ja isokirjaimisena maakoodina. ISO 3166-2 koodi mahdollistaa myös osavaltio-/maakuntatasoisen merkitsemisen, mutta niitä ei käytetä kuvailussa kuin poikkeustapauksissa.

Maakoodi merkitään itsenäisten valtioiden ja nykyisten valtionrajojen mukaan. Joitakin poikkeuksia on, oma maakoodi on esimerkiksi Ahvenanmaalla (AX) ja Grönlannilla (GL).

Esimerkkejä:
FI
Suomi
SE
Ruotsi
RU
Venäjä
EE
Viro

Linkit maakoodiluetteloihin:

Tietoa ISO maakoodista
(englanniksi)

Jos ISO-standardi ei ole käsillä, maakoodeja löytyy esim. seuraavista lähteistä:
- Tilastokeskus: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html
- Wikipedia (suomeksi)
- EU:n julkaisutoimisto: http://publications.europa.eu/code/fi/fi-5000500.htm.

HENKILÖ

Fritz Lang
043 ## ‡c AT ‡c DE ‡c US
370 ## ‡a Wien, Itävalta-Unkari ‡b Beverly Hills, CA ‡c Saksa ‡c Yhdysvallat

Kaija Saariaho
043 ## ‡c FI ‡c FR
370 ## ‡a Helsinki, Suomi ‡c Ranska


YHTEISÖ
Yhteisöihin liittyvä maakoodi merkitään aina. Kansainvälisten järjestöjen, monikansallisten yhtiöiden tms. yhteyteen merkitään pääkonttoriin liittyvän maakodin lisäksi (jos paikka on tiedossa/olemassa) myös koodi XP Kansainvälinen yhteisö.

043 ## ‎‡c FI‏
110 2# ‎‡a Aalto-yliopisto‏
370 ## ‡e Helsinki, Suomi

043 ## ‎‡c EE
110 2# ‎‡a Eesti Teaduste Akadeemia‏
370 ## ‡e Tallinna, Viro


043 ## ‡c AX ‡c FI
110 2# ‡a Ålands sjöfartsmuseum
370 ## ‡e M
aarianhamina, Suomi
(ahvenanmaalaisten yhteisöjen kohdalla käytetään sekä maakoodia AX että FI)

043 ## ‡c RU
110 2# ‡a Viipurin kaupunginkirjasto‏
370 ## ‡e
Viipuri, Venäjä

043 ## ‡c RU
110 2# ‎‡a Akademija nauk SSSR‏
410 2# ‎‡a Neuvostoliiton tiedeakatemia‏
370 ## ‡e
Moskova, Venäjä

043 ## ‡c FR ‡c XP
110 2# ‎‡a Unesco‏
370 ## ‡e
Pariisi, Ranska
(kansainvälisissä yhteisöissä käytetään sekä pääkonttoriin liittyvää maakoodia että maakoodia XP Kansainvälinen yhteisö)




046 ERIKOISKOODATUT AJANKOHDAT (T): HENKILÖN SYNTYMÄ- JA KUOLINAIKA, YHTEISÖN PERUSTAMISVUOSI

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):
‡f - Henkilön syntymäaika (ET)
‡g - Henkilön kuolinaika (ET)
‡s - Ajanjakson alku (ET)
‡t - Ajanjakson loppu (ET)
‡q - Perustamisaika (ET)
‡r - Lopettamisaika (ET)
‡2 - Päiväyksen muodon lähde (ET)

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.3.2 Syntymäaika

RDA 9.3.3 Kuolinaika

RDA 9.3.4 Henkilön toimintaan liittyvä ajanjakso
Henkilön syntymä- ja kuolinaika ovat YDINELEMENTTEJÄ. Henkilön toimintaan liittyvä ajanjakso on ydinelementti ainoastaan silloin, kun sitä tarvitaan erottamaan samannimisiä henkilöitä toisistaan.

Henkilön syntymä- ja kuolinvuosi merkitään aina kun mahdollista. Henkilön syntymäaika ja kuolinaika merkitään vuosina (muodossa vvvv), mutta haluttaessa voidaan käyttää tarkempia aikamäärittelyjä muodossa vvvvkk tai vvvvkkpp.

Erkki Tuomioja
046 ## ‡f 1946

Pentti Saarikoski
046 ## ‡f 1937 ‡g 1983

Toivo Kärki
046 ## ‡f 1915 ‡g 1992


Jean Sibelius
046 ## ‡f 18651208 ‡g 19570920

Alex Pasola
046 ## ‡s 1917 ‡t 1918
(elinvuodet ei tiedossa, toiminta-aika)


Epävarmat, likimääräiset ja täsmentämättömät elinvuodet merkitään EDTF-formaatin (Extended Date Time Format) mukaisesti.

Epävarmat elinvuodet:
046 ## ‡f 1888? ‡g 1954? ‡2 edtf
046 ## ‡f 1946 ‡g 1989? ‡2 edtf

Likimääräinen syntymävuosi:
046 ## ‡f 1620~ ‡g 1701 ‡2 edtf

Täsmentämätön syntymävuosi:
046 ## ‡f 184u ‡g 1880 ‡2 edtf

Syntymävuosi jompikumpi mainituista:
046 ## ‡f [1675,1676] ‡g 1728 ‡2 edtf


YHTEISÖ
RDA 11.4.5 Yhteisön toimintaan liittyvä ajanjakso

Yhteisön perustamisvuosi merkitään osakenttään ‡q, jos se on tiedossa ja helposti saatavilla. Osakenttään ‡r merkitään yhteisön lakkauttamiseen liittyvä ajankohta.

Västra Nylands Marthadistrikt -järjestön perustamisvuosi:

046 ## ‡q 1916

Mamba-yhtyeen perustamisvuosi:
046 ## ‡q 1984

PSO-levy-yhtiön perustamis- ja lakkauttamisajankohdat:
046 ## ‡q 1929 ‡r 1981

Urheiluseuran toimintavuodet:
Kiekkoreipas (urheiluseura)
046 ## ‡q 1975 ‡r 1989


Hockey-Reipas (urheiluseura)
046 ## ‡q 1989 ‡r 1992


.

100 OTSIKKOMUOTO - HENKILÖNNIMI (ET)

 Indikaattorit:
1. indikaattori
0 - Nimen osien järjestys suora
1 - Nimen osien järjestys käänteinen
3 - Suvun nimi

Osakentät (valikoima):
‡a - Henkilön ensisijainen nimi
‡b - Numerointi
‡c - Arvonimet, ammatti
‡d - Henkilöön liittyvät aikamääreet
‡q - Henkilönnimen täydellisempi muoto
‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumero ((warning) HUOM! Osakenttää ei ole formaatissa, kontrollinumero tuotetaan automaattisesti Asterin kuvailuympäristössä. Osakenttää ei saa poistaa, eikä kontrollinumeroa saa muokata.)

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.19.1 Henkilön auktorisoitu hakutieto

Henkilön yleisesti tunnettu nimi on auktorisoidun hakutiedon perusta. Yleisesti tunnetulla nimellä tarkoitetaan nimeä tai nimen muotoa, jota on useimmin käytetty henkilöön liittyvissä manifestaatioissa tai jota käytetään useimmin sen maan hakuteoksissa, johon henkilö liitetään. Nimi voi olla henkilön todellinen nimi, salanimi, lempinimi, aatelisnimi, taiteilijanimi tai nimen alkukirjaimet.


Erityishuomiota vaativat nimenmuodot
Joskus nimenmuodon valinta on vaikeata. Epävarmuutta voivat tuottaa esimerkiksi saman nimen eri muodot, nimeen kuuluvien osien järjestys, moniosaisten nimien kirjoitusmuoto tai vakiintuneet nimet (mm. taiteilijanimet suorassa järjestyksessä).

Henkilön ensisijaisen nimen merkitsemisessä noudatetaan yleisiä suosituksia (RDA 8.5), paitsi jos yleinen käytäntö ei vastaa henkilön omaa näkemystä nimen ensimmäisen elementin valinnasta. Tällöin noudatetaan henkilön omaa näkemystä (RDA 9.2.2.4 Poikkeus).

Saman nimen eri muodot
Jos henkilö tunnetaan useammalla kuin yhdellä saman nimen muodolla, joista osa on täydellisempiä, valitaan useimmin käytetty muoto. Jos mitään muotoa ei käytetä muita useammin, valitaan viimeisin käytetty muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos viimeisintä muotoa ei voida varmistaa, valitaan täydellisin muoto. Muut käytetyt nimen muodot merkitään varianttinimiksi 400-kenttiin.

100 0# ‡a Maarit
400 1# ‡a Hurmerinta, Maarit

(useimmiten käytetty muoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

Tarkemmat ohjeet saman nimen eri muotojen valitsemisesta ensisijaiseksi nimeksi, katso RDA 9.2.2.5.

Samalla henkilöllä useita nimiä

Jos henkilö tunnetaan useammalla kuin yhdellä nimellä, valitaan ensisijaiseksi nimeksi se nimi, jolla henkilö tunnetaan parhaiten.

Jos ensisijaisen nimen valinnassa on epävarmuutta (ja tapaukseen ei liity nimenmuutos eikä henkilöllä ole useita identiteettejä), valitaan tässä järjestyksessä:
1) henkilöön liittyvissä manifestaatioissa useimmiten käytetty nimi
2) hakuteoksissa/tietolähteissä useimmiten käytetty nimi tai
3) henkilön viimeisin käytetty nimi (ks. RDA 9.2.2.6).

Muut henkilöstä käytetyt nimet merkitään varianttinimiksi 400-kenttiin.

100 1# ‡a Hellén, Immi
400 1# ‡a Hellén, Ingeborg

(henkilö tunnetaan parhaiten hänen kutsumanimellään)

100 1# ‡a Wayne, John
400 1# ‡a Morrison, Marion Michael
400 1# ‡a Wayne, Duke

(henkilö on toiminut vain taiteilijanimellään)


Nimenmuutos

Jos henkilö vaihtaa nimensä, valitaan ensisijaiseksi nimeksi viimeisin nimi tai nimenmuoto. Jos kuitenkin on aihetta uskoa, että henkilö tullaan tuntemaan paremmin aikaisemmalla nimellä, se valitaan ensisijaiseksi nimeksi.

100 1# ‡a Ojonen, Maire
400 1# ‡a Valtonen, Maire

100 1# ‡a Sirén, Maynie
400 1# ‡w b ‡a Sirén-Englund, Maynie
400 1# ‡w a ‡a Smolander, Maynie

Tarkemmat ohjeet, katso RDA 9.2.2.7 Nimenmuutos.

Samalla henkilöllä useita identiteettejä
Jos samalla henkilöllä on useita identiteettejä, valitaan kuhunkin identiteettiin liittyvä nimi kyseisen identiteetin ensisijaiseksi nimeksi. Henkilöllä katsotaan olevan useita identiteettejä, jos hän käyttää yhtä tai useampaa pseudonyymiä (mukaan lukien yhteiset pseudonyymit) ja/tai jos henkilö käyttää pseudonyymin lisäksi myös todellista nimeään.

100 0# ‡a Stig
500 1# ‡a Siitonen, Pasi
+
100 1# ‡a Siitonen, Pasi
500 0# ‡a Stig

100 1# ‡a Ahti, Seppo
500 0# ‡a Bisquit
+
100 0# ‡a Bisquit
500 1# ‡a Ahti, Seppo

Kullekin aineistoissa käytetylle identiteetille muodostetaan itsenäinen auktorisoitu hakutietonsa. Yhdestä identiteetistä muodostetaan vain yksi auktorisoitu hakutieto.

(green star) HUOM! jos henkilö käyttää vain yhtä pseudonyymiä, eikä käytä lainkaan todellista nimeään teoksen tai ekspression tekijänä, ensisijaiseksi nimeksi valitaan pseudonyymi.

100 1# ‡a Röyhkä, Kauko
400 1# ‡a Välimaa, Jukka-Pekka

(henkilö ei käytä todellista nimeään)

100 1# ‡a Lassila, Maiju
400 1# ‡a Untola, Algot
400 1# ‡a Tietäväinen, Algoth
500 1# ‡a Rantamala, Irmari
500 1# ‡a Vatanen, J. I.

(Henkilö on käyttänyt useita pseudonyymeja, muttei todellisia nimiä. Tekijän todellinen nimi oli vuoteen 1901 Algoth Tietäväinen, myöhemmin Algot Untola.)

Tarkemmat ohjeet, katso RDA 9.2.2.8 Samalla henkilöllä useita identiteettejä.

Yhteinen identiteetti usealla henkilöllä
Jos kaksi henkilöä käyttää yhteistä pseudonyymiä, eivätkä he käytä lainkaan todellista nimeään teoksen tai ekspression tekijänä, ensisijaiseksi nimeksi valitaan pseudonyymi ja henkilöiden todellisista nimistä tehdään katso-viittaukset.

100 1# ‡a Rosslyn, Virginia
400 1# ‡a Riverbark, Isabelle
400 1# ‡a Luna, Claire D.
680 ## ‡i Isabelle Riverbarkin ja Claire D. Lunan yhteinen pseudonyymi

Jos kaksi henkilöä käyttää yhteistä pseudonyymiä ja he julkaisevat myös todellisilla nimillään, henkilöiden todellisista nimistä tehdään katso myös -viittaukset.

100 0# ‡a Outsider
500 1# ‡a Haapakoski, Aarne, ‡d 1904-1961
500 1# ‡a Löfberg, Martti, ‡d 1907-1969
500 1# ‡a Tuisku, Seppo, ‡d 1935-
680 ## ‡i Outsider on Aarne Haapakosken, Seppo Tuiskun ja Martti Löfbergin yhteinen salanimi
(todellisista nimistä viitataan vastaavasti yhteiseen pseudonyymiin)


Kutsumanimi

Jos tekijän etunimen sijasta tai sen lisäksi käytetään lisänimeä/kutsumanimeä (yleensä lainausmerkeissä), ensisijaiseksi nimeksi valitaan eniten käytetty muoto. Muut nimet tai nimenmuodot merkitään varianttinimiksi eli niistä tehdään katso-viittaukset.

100 1# ‡a Aaltonen, Tapio
400 1# ‡a Aaltonen, Mongo
400 1# ‡a Aaltonen, Tapio ”Mongo”

(todellinen nimi valittu ensisijaiseksi nimeksi)

100 1# ‡a Suvanto, Vando
400 1# ‡a Suvanto, Pekka
400 1# ‡a Suvanto, Wando

(kutsumanimi valittu ensisijaiseksi nimeksi)

Kutsumanimi voidaan harkitusti liittää hakutietoon silloin, kun kaksi muuten samanlaista nimeä täytyy erottaa toisistaan, eivätkä henkilöiden elinvuodet ole käytettävissä. Näin kuitenkin tehdään erittäin harvoin.

100 1# ‡a Nieminen, Jari ”Heinä”
400 0# ‡a Heinä

JA
100 1# ‡a Nieminen, Jari ‡c (rumpali)

Sukunimen sisältävien nimien merkitseminen
RDA 9.2.2.9
Sukunimi merkitään nimen ensimmäiseksi elementiksi. Sukunimen jälkeen merkitään pilkku ja sen jälkeen sukunimeä edeltävät nimen osat.

Sukunimen sisältävistä nimistä jätetään puhuttelusanat pois, paitsi jos nimi muodostuu pelkästä sukunimestä tai naimisissa olevan henkilön nimi muodostuu aviopuolison nimestä ja puhuttelusanasta.

Alkukirjain sukunimen sijasta
RDA 9.2.2.9.1
Jos sukunimeä edustaa pelkkä alkukirjain ja yksi tai useampi nimen muista osista on kirjoitettu kokonaan, merkitään sukunimen alkukirjain nimen ensimmäiseksi elementiksi.

100 1# ‡a G., Michael
100 1# ‡a A., Otto


Sukunimen kaltainen nimen osa

RDA 9.2.2.9.2
Jos nimi ei sisällä sukunimeä, mutta jokin nimen osa identifioi henkilön ja toimii sukunimen tavoin, tämä osa merkitään nimen ensimmäiseksi elementiksi.
100 1# ‡a Koo, Kaija

Nimenä pelkkä sukunimi

RDA 9.2.2.9.3
Pelkkä sukunimi merkitään, jos se on nimen ainoa osa. Jos nimi, jolla henkilö tunnetaan, koostuu pelkästä sukunimestä ja sukunimeen liitetään sana tai ilmaus, pidetään nimeen liittyvää sanaa tai ilmausta olennaisena osana nimeä. Sukunimen jälkeen merkitään pilkku ja sana tai ilmaus.
100 1# ‡a Ylppö, Herra
400 0# ‡a Herra Ylppö


Erillisistä kirjaimista ja numeroista tai ensisijaisesti alkukirjaimista koostuvat nimet
merkitään suorassa järjestyksessä (tarkemmat ohjeet, ks. RDA 9.2.2.21).

Fraasista tai muusta ilmauksesta koostuvat nimet
Tarkemmat ohjeet, ks. RDA 9.2.2.22
Suorassa järjestyksessä merkitään myös sellaiset henkilön ensisijaisena nimenä pidetyt nimet, jotka muodostuvat fraasista tai muusta ilmauksesta eivätkä sisällä etunimeä.
Tämä sääntö koskee myös sellaisia nimiä, jotka sisältävät yhden tai useampia etunimiä ja niitä edeltäviä sanoja, jotka eivät ole puhuttelusanoja, arvonimiä tai ammattinimikkeitä.

Jos tällainen nimi kuitenkin muistuttaa nimeä, joka muodostuu etunimestä tai alkukirjaimista ja sukunimestä, merkitään ensimmäiseksi elementiksi sukunimeä muistuttava sana.

Puhuttelusanasta tms. koostuvat nimet
Jos henkilö yleisesti tunnetaan nimellä, joka muodostuu puhuttelusanasta, arvonimestä tai ammattinimekkeestä ja etunimestä (tässä järjestyksessä), tällaista nimeä pidetään henkilön ensisijaisena nimenä. Etunimi merkitään ensimmäiseksi elementiksi. (Tarkemmat ohjeet, ks. RDA 9.2.2.23.)

‡a - Henkilön ensisijainen nimi
RDA 9.2.2 Henkilön ensisijainen nimi
Henkilön nimi on sana, merkki tai joukko sanoja ja/tai merkkejä, joilla henkilö tunnetaan. Henkilön ensisijainen nimi on nimi tai nimen muoto, joka on valittu henkilön identifioimiseksi.

Osakenttään ‡a merkitään henkilön sukunimi ja/tai etunimi.

100 1# ‡a Peltonen, Juhani
100 1# ‡a Kuula, Toivo
100 1# ‡a Hannikainen, P. J.
100 0# ‡a Saukki
100 0# ‡a Jyrki 69
100 0# ‡a DJ Orkidea
[DJ merkitään isoin kirjaimin ilman pistettä]
100 0# ‡a Katri Helena


‡b - Numerointi
Tähän osakenttään merkitään roomalainen numero tai roomalainen numero ja sitä seuraava etunimen osa, kun ensimmäisen indikaattorin arvo on 0.

100 0# ‡a Benedictus ‡b XVI, ‡c paavi
100 0# ‡a Kustaa ‡b III, ‡c Ruotsin kuningas


HENKILÖIDEN HAKUTIETOJEN LISÄELEMENTIT

Nimeen tehtävät lisäykset (osakentät ‡c, ‡d ja ‡q)


Lisäykset, joita käytetään erottamaan samannimisiä henkilöitä toisistaan (tässä tärkeysjärjestyksessä):

1) elinvuodet (osakenttä ‡d)
- Henkilöön liittyvä aika lisätään, vaikkei tarvittaisi erottamaan hakutietoja toisistaan.

2) nimen täydellisempi muoto (osakenttä ‡q)
- Lisäys tehdään, kun henkilön syntymä- tai kuolinaika ei ole käytettävissä.

3) ammatti tai tehtävä (osakenttä ‡c)
- Lisäys tehdään, kun henkilön syntymä- tai kuolinaika tai nimen täydellinen muoto ei ole käytettävissä.

‡c - Arvonimet ja tarvittaessa ammatti

RDA 9.19.1.2 Arvonimi tai muu henkilöön liittyvä määre

Ammatti tai tehtävä
Jos elinvuodet tai nimen täydellisempi muoto eivät ole käytettävissä hakutietojen erottamiseksi, nimeen lisätään henkilön ammatti tai tehtävä. Termi merkitään kaarisulkuihin ‡c-osakenttään. Henkilön ammattia tai tehtävää ilmaiseva termi lisätään nimen jälkeen myös silloin, kun nimestä ei ilmene, onko kyseessä henkilö vai yhteisö. Ammatti tai tehtävä merkitään erillisenä elementtinä myös kenttään 374.

100 0# ‡a Mitro ‡c (tuottaja)
100 0# ‡a Mitro ‡c (muusikko)

(samannimiset henkilöt, elinvuodet eivät ole käytettävissä)

100 1# ‡a Airola, Laura ‡c (viulisti)
100 1# ‡a Airola, Laura, ‡d 1987-

(samannimiset henkilöt, ensimmäisestä ei käytössä elinvuosia eikä täydellisempää nimenmuotoa)

100 0# ‡a A. K. ‡c (muusikko)

100 0# ‡a River ‡c (kirjailija)

100 0# ‡a Oriveden Kenkätehdas ‡c (lauluntekijä)
500 1# ‡a Numminen, M. A.

(nimestä ei ilmene, että kyseessä on henkilö)

100 0# ‡a G. A. Johanssonin perikunta ‡c (lauluntekijä)
500 1# ‡a Somerjoki, Rauli Badding

(nimestä ei ilmene, että kyseessä on henkilö)
Määre lauluntekijä merkitään, jos nimeä on käytetty sekä säveltäjänä, sanoittajana että mahdollisesti sovittajana. Myös määreitä säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja voidaan käyttää, jos nimi on ollut käytössä lähinnä tietyssä funktiossa. Myös muita määreitä, kuten laulaja ja muusikko, voi käyttää.


Arvonimi tai uskontoon liittyvä titteli tai sana henki tai pyhä

Arvonimet tai uskontoon liittyvät tittelit merkitään pilkulla erotettuna nimen jälkeen osakenttään ‡c. Sana henki merkitään nimen jälkeen kaarisulkuihin osakenttään ‡c. Muita kuin kuninkaallisten, aatelisten tai uskonnolliseen asemaan liittyviä titteleitä/arvonimiä (esimerkiksi Fil. kand, Dipl. ins., metsäneuvos) ei suositella käytettäväksi.

100 0# ‡a Birgitta, ‡c pyhä
100 1# ‡a Keyrouz, Marie, ‡c sisar
100 0# ‡a Anastasia, ‡c sisar
100 0# ‡a Benedictus ‡b XV, ‡c paavi
100 0# ‡a Kaarle ‡b X Kustaa, ‡c Ruotsin kuningas, ‡d 1622-1660
100 1# ‡a Parker, Theodore ‡c (henki)


Lisätietoja nimenmuodoista ja niiden merkitsemisestä
, ks. RDA 9.19.1.2–19.1.8.

‡d - Nimeen liittyvät aikamääreet

RDA 9.19.1.3 Syntymä- ja/tai kuolinaika
RDA 9.19.1.5 Henkilön toimintaan liittyvä ajanjakso

Elinvuodet ja toiminta-aika

Henkilön elinvuodet sisällytetään henkilön hakutietoon. Henkilön toimintaan liittyvä ajanjakso lisätään erottamaan auktorisoidut hakutiedot toisistaan, kun henkilön syntymä- tai kuolinaika ei ole käytettävissä. Elinvuodet ja toiminta-aika merkitään osaksi hakutietoa vuositarkkuudella.

100 1# ‡a Leskinen, Juice, ‡d 1950-2006

100 1# ‡a Salminen, Simo, ‡d 1932-
100 1# ‡a Salminen, Simo, ‡d 1956-
100 1# ‡a Salminen, Simo ‡q (Simo Tapani)

(samannimiset henkilöt, viimeisen elinvuodet eivät ole tiedossa)

100 0# ‡a Valentin, ‡d 1896-1977
100 0# ‡a Valentin, ‡d 1977-

(samannimiset henkilöt, erottavana lisäyksenä elinvuodet)

100 ‡a Johnson, Carl F., ‡d toiminta-aika 1893-1940

(vain henkilön toiminta-aika on tiedossa)

100 1# ‡a Mäki, Jukka, ‡d toiminta-aika 1917-1918
100 1# ‡a Mäki, Jukka ‡q (Jukka Markus)

(samannimiset henkilöt, elinvuodet eivät ole tiedossa, erottavana lisäyksenä toiminta-aika ja täydellinen nimenmuoto)

100 1# ‡a Koljonen,Vilho, ‡d 1910-2000
500 0# ‡a Ville, ‡d 1910-2000


(green star) HUOM!
Jos hakutietoon sisällytetään elinvuodet takautuvasti, ne on sisällytettävä myös kyseisen henkilön tekijä-nimekeauktoriteetteihin ja bib-tietueiden tekijä-nimekekirjauksiin (kentissä 600 ja 700).

Todennäköisiä, arvioituja tms. täsmentämättömiä elinvuosia merkitään seuraavien esimerkkien mukaan:
‡d 1837?-1896                  
todennäköinen syntymävuosi                
‡d noin 1887-1896
            arvioitu syntymävuosi                             
‡d kuollut 1859                  syntymävuosi tuntematon                      
‡d 1600-luku                     
elinaika tiedetään vuosisadan tarkkuudella

‡q - Henkilönnimen täydellisempi muoto

RDA 9.19.1.4 Nimen täydellisempi muoto

Henkilön nimen täydellisempi muoto lisätään osaksi henkilön hakutietoa, kun syntymä- ja/tai kuolinaika ei ole käytettävissä erottamaan hakutietoja toisistaan. Selvyyden vuoksi voidaan täydellisempi nimenmuoto lisätä myös silloin, kun sitä ei tarvita erottamaan hakutietoja toistaan.

100 ‡a Virtanen, Kari H. ‡q (Kari Heikki)
100 ‡a Virtanen, Kari H. ‡q (Kari Henrikki)

100 0# ‡a E. M. ‡q (Einari Marvia)
100 1# ‡a Mäki, Jukka ‡q (Jukka Markus)


‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumer

Asterin kuvailuympäristössä järjestelmä tallentaa automaattisesti auktoriteettitietueen kontrollinumeron osakenttään ‡0. Kontrollinumero rakentuu Asteri-prefiksistä ja tietueen ID-numerosta.

Aukt-tietue: 100 1# ‡a Kuusi, Aarne, ‡d 1881-1968 ‡0 (FIN11)000075152
Bib-tietue: 100 1# ‡a Kuusi, Aarne, ‡d 1881-1968. ‡0 (FIN11)000075152
(warning)
Osakenttää ei saa poistaa, eikä kontrollinumeroa saa muokata.

Kun tieto poimitaan Alephista paikalliskantaan, osakentässä ‡0 oleva tunniste muuttuu (FI-ASTERI-N)-alkavaksi.

↑ Sivun alkuun ↑


110 OTSIKKOMUOTO - YHTEISÖNNIMI (ET)

Indikaattorit (valikoima):
Ensimmäinen - Nimikirjauksen muoto
0 - Nimen osien järjestys käänteinen
1 - Hallintoalueen nimi (HUOM! Käytetään julkishallinnollisissa yhteisöissä, mikäli a-osakenttään merkitään hallintoalueen nimi perusmuodossa)
2 - Nimen osien järjestys suora

Osakentät (valikoima):

‡a - Yhteisönnimi (ET)
‡b - Alayksikkö (T)
‡d - Kokouksen tai sopimuksen allekirjoittamisen aika (T)
‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumero (HUOM! Osakenttää ei ole formaatissa, kontrollinumero tuotetaan automaattisesti Asterin kuvailuympäristössä. Osakenttää ei saa poistaa, eikä kontrollinumeroa saa muokata.)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

YHTEISÖ
RDA 11.2.2 Yhteisön ensisijainen nimi YDINELEMENTTI
RDA 11.13.1 Yhteisön auktorisoitu hakutieto


Yhteisö on organisaatio tai ryhmä henkilöitä ja/tai organisaatioita, jotka tunnetaan tietyllä nimellä ja jotka toimivat tai voivat toimia yhtenä kokonaisuutena. Yhteisöjä ovat esim. yhdistykset, (oppi)laitokset, yritykset, säätiöt, valtion- ja kunnallishallinnon elimet, kokoukset, kirkkokunnat ja uskonnolliset yhteisöt, taiteilijaryhmät ja projektiorganisaatiot.

Kokoukset, konferenssit, tapahtumat, urheilukilpailut, festivaalit yms. merkitään 111-kenttään (tarkempi ohje tulossa myöhemmin).

Yhteisön nimi on sana, merkki tai joukko sanoja, ja/tai merkkejä, joilla yhteisö tunnetaan. Yhteisön yleisesti tunnettu nimi on hakutiedon perusta.

Yhteisön nimen valinta ja merkitseminen

Ensisijaisen nimen valinta

RDA 11.2.2.3
Yhteisön ensisijaiseksi nimeksi valitaan nimi, jolla yhteisö yleisesti tunnetaan.

Ensisijaisen nimen merkitseminen

RDA 11.2.2.4
Yhteisön nimi merkitään siinä muodossa, missä se esiintyy yhteisöön liittyvissä manifestaatioissa. Epävarmoissa tapauksissa nimi merkitään tietolähteissä useimmin esiintyvässä muodossa.

110 2# ‡a Suomen kirjastoseura
110 2# ‡a Rauman Taidegraafikot
110 2# ‡a Hyvinkään taidekoulu
110 2# ‡a Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
110 2# ‡a Oulun Kärpät
110 2# ‡a Opetushallitus
110 2# ‡a Badding Rockers
110 2# ‡a Poko Rekords
110 2# ‡a
Iisalmen seurakunta
110 2# ‡a
Seinäjoen helluntaiseurakunta


Nimenmuutos

RDA 11.2.2.6
Jos yhteisön nimi on muuttunut, uusi nimi valitaan ensisijaiseksi nimeksi uuteen nimeen liittyvissä manifestaatioissa. Edeltävästä nimenmuodosta tehdään katso myös -viittaus 510-kenttään.

110 2# ‡a HAM - Helsingin taidemuseo
510 2# ‡w a ‡a Helsingin taidemuseo

110 2# ‡a Taiteen edistämiskeskus
510 2# ‡w a ‡a Taiteen keskustoimikunta


Saman nimen eri muodot

RDA 11.2.2.5
Jos yhteisön nimestä esiintyy eri muotoja, valitaan ensisijaisissa tiedonlähteissä esiintyvä nimi. Epävarmoissa tapauksissa valitaan se nimen muoto, joka on esitetty muodollisesti. Jos mitään nimenmuotoa ei ole esitetty muodollisesti tai jos kaikki eri nimenmuodot on esitetty muodollisesti, valitaan useimmiten esiintyvä muoto. Jos mikään nimenmuoto ei esiinny muita useammin, valitaan nimen lyhyt muoto. Nimen lyhyt muoto voi olla lyhenne alkukirjaimista tai kirjainsana.

110 2# ‡a Puistolan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys
410 2# ‡a Puistolan Demarit
410 2# ‡a Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys
(Kuvailtavassa manifestaatiossa johdonmukaisesti käytetty yhteisön nimenmuoto on valittu ensisijaiseksi, vaikka nimenmuoto Puistolan Demarit esiintyy esim. facebook-sivuilla ainoana nimenmuotona ja Puistolan Sos.-dem. Työväenyhdistys on yhdistysrekisterissä oleva muoto.)


Eri kirjoitusasu

Jos nimi esiintyy manifestaatioissa useissa eri kirjoitusasuissa, valitaan ensimmäisessä manifestaatiossa esiintyvä kirjoitusasu. Yhteisön ensisijaiseksi nimeksi voidaan valita myös nimi, jolla yhteisö on tullut tunnetuksi ja joka poikkeaa todellisesta tai virallisesta nimestä, jos tätä vakiintunutta muotoa käytetään toistuvasti yhteisön kielellä kirjoitetuissa tietolähteissä. (ks. RDA 11.2.2.5.)

Avattu vrs. lyhennetty nimenmuoto

Jos nimestä käytetään sekä lyhennettä että avattua muotoa, valitaan nimestä yleisimmin käytetty muoto. Jos tällaista ei pystytä määrittämään, valitaan nimen lyhyt muoto.

110 2# ‡a Honey B & T-Bones
410 2# ‡a HBTB

110 2# ‡a Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
410 2# ‡a THL

(useimmin käytetty nimenmuoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a VTT
410 2# ‡a Teknologian tutkimuskeskus VTT

(muodollinen nimi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, mutta käyttää viestinnässään johdonmukaisesti lyhyttä muotoa VTT)


Isojen kirjainten käyttö

Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei nimen kirjoitusasu ole vakiintunut muuhun muotoon. Yhteisön nimeen kuuluvien sanojen alkukirjaimien merkitsemisessä noudatetaan vakiintunutta kirjoitusasua. Yleensä alkukirjaimet kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla, paitsi kokoonpanoa osoittava lisämääre suomenkielisessä yhteisönimessä pienellä.

110 2# ‡a Asianajotoimisto Krogerus & Pirilä
110 2# ‡a Työväen Akatemian Toveriliitto
110 2# ‡a Vuosaaren lukio
110 2# ‡a ntamo
110 2# ‡a Ali ja Rosvot
110 2# ‡a J. Karjalainen ja Mustat Lasit

110 2# ‡a Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat
110 2# ‡a Antti Sarpila Swing Band
110 2# ‡a And Then You Die

110 2# ‡a Keijon hanuritytöt & -pojat [vakiintunut muoto]


&-merkki yhteisön nimessä

Jos nimessä käytetään vaihtelevasti &-merkkiä tai sanaa and/ja, eikä kumpikaan ole vakiintunut, valitaan ensimmäisessä manifestaatiossa esiintyvä muoto.

110 2# ‡a Teddy & The Tigers
410 2# ‡a Teddy and The Tigers


Yhteisönimen alussa oleva artikkeli
jätetään pois (RDA 11.2.2.8 Vaihtoehto).

110 2# ‡a 69 Eyes


Yhtiötä tms. tarkoittavat sanat yhteisön nimessä
RDA 11.2.2.2.10
Yhtiötä tarkoittavat adjektiivit ja lyhenteet (esim. Incorporated, Ltd.), valtion omistusta osoittavat sanat ja yhtiön tyyppiä osoittavat sanat ja ilmaisut (esim. osakeyhtiö, Oy) jätetään pois.

Jos yhtiötä tms. tarkoittavat sanat ovat olennainen osa nimeä tai nimestä ei muuten käy ilmi, että kyseessä on yhteisö, nämä säilytetään.

110 2# ‡a Levy-yhtiö
410 2# ‡a Lahden Levy-yhtiö Oy

MUTTA
110 2# ‡a R. E. Westerlund Oy
410 2# ‡a R. E. Westerlund Ab

(Oy-lyhenne säilytetään, koska nimestä ei muuten kävisi ilmi, että kyseessä on yhteisö)

Joskus yhtiömuotoa tms. merkitsevä sana tai ilmaus saattaa esiintyä yhteisön nimen ensimmäisenä osana. Kyseinen sana tai ilmaisu siirretään nimen loppuun pilkulla erotettuna. Muista nimenmuodoista tehdään katso-viittaus. HUOM! 1. indikaattori tässä tapauksessa 0.

110 0# ‡a Pohjoinen, kustannusosakeyhtiö
410 2# ‡a Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen


Esityskokoonpanoa ilmaiseva termi yhteisön nimessä
Jos esityskokoonpanoa ilmaiseva termi (kuoro, duo tms.) on osa nimeä, se säilytetään ensisijaisessa nimessä (RDA 11.2.2.5), paitsi jos yhteisön nimi esiintyy useimmiten ilman esityskokoonpanoa ilmaisevaa termiä.

110 2# ‡a Helsingfors Café Duo
110 2# ‡a Mieskuoro Huutajat


MUTTA
110 2# ‡a Ässät (yhtye)
410 2# ‡a Tanssiorkesteri Ässät

(useimmin käytetty nimenmuoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)


Nimet, joista ei ilmene että kyseessä on yhteisö

Jos yhteisön nimestä ei käy ilmi, että kyseessä on yhteisö, nimen jälkeen lisätään yhteisön tyyppi tai muu yhteisöön liittyvä määrite (esimerkiksi yhtiö, yhdistys, yhtye, kuoro tai orkesteri). Termit otetaan ensisijaisesti metatietosanastosta. Jos sanastosta puuttuu sopiva termi, voi tehdä ehdotuksia lisäyksistä sanastoon. Yhteisön tyyppi merkitään myös 368-kenttään.

110 2# ‡a Katharsis (ainejärjestö)
368 ## ‡a ainejärjestö ‡2 mts


Yhteisön nimi henkilönnimen kaltainen:
110 2# ‡a Elvis Breznev (yhtye)
110 2# ‡a Risto (yhtye)
110 2# ‡a Lehtovaara (ravintola)


Nimi voi tarkoittaa jotakin muuta kuin yhteisöä:
110 2# ‡a Radiopuhelimet (yhtye)
110 2# ‡a Lama (yhtye)
110 2# ‡a Mopo (yhtye)
110 2# ‡a Punainen mylly (teatteri)
110 2# ‡a Maatiainen (yhdistys)
110 2# ‡a Sea Horse (ravintola)


MUTTA
110 2# Levyn Hävittäjät
110 2# Ahkerat Simpanssit
110 2# Kemin Ahtaajat

(nimestä ilmenee, että kyseessä on yhteisö)


Sama tai samantapainen nimi

Yhteisön nimen jälkeen merkitään yksi tai useampi lisäys, jos niitä tarvitaan erottamaan samannimiset yhteisöt toisistaan. Nimen jälkeen merkitään tarvittaessa seuraavat lisäykset:

- yhteisön tyyppi (yhtiö, yhtye, orkesteri, kuoro tms.) (RDA 11.13.1.2)
Yhteisön tyyppiä kuvaileva sana merkitään tarvittaessa sulkeisiin yhteisön nimen jälkeen. Luettelo yhteisön tyyppiä määrittelevistä termeistä löytyy Metatietosanastosta.

110 2# ‡a Adastra (kuoro)
110 2# ‡a Adastra (yhtye)

110 2# ‡a Rytmi (levy-yhtiö)

110 2# ‡a Maaseudun Tulevaisuus (yhtye)
110 2# ‡a Maaseudun tulevaisuus (sanomalehti)


- yhteisöön liittyvä paikka (maa tai tarkempi paikka) (RDA 11.13.1.3)
Yhteisöön liittyvä paikan nimi merkitään sulkeisiin yhteisön nimen jälkeen.

110 2# ‡a Kesko (Lappeenranta, Suomi)
110 2# ‡a Kesko (Seinäjoki, Suomi)
110 2# ‡a Kesko (Tampere, Suomi)

110 1# ‡a Suomi. ‡b Suurlähetystö (Saksa)
110 1# ‡a Suomi. ‡b Suurlähetystö (Tanska)

110 2# ‡a Sounds (Ruotsi)
110 2# ‡a Sounds (Suomi)


- yhteisöön liittyvä laitos (RDA 11.13.1.4)
Yhteisöön liittyvän laitoksen nimi sisällytetään, jos laitoksen nimi yleisesti liitetään yhteisön nimeen. Yhteisöön liittyvä laitos merkitään mieluummin kuin paikan nimi, jos samannimisiä yhteisöjä pitää erottaa toisistaan.

110 2# ‡a Pohjalainen osakunta (Kuninkaallinen Turun akatemia)
110 2# ‡a Pohjalainen osakunta (Turun yliopisto)
110 2# ‡a Pohjalainen osakunta (Helsingin yliopisto)


- yhteisöön liittyvä aika (RDA 11.13.1.5)
Yhteisöön liittyvä aika merkitään, jos yhteisöön liittyvää paikkaa tai laitosta ei tiedetä. Se voi olla esim. yhteisön perustamisvuosi tai toiminta-aika.

110 2# ‡a Pohjois-Savon liitto (1991-1994)
110 2# ‡a Pohjois-Savon liitto (1998-)

110 2# ‡a Charlies (1969)
110 2# ‡a Charlies (1996)
(erottavana lisäyksenä yhtyeen ensimmäinen levytysvuosi)


Jos oppilaitoksen yhteydessä toimivalla esityskokoonpanolla ei ole erottuvaa nimeä, hakutieto muodostetaan oppilaitoksen nimestä. Samannimiset oppilaitokset erotetaan lisäämällä nimeen paikkakunnan nimi. Vakiintuneista kokoonpanoista käytetään kuitenkin niiden täsmällistä nimeä.

110 2# ‡a Varsinais-Suomen musiikkioppilaitos
110 2# ‡a Cygnaeuksen koulu (Pori, Suomi)

MUTTA
110 2# ‡a Klemetti-opiston sinfoniaorkesteri


Saman nimen erikieliset nimenmuodot

RDA 11.2.2.5.2 Kieli
Jos yhteisön nimi esiintyy eri kielillä, ensisijaiseksi nimeksi valitaan yhteisön virallisen kielen mukainen muoto. Jos virallisia kieliä on useita ja suomi on yksi niistä, käytetään suomenkielistä nimeä. Ahvenanmaalaisista yhteisöistä käytetään kuitenkin ruotsinkielistä nimeä. Jos virallista kieltä ei tiedetä, valitaan julkaisuissa eniten käytetyn kielen mukainen nimenmuoto.

110 2# ‡a Amos Andersonin taidemuseo
410 2# ‡a Amos Anderson Art Museum
410 2# ‡a Amos Andersons konstmuseum

110 2# ‡a Radion sinfoniaorkesteri
410 2# ‡a Finnish Radio Symphony Orchestra

110 2# ‡a Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse
410 2# ‡a Signe and Ane Gyllenberg Foundation
410 2# ‡a Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

(Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan yhteisön kieli on ruotsi)


Kansainväliset yhteisöt
RDA 11.2.2.5.3 Kansainväliset yhteisöt
Jos kansainvälisen yhteisön nimi esiintyy yhteisöön liittyvissä manifestaatioissa suomeksi, se valitaan ensisijaiseksi nimeksi. Ensisijaiseksi nimeksi voidaan valita myös ruotsinkielinen muoto, jos suomenkielistä ei ole. Muussa tapauksessa valitaan yhteisön virallisen kielen mukainen muoto. Nimen muunkieliset muodot merkitään varianttinimiksi.

110 2# ‡a Pohjoismainen Wittgenstein-seura
410 2# ‡a Nordic Wittgenstein Society
410 2# ‡a Nordisk Wittgenstein selskab
410 2# ‡a Nordiska Wittgensteinsällskapet

(Yhdistyksen verkkosivut ja kokouspöytäkirjat ovat ruotsiksi ja englanniksi, mutta suomenkielinen nimenmuoto esiintyy yhdistyksen verkkosivuilla)


Alayhteisön merkitseminen
Alayhteisön tai yhteisöön läheisesti liittyvän yhteisön nimi merkitään yleensä soveltamalla perusohjeita, eli yhteisön nimi merkitään siinä muodossa, missä se esiintyy yhteisöön liittyvissä manifestaatioissa. Varianttinimeksi merkitään pää- ja alayhteisö hierarkkisessa muodossa. Esim. valtion- tai kaupunginhallinnollisissa yhteisöissä varianttinimeen lisätään maan, kaupungin, tms. nimi.

110 2# ‡a Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
410 1# ‡a Suomi. ‡b Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

110 2# ‡a Kansallisarkisto
410 1# ‡a Suomi. ‡b Kansallisarkisto

110 2# ‡a Turun suomenkielinen työväenopisto
410 1# ‡a Turun kaupunki. ‡b Suomenkielinen työväenopisto


(star) 1-indikaattorin merkitsemisestä: Julkishallinnollisen yhteisönnimen ensimmäinen indikaattori on "1", jos yhteisönnimen a-osakenttään merkitään hallintoalueen nimi perusmuodossa. Muissa tapauksissa ensimmäinen indikaattori on "2".

110 2# ‡a Vaasan lääninhallitus
410 1
# ‡a Vaasan lääni. ‡b Lääninhallitus

110 1
# ‡a Tampereen kaupunki. ‡b Aikuiskoulutusyksikkö
410 2
# ‡a Tampereen kaupungin aikuiskoulutusyksikkö


Alayhteisöt ja yhteisöön läheisesti liittyvät yhteisöt
RDA 11.2.2.14 Alayhteisön ja yhteisöön läheisesti liittyvän yhteisön merkitseminen hierarkkisesti

Hierarkkinen rakenne: yhteisöjen erityyppiset nimet

Jos yhteisön nimi kuuluu yhteen tai useampaan alla olevissa kohdissa lueteltuun nimen tyyppiin, merkitään alayhteisön tai yhteisöön läheisesti liittyvän yhteisön nimi pääyhteisön alaosastoksi. Pääyhteisö merkitään auktorisoidussa muodossa.

1) Yhteisön nimi, joka ilmaisee sen olevan osa toista yhteisöä (esimerkiksi jaosto, osasto, laitos) (RDA 11.2.2.14.1).

110 2# ‡a Yleisradio. ‡b Tutkimus- ja kehitysosasto
110 2# ‡a Suomen lääkäriliitto. ‡b Kliinisen kemian alaosasto

2) Yhteisön nimi ilmaisee hallinnollista alistussuhdetta (esim. toimikunta, valiokunta, komitea). Ohjetta sovelletaan vain, jos pääyhteisön nimi on välttämätön alayhteisön tunnistamiseksi. (RDA 11.2.2.14.2.)
110 1# ‡a Helsingin kaupunki. ‡b Kaupunginhallitus
410 2# ‡a Helsingin kaupunginhallitus

110 2# ‡a Suomen Akatemia. ‡b Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta
410 2# ‡a Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta


MUTTA
110 2# ‡a
Suomen IIASA-toimikunta
410 2# ‡a Suomen Akatemia. ‡b Suomen IIASA-toimikunta
(alayhteisön nimi erottuu muista yhteisöistä ilman pääyhteisön nimeä)


3) Yhteisön nimi on luonteeltaan yleinen tai osoittaa vain pääyhteisön maantieteellistä, kronologista tai numeroin tai kirjaimin osoitettua jaottelua (RDA 11.2.2.14.3).

110 2# ‡a Turun yliopistollinen keskussairaala. ‡b Lastenklinikka
110 2# ‡a Suomen Punainen Risti. ‡b Länsi-Suomen piiri


4) Yhteisön nimestä ei käy ilmi, että kyseessä on yhteisö, eikä nimi sisällä pääyhteisön nimeä (RDA 11.2.2.14.4).

110 2# ‡a VTT. ‡b Liikenne ja kuljetukset


5) Yliopiston tai korkeakoulun tiedekunnan, koulun, laitoksen, instituutin, laboratorion tms. nimi, joka osoittaa ainoastaan tutkimuksen tai opiskelun alaa (RDA 11.2.2.14.5).

110 2# ‡a Helsingin yliopisto. ‡b Filosofian laitos
410 2# ‡a Helsingin yliopiston filosofian laitos

110 2# ‡a Vaasan yliopisto. ‡b Pohjoismaisten kielten laitos
110 2# ‡a Jyväskylän yliopisto. ‡b Pohjoismaisten kielten laitos


MUTTA
110 2# ‡a Aleksanteri-instituutti
410 2# ‡a Helsingin yliopisto. ‡b Aleksanteri-instituutti


6) Ei-julkishallinnollisen yhteisön nimi, joka sisältää pääyhteisön tai yhteisöön läheisesti liittyvän yhteisön nimen (RDA 11.2.2.14.6).

110 2# ‡a Akava. ‡b Laajennettu liittokokous
(aineistossa: Akavan laajennettu liittokokous)


Hierarkkinen rakenne: yhteisötyypit
Jos yhteisö kuuluu johonkin alla olevissa kohdissa lueteltuun yhteisötyyppiin, merkitään alayhteisön tai yhteisöön läheisesti liittyvän yhteisön nimi pääyhteisön alaosastoksi. Pääyhteisö merkitään auktorisoidussa muodossa.

1) Ministeriö tai vastaava korkea toimeenpanoelin (joka ei ole toisen viraston alainen) (RDA 11.2.2.14.7).

110 1# ‡a Suomi. ‡b Oikeusministeriö
110 1# ‡a Suomi (suuriruhtinaskunta). ‡b Keisarillinen Suomen senaatti


2) Lakiasäätävä yhteisö (RDA 11.2.2.14.9 ja 11.2.2.19) ja Perustuslakia säätävä kokous (RDA 11.2.2.14.10 ja 11.2.2.20)

110 1# ‡a Suomi. ‡b Eduskunta
110 1# ‡a Ruotsi. ‡b Valtiopäivät


3) Tuomioistuin (RDA 11.2.2.14.11 ja 11.2.2.21)

110 1# ‡a Suomi. ‡b Korkein hallinto-oikeus
110 1# ‡a Suomi. ‡b Hovioikeus (Kouvola)


4) Puolustuslaitos (RDA 11.2.2.14.12 ja 11.2.2.22)

Valtion puolustusvoimien puolustushaaran nimi merkitään valtion alaosastoksi:
110 1# ‡a Suomi. ‡b Ilmavoimat

Alaosaston (joukko-osasto, joukkoyksikkö, komentoalue) nimi merkitään puolustushaaran alaosastoksi:
110 1# ‡a Suomi. ‡b Ilmavoimat. ‡b Karjalan lennosto
410 2# ‡a Karjalan lennosto


Jos alaosasto tms. identifioidaan numerolla, noudatetaan nimessä käytettyä numerointitapaa (roomalainen tai arabialainen numero, avattu muoto). Jos numero esiintyy alaosaston tms. nimen alussa, numero merkitään nimen jälkeen pilkulla erotettuna.
110 1# ‡a Suomi. ‡b Maavoimat. ‡b Divisioona, 6.
410 2# ‡a 6. divisioona
410 2# ‡a Kuudes divisioona


Jos alaosaston nimi alkaa puolustushaaran nimellä tai siihen viittaavalla ilmaisulla, se merkitään valtion alaosastoksi.
110 1# ‡a Suomi. ‡b Ilmavoimien materiaalilaitos
410 2# ‡a Ilmavoimien materiaalilaitos
410 2# ‡a Puolustusvoimat. ‡b Ilmavoimien materiaalilaitos


5) Lähetystöt, konsulaatit tms. (RDA 11.2.2.14.13)

110 1# ‡a Suomi. ‡b Suurlähetystö (Japani)
410 2# ‡a Suomen suurlähetystö (Japani)


6) Yhden uskonnollisen yhteisön kokoukset tms. (RDA 11.2.2.14.15 ja 11.2.2.25)

110 2# ‡a Suomen evankelis-luterilainen kirkko. ‡b Kirkolliskokous
410 2# ‡a Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous

110 2# ‡a Katolinen kirkko. ‡b Pohjoismaiden piispainkokous
410 2# ‡a Pohjoismaiden piispainkokous (Katolinen kirkko)


7) Uskonnolliset provinssit, hiippakunnat, synodit jne. (RDA 11.2.2.14.16 ja 11.2.2.27)

110 2#
‡a Suomen evankelis-luterilainen kirkko. ‡b Helsingin hiippakunta
410 2# ‡a Helsingin hiippakunta (evankelis-luterilainen)

110 2#
‡a Katolinen kirkko Suomessa. ‡b Helsingin hiippakunta
410 2# ‡a Helsingin katollinen hiippakunta

8) Muiden yhteisöjen osalta katso tarkempia RDA-ohjeita.

Hallintoviranomaiset ja uskonnolliset virat, katso RDA 11.2.2.14.8.

Kansainvälisten tai hallitustenvälisten yhteisöjen valtuuskunnat, katso RDA 11.2.2.14.14.

Katolisen kirkon keskushallinto, katso RDA 11.2.2.14.17.

Pyhän istuimen suurlähettiläät tms., katso RDA 11.2.2.14.18.


Hierarkiatasot
(RDA 11.2.2.15)
Väliin jäävät hierarkiatasot jätetään merkitsemättä, paitsi jos alayhteisön (tai siihen läheisesti liittyvän yhteisön) nimi on sama tai todennäköisesti tulee olemaan sama kuin toisella yhteisöllä samassa organisaatiossa. Tällaisessa tapauksessa väliin merkitään hierarkian alin yksikkö, joka erottaa yhteisöt toisistaan.


110 2# ‡a Turun yliopisto. ‡b Yleinen kirjallisuustiede

410 2# ‡a Turun yliopisto. ‡b Taiteiden tutkimuksen laitos. ‡b Yleinen kirjallisuustiede
410 2# ‡a Turun yliopisto. ‡b Humanistinen tiedekunta. ‡b Taiteiden tutkimuksen laitos. ‡b Yleinen kirjallisuustiede
↑ Sivun alkuun ↑


368 HENKILÖN TAI YHTEISÖN OMINAISUUKSIA (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima)
:
‡a - Yhteisön tyyppi (T)
‡b - Hallintoalueen tyyppi (T)
‡c - Muu tarkenne (T)
‡d - Arvonimi (T)
‡2 - Lähde (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Kenttään merkitään tarvittaessa termi, jolla erotetaan henkilö tai yhteisö muista henkilöistä tai yhteisöistä ja jolle ei ole määritelty erillistä sisältötarkennetta.

Henkilön arvonimi ja yhteisön tyyppi valitaan Metatietosanastosta, jos mahdollista, ja osakenttään ‡2 merkitään metatietosanaston lyhenne mts. Metatietosanastossa olevia listauksia arvonimistä ja yhteisön tyypistä täydennetään tarvittaessa. Kenttään voidaan merkitä myös Yleisen suomalaisen sanaston termejä. YSAn termi merkitään tähän kenttään kuitenkin aina yksikkömuodossa pienellä alkukirjaimella (samassa muodossa kuin se olisi hakutiedossa). Eri lähteistä otetut termit merkitään erillisiin 368-kenttiinsä.

HENKILÖ
RDA 9.4 Henkilön arvonimi

Henkilön arvonimi on YDINELEMENTTI, kun se on sana tai ilmaus, joka osoittaa kuninkaallista tai aatelisarvoa, kirkollista virkaa tai asemaa tai uskonnolliseen tehtävään liittyvää puhuttelua. Muut arvoa, kunnioitusta tai virka-asemaa osoittavat termit ovat ydinelementtejä, kun niitä tarvitaan erottamaan samannimisiä henkilöitä toisistaan.

Henkilön arvonimi on sana tai ilmaus, joka osoittaa kuninkaallista tai aatelisarvoa, kirkollista virkaa tai asemaa tai uskonnolliseen tehtävään liittyvää puhuttelua.

368 ## ‡d prinsessa ‡2 mts


RDA 9.6 Muu henkilöön liittyvä määrite
Muu henkilöön liittyvä määrite on YDINELEMENTTI, kun kyseessä on kristillinen pyhimys, henki, henkilö, joka mainitaan pyhässä kirjoituksessa tai apokryfisessä kirjassa, fiktiivinen hahmo tai taruolento tai todellinen ei-inhimillinen entiteetti. Muissa tapauksissa muu henkilöön liittyvä määrite on ydinelementti, kun sitä tarvitaan erottamaan samannimisiä henkilöitä toisistaan
.


Muu henkilöön liittyvä määrite on jokin muu henkilön nimeen liittyvä ilmaus kuin arvonimi.

368 ## ‡c pyhimys
368 ##
‡c koira


YHTEISÖ
RDA 11.7.1.4 Yhteisön tyyppi

Yhteisön tyyppi merkitään aina kuin mahdollista, ja se merkitään kuvailevan yhteisön käyttämällä kuvailun kielellä.

Dalsbruks byalag
368 ## ‡a yhdistys ‡2 mts


Neste Oil (yhtiö)
368 ## ‡a yhtiö ‡2 mts

368 ## ‡a julkinen osakeyhtiö

Finndisc
368 ## ‡a musiikkikustantamo ‡a levy-yhtiö ‡2 mts


Lappi
368 ## ‡a maakunta

Seminaarinmäen mieslaulajat
368 ## ‡a mieskuoro ‡2 mts

Stromsdal (yhtiö)
368 ## ‡a yhtiö ‡2 mts


Ilona (yhtye)
368 ## ‡a yhtye ‡2 mts

Adastra (kuoro)
368 ## ‡a sekakuoro ‡2 mts


Kamarimusiikin vakiintuneiden kokoonpanojen termit valitaan alla olevasta listauksesta (HUOM! termit tallennetaan lähiaikoina Metatietosanastoon).

Kamarimusiikin vakiintuneet esityskokoonpanot:
jousitrio (viulu, alttoviulu, sello)
jousikvartetti
(2 viulua, alttoviulu, sello)
jousikvintetti (2 viulua, 2 alttoviulua, sello)
puupuhallinkvartetti (huilu, oboe, klarinetti, fagotti)
puhallinkvintetti
(huilu, oboe, klarinetti, käyrätorvi, fagotti)
pianotrio
(piano, viulu, sello)
pianokvartetti (piano, viulu, alttoviulu, sello)
pianokvintetti (piano, 2 viulua, alttoviulu, sello)

Muista tietystä soitinryhmästä koostuvista yhtyeistä käytetään termejä puupuhallinyhtye, vaskipuhallinyhtye, puhallinyhtye, lyömäsoitinyhtye, näppäilysoitinyhtye, kosketinsoitinyhtye ja jousiyhtye.

Myös tietystä soittimennimestä muodostetut ilmaisut, kuten kitarayhtye, balalaikkayhtye jne. ovat mahdollisia.

Muista yhtyeistä käytetään termejä yhtye, soitinyhtye ja lauluyhtye.

Erityyppisistä orkestereista käytetään termejä orkesteri, kamariorkesteri (yleensä enintään 25 soittajaa), jousiorkesteri ja puhallinorkesteri.

Erityyppisistä kuoroista käytetään termejä kuoro, sekakuoro, mieskuoro, naiskuoro, unisonokuoro, lapsikuoro ja nuorisokuoro.

RDA 11.7.1.6 Muu määrite

Muu määrite merkitään, mikäli yhteisöön liittyvä paikka, aika, yhteisön tai hallintoalueen tyyppi eivät riitä tai sovellu erottamaan samannimisiä yhteisöjä toisistaan.


↑ Sivun alkuun ↑


370 PAIKANNIMI (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima)
:
‡a - Syntymäpaikka (ET)
‡b - Kuolinpaikka (ET)
‡c - Maa (T)
‡e - Asuinpaikka, toimipaikka tms. (T)
‡f - Muu paikka (T)
‡s - Alkamisaika (ET)
‡t - Loppumisaika (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Suomen- ja saamenkielisten paikannimien merkitsemisessä noudatetaan Kotimaisten kielten keskuksen suosituksia (ks. Asutusnimihakemisto http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ tai Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet http://www.kotus.fi/index.phtml?s=7477).

370 ## ‡a Ivalo, Suomi


Paikannimeksi merkitään se muoto, joka oli käytössä ko. henkilön syntymä- ja kuolinaikana (maiden historialliset nimet, ks. esim. https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/maat#nimet.htm).

Seuraavien maiden yhteydessä käytetään koko maan nimen sijaan osavaltion, territorion tms. nimeä: Australia, Kanada, Yhdysvallat (nimet lyhennetään liitteen B.11 taulukon B.1 mukaisesti (http://access.rdatoolkit.org/rdaappb-fi#rdab-389.html), Neuvostoliitto, Jugoslavia.

370 ## ‡a New York, NY ‡b Washington, DC


Ison-Britannian yhteydessä käytetään koko maan nimen sijaan Ison-Britannian osan nimeä (Englanti, Pohjois-Irlanti, Skotlanti, Wales).

370 ## ‡a Lontoo, Englanti ‡b Glasgow, Skotlanti


Laajemman hallintoalueen nimeä ei merkitä merentakaisen alueen, alusmaan tms. ensisijaisen nimen osaksi.

370 ## ‡a Nuuk, Grönlanti ‡b Kööpenhamina, Tanska


Kenttää 370 toistetaan, kun alkamis- ja loppumisajat osakentissä ‡s ja ‡t liittyvät eri paikkaan.

HENKILÖ
RDA 9.8 Syntymäpaikka
RDA 9.9 Kuolinpaikka
RDA 9.10 Henkilöön liittyvä maa

RDA 9.11 Asuinpaikka tms.

Syntymä- ja kuolinpaikka on se mm. kunta, kaupunki tai maa, jossa henkilö on syntynyt tai kuollut. Syntymä- ja kuolinpaikat merkitään, jos ne ovat helposti saatavilla. Syntymä- tai kuolinpaikkaan lisätään maan nimi pilkulla erotettuna.

Henkilöön liittyvä maa on maa, joka jollain tavalla liitetään henkilöön, esim. missä henkilö pääasiallisesti toimii. Jos henkilöön liittyvä maa tai asuinpaikka poikkeavat syntymäpaikasta, ne voidaan merkitä, jos tietoa pidetään tärkeänä tunnistamisen kannalta (ISNI-tunnistetta varten voidaan tarvita henkilön syntymäpaikka, jos samannimisiä henkilöitä ei pystytä erottamaan elinvuosilla).

Asuinpaikka on se kunta, kaupunki, maakunta (tms.) ja/tai maa jossa henkilö asuu tai on asunut.

Jean Sibelius
370 ## ‡a Hämeenlinna, Suomi ‡b Järvenpää, Suomi

Hella Wuolijoki
370 ## ‡a Helme, Viro ‡b Helsinki, Suomi ‡c Suomi
(Hella Wuolijoki syntyi Virossa, Helmessä, kuoli Helsingissä, toimi Suomessa)

Georg Ots
370 ## ‡a Petrograd, Venäjä ‡b Tallinna, Viro


Bernhard Henrik Crusell (säveltäjä)
370 ‡a Uusikaupunki, Suomi ‡b Tukholma, Ruotsi
370 ‡e Ruotsi ‡s 1791

(Crusell syntyi Suomessa Uudessakaupungissa ja asui Ruotsissa vuodesta 1791)

Edith Södergran
370
## ‡a Pietari, Venäjä b Kivennapa, Suomi c Suomi
(Södergran syntyi Pietarissa, kuoli Kivennavalla, toimi pääasiassa Suomessa)

Jean-Jacques Rousseau
370 ‡a Geneve, Sveitsi ‡b Ranska ‡c Ranska
(Rousseau syntyi Genevessä, kuoli Ranskassa, teki elämäntyönsä pääasiassa Ranskassa)

Fritz Lang
370 ‡a Wien, Itävalta-Unkari ‡b Beverly Hills, CA ‡c Saksa ‡c Yhdysvallat

(Lang syntyi Itävallassa, kuoli Yhdysvalloissa, teki elokuvia Saksassa ja Yhdysvalloissa)

Nicole Willis
370 ‡a New York, NY ‡c Suomi
(syntymäpaikka ja henkilöön liittyvä maa)


YHTEISÖ

RDA 11.3 Yhteisöön liittyvä paikka

Muu yhteisöön liittyvä paikka on osavaltio, maakunta, kaupunki tms., joka liittyy yhteisöön ja yhteisön pääkonttorin sijaintipaikkaan.

Osakenttään ‡e merkitään organisaation pääkonttoriin tai toimintaan liittyvät paikat, tarvittaessa tarkennetaan ajanjaksolla.

VLMedia
370 ## ‡e Vihti, Suomi

Neste Oil (yhtiö)
370 ## ‡e Espoo, Suomi ‡s 2005 ‡t 2015


Yhteisöön jollakin tavalla liittyvä paikka (esim. yhtyeen perustamispaikkakunta) voidaan puolestaan merkitä ‡f-osakenttään.

Big Deal (yhtye)
370 ## ‡f Vaasa, Suomi

↑ Sivun alkuun ↑


372 HENKILÖN TAI YHTEISÖN TOIMINTA-ALA (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Toiminta-ala (T)
‡s - Alkamisaika (ET)
‡t - Loppumisaika (ET)
‡2 - Termin lähde (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ

RDA 9.15 Henkilön toiminta-alue
Henkilön toiminta-alue
on ala, jolla henkilö toimii tai on toiminut.

YHTEISÖ

RDA 11.10 Yhteisön toiminta-alue
Yhteisön toiminta-alue
on yhteisön liiketoiminnan ala, vastuualue, hallinnonala tms.

Henkilön tai yhteisön toiminta-ala merkitään, erityisesti jos tieto on helposti saatavilla tai sillä on merkitystä henkilön tai yhteisön tunnistamisen kannalta. Henkilön toiminta-alaa voi tarkentaa ammatilla tai tehtävällä 374-kentässä.

Termi merkitään pienellä alkukirjaimella. Suositellaan, että kentässä käytetään YSA-sanaston termejä suhteellisen yleisellä tasolla. Kenttään voidaan merkitä myös suoraan YTJ:sta, itse aineistosta tms. kopioituja termejä. Eri lähteistä otetut termit merkitään erillisiin 372-kenttiinsä.

Kenttää toistetaan myös, jos eri alojen jälkeen merkitään alkamis- ja päättymisajankohdat.

372 ## ‡a lastenpsykiatria ‡a lastenkirjallisuus ‡2 ysa
372 ## ‡a käsityöt ‡2 ysa
372 ## ‡a kirjallisuuskritiikki ‡2 ysa
372 ## ‡a politiikka ‡2 ysa

372 ## ‡a
mediatutkimusa viestintätutkimus ‡2 ysa
372 ## ‡a
media- ja viestintätutkimus

372 ## ‡a
termodynamiikka ‡2 ysa
372 ## ‡a
kemiallinen termodynamiikka

Kimmo Pietilä
372 ## ‡a tietokirjallisuus ‡2 ysa


Veikko Hursti
372 ## ‡a hyväntekeväisyys ‡2 ysa

Juha Hakala
372 ## ‡a informaatio- ja kirjastoala


Jaakko Salo
372 ## ‡a viihdemusiikki ‡2 ysa

Teemu Berglund
372 ## ‡a punk rock ‡2 ysa

Seremoniamestari
372 ## ‡a rap ‡2 ysa


Pave Maijanen
372 ## ‡a rock ‡a viihdemusiikki ‡2 ysa

Sakari Lehtinen
372 ## ‡a rock ‡a laulelmat ‡2 musa
372 ## ‡a tähtitiede ‡2 ysa

Tapiola Sinfonietta
372 ## ‡a taidemusiikki ‡2 ysa


Finndisc
372 ## ‡a ääniteteollisuus ‡2 ysa


Saariniemi, asunto-osakeyhtiö
372 ## ‡a asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta


Suomen matemaattinen yhdistys
372 ## ‡a matematiikka ‡a tutkimus- ja kehittämistoiminta ‡2 ysa

372 ## ‡a matematiikan tutkimuksen ja harrastuksen edistäminen


Valveen sanataidekoulu
372 ## ‡a sanataide ‡a kasvatus ‡2 ysa
372 ## ‡a sanataidekasvatus


KakkuHelmi (yhtiö)
372 ## ‡a vähittäiskauppa ‡2 ysa
372 ## ‡a leipomotuotteiden vähittäiskauppa

↑ Sivun alkuun ↑

373 YHTEYS RYHMÄÄN (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Ryhmän tai yhteisön nimi (T)
‡s - Alkamisaika (ET)
‡t - Loppumisaika (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.13 Viiteryhmä tai -yhteisö

Kenttään merkitään ensisijainen nimi ryhmästä tai yhteisöstä (esim. yhtye, kuoro, orkesteri, organisaatio), jonka jäsenenä auktorisoitava henkilö on toiminut. Mahdollinen artikkeli sisällytetään yhteisön ensisijaiseen nimeen (linjaus tulossa kohtaan 9.13.1.3). Tiedot viiteryhmästä tai -yhteisöstä merkitään, jos tieto on helposti saatavilla ja/tai sillä on merkitystä henkilön tunnistamisen kannalta.

Kenttää toistetaan, jos henkilö on vaikuttanut useissa yhteisöissä eri aikoina. Tällöin alkamis- ja loppumisvuosi merkitään ‡s- ja ‡t-osakenttiin. Yhteisöt pyritään merkitsemään liittymisajan mukaisessa järjestyksessä. Esityskokoonpanoja, joilla ei ole julkaisuhistoriaa, ei tarvitse merkitä. Alkamis- ja loppumisajankohdat merkitään, jos nämä ovat yksiselitteisiä ja helposti saatavilla.

Teivo Teivainen
373 ## ‡a Helsingin yliopisto. Valtio-opin laitos ‡s 2006


Jari Sinkkonen
373 ## ‡a Pelastakaa Lapset ry.


Frank Johansson
373 ## ‡a Amnesty International. Suomen osasto


Erkki Korhonen
373 ## ‡a Sibelius-Akatemia
373 ## ‡a Suomen Kansallisooppera ‡s 2001 ‡t 2007


Arthur Fuhrmann
373 ## ‡a Ruotsalainen teatteri ‡a Filharmooninen Viihdejousikko
373 ## ‡a Helsingin Kaupunginteatteri ‡s 1969 ‡t 1972
373 ## ‡a Helsingin Poliisisoittokunta ‡s 1972 ‡t 1992


Ismo Alanko
373 ## ‡a Hassisen Kone ‡s 1979
373 ## ‡a Sielun Veljet ‡s 1982
373 ## ‡a Ismo Alanko Säätiö ‡s 1997
373 ## ‡a Ismo Alanko Teholla ‡s 2007


Heikki Tikka
373 ## ‡a Kauko Röyhkä & Narttu ‡a The Hangovers ‡a Hearthill ‡a The Krispies ‡a Joulumantelit ‡a The Tunes


Frank Churchill
373 ## ‡a The Walt Disney Company

↑ Sivun alkuun ↑

374 (HENKILÖN) AMMATTI (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Ammatti (T)
‡s - Alkamisaika (ET)
‡t - Loppumisaika (ET)
‡2 - Termin lähde (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.16 Henkilön ammatti tai tehtävä


Henkilön ammatilla tarkoitetaan alaa, jolla hän työskentelee tai on työskennellyt. Ammatti ymmärretään väljästi. Ammattinimikkeinä ei käytetä henkilölle myönnettyjä arvonimiä (esim. valtioneuvos, professori, ministeri), paitsi niissä tapauksissa kun on kyse tehtävistä. Henkilön ammatti merkitään, jos tieto on helposti saatavilla tai sillä on merkitystä henkilön tunnistamisen kannalta.

Henkilön ammattia tai tehtävää kuvaava termi valitaan Metatietosanastosta, jos mahdollista, ja osakenttään ‡2 merkitään metatietosanaston lyhenne mts.

Eri lähteistä otetut termit merkitään erillisiin 374-kenttiinsä. Kenttää toistetaan myös silloin, jos henkilö on toiminut useissa tehtävissä eri aikoina. Tällöin alkamis- ja loppumisvuosi merkitään s- ja t-osakenttiin.

Jari Sinkkonen
374 ## ‡a lastenpsykiatri ‡2 mts

Jari Sinkkonen
374 ## ‡a muusikko ‡2 mts


Pekka Kuusisto
374 ## ‡a muusikko ‡a viulisti ‡2 mts

Sinikka Nopola
374 ## ‡a lastenkirjailija ‡2 mts


Jörn Donner
374 ## ‡a kirjailija ‡a elokuvaohjaaja ‡a kansanedustaja ‡2 mts

Urho Kekkonen
374 ## ‡a Suomen presidentti ‡s 1956 ‡t 1982


Erkki Korhonen
374 ## ‡a soitonopettaja ‡a pianonsoitonopettaja ‡s 1982
374 ## ‡a pääjohtaja ‡s 2001 ‡t 2007 ‡2 mts


Jorma Weneskoski
374 ## ‡a muusikko ‡a kontrabasisti ‡a manageri ‡2 mts

Pave Maijanen
374 ## ‡a laulaja ‡a muusikko ‡a lauluntekijä ‡a tuottaja ‡2 mts


Karita Mattila
374 ## ‡a laulaja ‡a sopraano ‡2 mts


Hemminki Maskulainen
374 ## ‡a pappi ‡a kääntäjä ‡2 mts
374 ## ‡a virsirunoilija


Rauhatäti (rap-artisti)
372 ## ‡a rap ‡2 ysa
374 ## ‡a laulaja ‡a muusikko ‡2 mts

Arthur Kylander
374 ## ‡a muusikko ‡2 mts

374 ## ‡a mandoliininsoittaja


↑ Sivun alkuun ↑


375 SUKUPUOLI (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):
‡a - Sukupuoli (T)
‡s - Alkamisaika (ET)
‡t - Loppumisaika (ET)

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.7 Sukupuoli

Tieto henkilön sukupuolesta sekä soveltuvat ajanmääreet. Alkamis- ja loppumisvuosi merkitään tarvittaessa s- ja/tai t-osakenttiin.

Tieto sukupuolesta merkitään vain itsenäisenä elementtinä pienellä alkukirjaimella. Sukupuoli merkitään, jos tiedolla on merkitystä henkilön tunnistamisen kannalta.

375 ## ‡a mies
375
## ‡a nainen
375 ## ‡a ei tiedossa

↑ Sivun alkuun ↑


377 KIELI (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.
Toinen indikaattori - Kielikoodin lähde
# - MARC-kielikoodi (koodi otetaan listalta MARC 21 Kielikoodit)

Osakentät (valikoima):

‡a - Kielikoodi (T)
‡l - Kielen nimi (T)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.14 Henkilön käyttämä kieli

YHTEISÖ

RDA 11.8 Yhteisön käyttämä kieli

Kenttään merkitään kielikoodeja, jotka liittyvät tietueessa kuvailtuun entiteettiin. Esimerkiksi henkilön tai yhteisön käyttämä kieli kirjoittaessaan, sanoittaessaan tai esittäessään.

Kielikoodi merkitään a-osakenttään ja se otetaan MARC 21 Kielikoodit -listalta. Osakenttään ‡l voidaan merkitä kielen nimi auki kirjoitettuna.

Jos kieliä on useita, mutta jokin on selvästi hallitsevin, riittää, että tämä merkitään. Useita kieliä merkittäessä noudatetaan tärkeysjärjestystä.

Henkilön tai yhteisön käyttämä kieli merkitään, jos tieto on helposti saatavilla ja/tai sillä on merkitystä toimijan tunnistamisen kannalta. Kielen merkitsemistä pidetään kuitenkin suositeltavana.

Pentti Saarikoski
377 ## ‡a fin


Tove Jansson
377 ## ‡a swe


Vladimir Nabokov
377 ## ‡a rus ‡a eng
Agents (yhtye)
377 ## ‡a fin ‡a eng ‡l suomi ‡l englanti


Hurriganes (yhtye)
377 ## ‡a eng ‡l englanti


Insinööriupseeriliitto
377 ## ‡a fin


Dalsbruks byalag
377 ## ‡a swe ‡a fin


Mikäli kielelle ei ole omaa koodiaan, merkitään ‡a-osakenttään kyseisen kielen sisältävä ryhmäkoodi ja tämän jälkeen ‡l-osakenttään kielen nimi auki kirjoitettuna.
377 ## ‡a fiu ‡l vepsä

377 ## ‡a smi ‡a smn ‡l saame ‡l inarinsaame

(saamelaiskielten ryhmäkoodi ja inarinsaamen kielikoodi)
 

↑ Sivun alkuun ↑


378 HENKILÖNNIMEN TÄYDELLISEMPI MUOTO (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡q - Henkilönnimen täydellisempi muoto (ET)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ
RDA 9.5 Nimen täydellisempi muoto
Nimen täydellisempi muoto on avattu muoto henkilön nimestä, jota ensisijaisessa nimenmuodossa edustaa alkukirjain tai lyhenne tai sellainen nimen osa, joka ei sisälly ensisijaiseksi nimeksi valittuun muotoon.

Nimen elementti, jota käytetään erottamaan henkilö toisesta samannimisestä henkilöstä. Sitä voidaan tarvita, kun käytettävässä nimenmuodossa on vain nimikirjaimet, nimen lyhenne tai jokin nimen osa ei ole käytössä. Tämä kenttä liittyy vain 1XX-kentässä olevaan nimeen.

Henkilönnimen täydellisempi muoto merkitään, jos tiedolla on merkitystä henkilön tunnistamisen kannalta. Nimen täydellisempi muoto voidaan tallentaa erillisenä elementtinä, vaikka tämä ei olisi osa hakutietoa.

100 1# ‡a Heinonen, Juha ‡q (Juha Petri), ‡d 1964-
378 ## ‡q Juha Petri

100 1# ‡a Virtanen, Kauko, ‡d 1933-
378 ## ‡q
Kauko Kalevi

100 1# ‡a Virtanen, M. H., ‡d 1956-
378 ## ‡q Matti Heikki

100 1# ‡a Virtanen, Matti H., ‡d 1958-
378 ## ‡q Matti Henrikki

100 1# ‡a
Lahtinen, J. N.
378 ## ‡q
Juho Nesto

  ↑ Sivun alkuun ↑

400 KATSO-VIITTAUS, HENKILÖNNIMI (T)

Indikaattorit:
1. indikaattori
0 - Nimen osien järjestys suora
1 - Nimen osien järjestys käänteinen

Osakentät (valikoima):

‡a - Henkilönnimi (ET)
‡b - Numerointi (ET)
‡c - Arvonimet, ammatti (T)
‡d - Henkilöön liittyvät aikamääreet (ET)
‡q - Henkilönnimen täydellisempi muoto (ET)
‡e - Funktiotermi (ei toisteta)
‡w - Kontrollitiedot (ET)
Merkkipaikka 0 - Erityissuhde
    a: aikaisempi otsikkomuoto
    b: myöhempi otsikkomuoto

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Käytetään muodostamaan katso-viittaus henkilönnimestä, jota ei käytetä auktorisoidussa hakutiedossa (puhutaan myös varianttinimestä tai kielletystä nimenmuodosta).

‡a - Henkilönnimi

RDA 9.2.3 Henkilön varianttinimi

Katso-viittauksessa oleva henkilönnimi on nimi tai nimenmuoto, jolla henkilö tunnetaan tai jolla oletetaan henkilöä haettavan ja joka eroaa henkilön ensisijaisestä nimestä tai nimenmuodosta.

Katso
-viittaukset merkitään aakkosjärjestyksessä.

Henkilö tunnetaan eri nimillä

100 1# ‡a Monroe, Michael
400 1# ‡a Fagerholm, Matti
(todellinen nimi)
400 1# ‡a Monroe, Mike
(nimen varioiva muoto)

100 1# ‡a Salmi, Vexi
400 1# ‡a Salmi, Veikko
(todellinen nimi)

100 1# ‡a Tapio, Kari
400 1# ‡a Jalkanen, Kari
(todellinen nimi)
400 0# ‡a Kari Tapio
(nimen suora muoto)

Aiemmat ja myöhemmät nimet
100 1# ‡a Ek, Emilia
400 1# ‡a Ek-Huuhka, Emilia

(aiempi nimi on ollut käytössä vain lyhyen aikaa)

100 1# ‡a Hietanen, Pedro
400 1# ‡a Hietanen, Heikki
(aiempi nimi)

100 1# ‡a Geagea, Jonna
400 0# ‡a Jonna K.
400 1# ‡a K., Jonna
400 1# ‡a Kosonen, Jonna

(aiemmat nimet eri muodoissaan merkitty varianttinimiksi)

Nimen täydellisyys vaihtelee
100 1# ‡a Karjalainen, J.
400 1# ‡a Karjalainen, Jukka

(eniten käytetty muoto ensisijaisena nimenä)

Eri kirjoitusasu

100 1# ‡a Larsen, Willy
400 1# ‡a Larsen, Willie

100 1# ‡a Collan, Karl
400 1# ‡a Collan, Carl

100 1# ‡a Frazer, John ‡c (arkkitehti)
400 1# ‡a Frazier, John ‡c (arkkitehti)


Esittäjän taiteilijanimi muodostuu todellisista etunimistä 

100 0# ‡a Eija Sinikka
400 1# ‡a Jokinen, Eija Sinikka

 

 


410 KATSO-VIITTAUS, YHTEISÖNNIMI (T)

Indikaattorit (valikoima):
Ensimmäinen - Nimikirjauksen muoto
1 - Hallintoalueen nimi [(warning) HUOM! Käytetään julkishallinnollisissa yhteisöissä, mikäli a-osakenttään merkitään hallintoalueen nimi perusmuodossa]
2 - Nimen osien järjestys suora

Osakentät (valikoima):

‡a - Yhteisönnimi (ET)
‡b - Alayksikkö (T)
‡w - Kontrollitiedot (ET)
Merkkipaikka 0 - Erityissuhde
    a: aikaisempi otsikkomuoto
    b: myöhempi otsikkomuoto
    d: akronyymi

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Käytetään muodostamaan katso-viittaus yhteisönimestä, jota ei käytetä auktorisoidussa hakutiedossa (puhutaan myös varianttinimestä tai kielletystä nimenmuodosta).

Katso-viittaus
tehdään yhteisönnimen muodoista, joilla yhteisöä todennäköisesti haetaan auktorisoidun hakutiedon lisäksi. Tällaisia ovat esim. erikieliset nimenmuodot, lyhennetty tai avattu nimenmuoto, erilaiset oikeinkirjoitusmuodot ja käänteismuodot.

‡a - Yhteisönnimi

RDA 11.2.3 Yhteisön varianttinimi

Katso
-viittauksessa oleva yhteisön varianttinimi on nimi tai nimenmuoto, jolla yhteisö tunnetaan tai jolla oletetaan yhteisöä haettavan ja joka eroaa yhteisön auktorisoidusta nimestä tai nimenmuodosta.

Katso
-viittaukset merkitään aakkosjärjestyksessä.

110 2# ‡a Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
410 2# ‡a Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Häme
410 1# ‡a Finland. ‡b Närings-, trafik- och miljöcentralen i Tavastland
410 2# ‡a Hämeen ELY-keskus
410 2# ‡a NTM-centralen i Tavastland
410 2# ‡a Närings-, trafik- och miljöcentralen i Tavastland
410 1# ‡a Suomi. ‡b Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

110 2# ‡a
Vuosaaren seurakunta
410 2#
‡a Helsingin seurakuntayhtymä. ‡b Vuosaaren seurakunta
(varianttinimenä seurakunnan pääyhteisö)

110 2# ‡a Nummisuutarit
410 2# ‡a Esko Nummisuutari (yhtye)

(yhtye tunnetaan eri nimenmuodoilla)

110 2# ‡a Vilperin Perikunta
410 2# ‡a Vilperit

(varianttinimenä yhtyeen epävirallinen kutsumanimi)

110 2# ‡a Helsingin Palomuseo
410 2# ‡a Palomuseo (Helsinki)

(useimmin käytetty nimenmuoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Aknestik
410 2# ‡a Aknestik – nuo merten kiharapäät

(useimmin käytetty nimenmuoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Havana Black
410 2# ‡a Havana Blacks

(useimmin käytetty nimenmuoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Candomino
410 2# ‡a Candomino-kuoro
410 2# ‡a Espoon nuorisokuoro Candomino

110 2# ‡a Bolšoi simfonitšeski orkestr Vsesojuznogo radio
410 2# ‡a BSO

(useimmin käytetty muoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a CMX
410 2# ‡a Cloaca Maxima

(yhtyeen julkaisuissa käyttämä nimi valittu ensisijaiseksi nimeksi)

Erikieliset nimet

110 2# ‡a Teatterikorkeakoulu
410 2# ‡a Teaterhögskolan
410 2# ‡a Theatre Academy

(oppilaitoksen suomenkielinen nimi valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Eesti Raadio Estraadiorkester
410 2# ‡a Eestin radion viihdeorkesteri
410 2# ‡a Viron radion viihdeorkesteri

(orkesterin virallisen kielen mukainen nimenmuoto valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Suomen Mediamusiikki
410 2# ‡a Finland Media Music
410 2# ‡a Finlands Mediamusik

(levy-yhtiön virallisen kielen mukainen nimi valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Electric Blue Peggy Sue And The Revolutionions From Mars
410 2# ‡a EBPSATRFM

(yhtyeen julkaisuissa käyttämä nimi valittu ensisijaiseksi nimeksi)

110 2# ‡a Lebaron Music
410 2# ‡a Le Baron Music

(ensisijaiseksi nimeksi valittu useimmin käytetty kirjoitusasu)

110 2# ‡a VLMedia
410 2# ‡a VLM

(ensisijaiseksi nimeksi valittu lyhentämätön, useimmin käytetty nimenmuoto)

110 2# ‡a Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö
410 2# ‡a SAK

(virallinen nimenmuoto auktorisoitu)

110 2# Seinäjoen elävän musiikin yhdistys
410 2# ‡w d ‡a SELMU

(akronyymimuoto)

110 1# ‡a Suomi. ‡b Kansaneläkelaitos
410 2# ‡w d ‡a Kela

(akronyymimuoto)

110 2# ‡a Lehtovaara (ravintola)
410 2# ‡a Ravintola Lehtovaara

110 2# ‡a Kadettikoulu. ‡b Merikadettikurssi 26
410 2# ‡a Merikadettikurssi 26
410 2# ‡a 26. merikadettikurssi

(410-kenttään merkitty muodot, joilla toimijaa todennäköisesti myös haetaan)

110 2# ‡a Opus Dei (yhteisö)
410 2# ‡a Personaaliprelatuuri Opus Dei
410 2# ‡a Pyhän ristin ja Opus Dein prelatuuri
410 2# ‡a Prelature of the Holy Cross and Opus Dei
410 2# ‡a Prelature of Opus Dei

(410-kenttään merkitty muodot, joilla toimijaa todennäköisesti myös haetaan)


‡b - Alayksikkö

Jos kuvailtava yhteisö on toisen yhteisön alayhteisö, ensisijaiseksi nimeksi merkitään tavallisesti pelkkä alayhteisön nimi. Kenttään 410 merkitään nimi muodossa ‡a pääyhteisö ‡b alayhteisö, jolloin asiakasnäyttöön muodostuu katso-viittaus tästä muodosta auktorisoituun muotoon.

RDA 11.2.2.15 Hierarkiatasot

110-kentässä mahdolliset välitasot jätetään pois, paitsi jos kaksi saman pääyhteisön alayhteisöä käyttää samaa nimeä. Koko hierarkiasta tehdään katso-viittaus, ja sellainen kannattaa tehdä myös muista muodoista, joilla asiakkaan voi olettaa hakevan yhteisöä

110 2# ‡a Turun yliopisto. ‡b Yleinen kirjallisuustiede
410 2# ‡a Turun yliopisto. ‡b Taiteiden tutkimuksen laitos. ‡b Yleinen kirjallisuustiede
410 2# ‡a Turun yliopisto. ‡b Humanistinen tiedekunta. ‡b Taiteiden tutkimuksen laitos. ‡b Yleinen kirjallisuustiede

110 1# ‡a Suomi. ‡b Kauppa- ja teollisuusministeriö. ‡b Kansainvälisten asiain toimisto
410 2# ‡a Kauppa- ja teollisuusministeriö. ‡b Teollisuusosasto. ‡b Kansainvälisten asiain toimisto
410 2# ‡a Kauppa- ja teollisuusministeriö. ‡b Kansainvälisten asiain toimisto

500 KATSO MYÖS -VIITTAUS, HENKILÖNNIMI (T)

Indikaattorit:
1. indikaattori
0 - Nimen osien järjestys suora
1 - Nimen osien järjestys käänteinen
3 - Suvun nimi

Osakentät (valikoima):
‡a - Henkilönnimi (ET) RDA 30.1 Viittaukset henkilöihin
‡b - Numerointi (ET) RDA 9.2.2 Henkilön ensisijainen nimi
‡c - Arvonimet, ammatti (T) RDA 9.16 Henkilön ammatti tai ala
‡d - Henkilöön liittyvät aikamääreet (ET) RDA 9.3 Henkilöön liittyvä aika
‡i - Suhdetta kuvaava ilmaus (T)
‡q - Henkilönnimen täydellisempi muoto (ET) RDA 9.5 Nimen täydellisempi muoto
‡w - Kontrollitiedot (ET)
Merkkipaikka 0 - Erityissuhde
    a: aikaisempi otsikkomuoto
    b: myöhempi otsikkomuoto
    r: suhteen nimitys osakentässä ‡i
‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumero ((warning) HUOM! Osakenttää ei ole formaatissa, kontrollinumero tuotetaan automaattisesti Asterin kuvailuympäristössä. Osakenttää ei saa poistaa, eikä kontrollinumeroa saa muokata.)

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

Kun henkilöstä on auktorisoitu yhtä useampi nimi tai nimenmuoto (julkinen identiteetti), tehdään katso myös -viittaukset niiden välillä. Katso myös -viittaukset merkitään aakkosjärjestyksessä.

Toimijoiden välisten suhteiden määritteet voidaan merkitä osakenttään ‡i, ja ne otetaan RDA:n liitteestä K.2.

100 1# ‡a Vainio, Ilkka, ‡d 1960-
500 1# ‡w r ‡i Toinen identiteetti: ‡a Castrén, Sipi, ‡d 1960-
500 0# ‡w r ‡i Toinen identiteetti: ‡a Varastomies, ‡d 1960-


Ja vastaavasti:
100 0# ‡a Varastomies, ‡d 1960-
500 1# ‡w r ‡i Todellinen identiteetti: ‡a Vainio, Ilkka, ‡d 1960-

100 0# ‡a Castrén, Sipi, ‡d 1960-
500 1# ‡w r ‡i Todellinen identiteetti: ‡a Vainio, Ilkka, ‡d 1960-


Katso myös -viittaus voidaan tehdä myös yhteisöön liittyvistä henkilöistä.             
110 2# ‡a Eppu Normaali
500 1# ‡w r ‡i Jäsen: ‡a Syrjä, Martti

110 2# ‡a Ondine
500 1# ‡w r ‡i Perustaja: ‡a Kiilunen, Reijo


‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumero
Asterin kuvailuympäristössä nimenmuoto poimitaan osakenttineen ja kontrollinumeroineen. Caretaker pitää huolta siitä, että nimenmuoto pysyy samana. Kontrollinumeroa ei saa muokata. Aleph valittaa, jos yrittää tallentaa tietueeseen sellaisia 5XX-kenttiä, joille ei löydy vastinetta Asterin indeksistä.

100 1# ‡a Calamnius, Ilmari, ‡d 1874-1970 ‡0 (FIN11)000068046
500 1# ‡a Kianto, Ilmari, ‡d 1874-1970 ‡0 (FIN11)000047473)

Kun tieto poimitaan Alephista paikalliskantaan, osakentässä ‡0 oleva tunniste muuttuu (FI-ASTERI-N)-alkavaksi.

 


510 KATSO MYÖS -VIITTAUS, YHTEISÖNNIMI (T)

Indikaattorit (valikoima):
Ensimmäinen - Nimikirjauksen muoto
1 - Hallintoalueen nimi (HUOM! Käytetään julkishallinnollisissa yhteisöissä, mikäli a-osakenttään merkitään hallintoalueen nimi perusmuodossa)
2 - Nimen osien järjestys suora

Osakentät (valikoima):
‡a - Yhteisönnimi (ET) RDA 32.1
‡b - Alayksikkö (T) RDA 11.2.2
‡i - Suhdetta kuvaava ilmaus (T)
‡w - Kontrollitiedot (ET)
Merkkipaikka 0 - Erityissuhde
    a: aikaisempi otsikkomuoto
    b: myöhempi otsikkomuoto
    r: suhteen nimitys osakentässä ‡i
    t: kattoyhteisö
‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumero (HUOM! Osakenttää ei ole formaatissa, kontrollinumero tuotetaan automaattisesti Asterin kuvailuympäristössä. Osakenttää ei saa poistaa, eikä kontrollinumeroa saa muokata.)

Loppupiste:
Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

RDA 32.1 Viittaukset yhteisöihin

Kun yhteisöstä on auktorisoitu yhtä useampi nimi tai nimenmuoto, tehdään katso myös -viittaukset niiden välillä. Esimerkiksi yhteisö voi historiansa aikana läpikäydä useita nimenmuutoksia, jolloin aikaisempi ja myöhempi auktorisoitu hakutieto, yhteisön sulautuminen toiseen yhteisöön tai hajoaminen useammaksi uudeksi yhteisöksi linkitetään toisiinsa katso myös -viittauksin. Katso myös -viittaukset merkitään aakkosjärjestyksessä.

110 2# ‡a Tampereen teknillinen korkeakoulu
510 2# ‡w b ‡a Tampereen teknillinen yliopisto

(korkeakoulun myöhempi nimi)

110 2# ‡a Tampere Filharmonia
510 2# ‡w a ‡a Tampereen kaupunginorkesteri

(orkesterin aiempi nimi)
+
110 2# ‡a Tampereen kaupunginorkesteri
510 2# ‡w b ‡a Tampere Filharmonia

(orkesterin myöhempi nimi)

110 2# ‡a Kiekkoreipas (urheiluseura)
510 2# ‡w a ‡a Lahden Reipas (urheiluseura)

(urheiluseuran aiempi nimi)
+
110 2# ‡a Kiekkoreipas (urheiluseura)
510 2# ‡w b ‡a Hockey-Reipas (urheiluseura)

(urheiluseuran myöhempi nimi)

110 2# ‡a VLMedia
510 2# ‡w a ‡a VL-Musiikki

(yhtiön aiempi nimi)
+
110 2# ‡a VL-Musiikki
510 2# ‡w b ‡a VLMedia

(yhtiön myöhempi nimi)


Toimijoiden välisten suhteiden määritteet voidaan merkitä osakenttään ‡i ja ne otetaan RDA:n liitteestä K.4.

110 2# ‡a Finndisc
510 2# ‡w r ‡i Yhteisöön yhdistynyt: ‡a Scandia-Musiikki
510 2# ‡w r ‡i Yhteisöön yhdistynyt: ‡a Finnlevy
510 2# ‡w r ‡i Yhdistymisestä muodostunut: ‡a Finnscandia

110 2# ‡a Musiikki-Fazer
510 2 # ‡w r ‡i Perustanut yhteisön: ‡a Finnlevy
510 2# ‡w r ‡i Yhteisöön sulautunut: ‡a Discophon
510 2# ‡w r ‡i Yhteisöön sulautunut: ‡a Kompass Records
510 2# ‡w r ‡i Yhteisöön sulautunut: ‡a PSO
510 2# ‡w r ‡i Yhteisöön sulautunut: ‡a Sauna-Musiikki

110 2# ‡a Sauna-Musiikki
510 2 # ‡w r ‡i Sulautunut yhteisöön: ‡a Musiikki-Fazer

100 1# ‡a Kiilunen, Reijo
510 2# ‡w r ‡i Perustanut yhteisön: ‡a Ondine

(suhteen määrite viittauksen kohteena olevalle yhteisölle)


‡0 - Auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standardinumero
Asterin kuvailuympäristössä nimenmuoto poimitaan osakenttineen ja kontrollinumeroineen. Caretaker pitää huolta siitä, että nimenmuoto pysyy samana. Kontrollinumeroa ei saa muokata. Aleph valittaa, jos yrittää tallentaa tietueeseen sellaisia 5XX-kenttiä, joille ei löydy vastinetta Asterin indeksistä.

110 2# ‡a Luonnontieteellinen keskusmuseo. ‡b Ajoituslaboratorio ‡0 (FIN11)000007114
410 2# ‡a Helsingin yliopisto. ‡b Luonnontieteellinen keskusmuseo. ‡b Ajoituslaboratorio

510 2# ‡w a ‡a Helsingin yliopisto. ‡b Radiohiiliajoituslaboratorio ‡0 (FIN11)000000997

Kun tieto poimitaan Alephista paikalliskantaan, osakentässä ‡0 oleva tunniste muuttuu (FI-ASTERI-N)-alkavaksi.

667 YLEINEN HUOMAUTUS, SISÄINEN (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Sisäinen yleinen huomautus (ET)

Loppupiste: Kentän loppuun lisätään piste, jos kyseessä on virke.
RDA 8.8 Käyttöala
RDA 8.9 Käyttöaika
RDA 8.13 Kuvailijan huomautus
RDA 29.7 Kuvailijan huomautus

Huomautukset sisäistä käyttöä varten (esim. epävarma tieto, kuvailuun liittyvät huomautukset).

667 ## ‡a Henkilö on kieltänyt todellisen nimen käytön.

667 ## ‡a Pseudonyymin haltija ei ole antanut lupaa todellisen henkilöllisyyden julkistamiseen.

667 ## ‡a Teosto ei voi kertoa, kuka salanimen takana on. Lienee kuitenkin George de Godzinskyn pseudonyymi.

667 ## ‡a Pseudonyymin takana oleva laulajan todellinen henkilöllisyys on selvityksen alla.


Peikko Group
667 ## ‡a Kyseessä on eri firma kuin Peikko Finland Oy.

670 HUOMAUTUS TIEDONLÄHTEESTÄ, JOSTA OTSIKKOMUOTOA KOSKEVAA TIETOA LÖYTYY (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Tiedonlähde (ET)
‡b - Saatu tieto (ET)
‡u - URI (T)

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

RDA 8.12 Käytetty lähde
RDA 29.6 Käytetty lähde

Kentässä mainitaan lähteet, joita on käytetty kuvailtavaa entiteettiä koskevien tietojen tai nimenmuodon valinnan lähteenä. Lähteestä saadut tiedot voidaan tarkentaa b-osakentässä. Jokainen tiedonlähde merkitään omaan kenttäänsä.

670 ## ‡a Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa / Tony Latva, Petri Tuunainen

Myös näin (järjestelmän automaattisesti tuottama lähdeviitekirjaus):
670 ## ‡a
Iskelmän tähtitaivas, 2004

670 ## ‡a
Anyone with a heart / Iiro Rantala. Tekstiliite, 2014

670 ## ‡a
Helsingin Sanomat 15.9.2012 ‡b (kuolinvuosi)

670 ## ‡a Rumba 2012 : 3

670 ## ‡a
Yleisradio. Fono-tietokanta, 2014 ‡b (syntymävuosi)

670 ## ‡a
SKS. Kansallisbiografia, katsottu 3.1.2015 ‡b (elinvuodet) ‡u [mahd. linkki]

670 ## ‡a Wikipedia, katsottu 20.6.2012 ‡u
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hella#Wuolijoki

670 ## ‡a Wikipedia, katsottu 20.6.2012 ‡b (perustamisvuosi) ‡u
http://fi.wikipedia.org/wiki/Notkea#Rotta

670 ## ‡a Oulun kaupunginkirjasto. Pohjoista musiikkia, katsottu 9.2.2016 ‡u
http://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-musiikkia/tuiran-kamarikuoro

675 HUOMAUTUS TIEDONLÄHTEESTÄ, JOSTA OTSIKKOMUOTOA KOSKEVAA TIETOA EI LÖYDY (ET)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):

‡a - Tiedonlähde (T)

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

RDA 8.12 Käytetty lähde
RDA 29.6 Käytetty lähde

Maininta tiedonlähteestä, josta ei ole löytynyt tietoja auktoriteettitietueen esittämästä entiteetistä tai siihen liittyvistä entiteeteistä.

675 ## ‡a Grove Music Online, katsottu 13.8.2014 ; ‡a Otavan iso musiikkitietosanakirja. 5, 1979

678 HUOMAUTUS ELÄMÄKERTA- TAI HISTORIATIEDOISTA (T)

Indikaattorit:
Ensimmäinen - Tietojen tyyppi # Tieto puuttuu
Toinen - # Määrittelemätön

Osakentät (valikoima):

‡a - Elämäkerrallista tai historiallista tietoa (T)
‡u - URI, Uniform Resource Identifier (T)
‡b - Laajennus (ET)

Loppupiste
: Kentän loppuun lisätään piste, jos kenttä ei muuten lopu lyhenteen pisteeseen tai virkkeen lopetusmerkkiin (pisteeseen, huutomerkkiin, kysymysmerkkiin, kolmeen pisteeseen).

HENKILÖ
RDA 9.17 Elämäkerralliset tiedot

YHTEISÖ
RDA 11.11 Yhteisön historia

Elämäkerralliset tiedot liittyvät henkilön elämään, yhteisön historiaan tai taustaan. Nämä tiedot palvelevat ensisijaisesti tunnistamista. Lisäpolkuja tiedonhakijalle voidaan antaa viittaamalla hakuteoksiin tai muihin tiedonlähteisiin.

Kari Suomalainen

678 ## ‡a Kari Suomalainen, pilapiirtäjä Kari (15. lokakuuta 1920 Helsinki – 10. elokuuta 1999 Valkeakoski) tunnetaan erityisesti Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950–1991. Kari Suomalaiselle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1977.

Sofus Gerdal
678 ## ‡a Norjalaissyntyinen, 1800-luvun lopulla toiminut venäläinen muusikko.


Nick Triani
678 ## ‡a Englantilaissyntyinen, vuodesta 1998 Suomessa vaikuttanut muusikko ja tuottaja (lähde: Soundi 2004 : 4).


Munamies
678 ## ‡a
Näyttelijä Riku Niemisen luoma ja esittämä sketsihahmo, joka tuli tunnetuksi MTV3-kanavalla lähetettävän Putous-ohjelman toisella tuotantokaudella talvella 2011 (lähde: Wikipedia, katsottu 19.10.2015).

Rölli
678 ## ‡a Allu Tuppuraisen luoma ja esittämä satuhahmo.

Suomen kennelklubi
678 ## ‡a Perustettu 1889, liitetty 1962 Suomen kennelliittoon.


Nuori kirkko (yhdistys)
678 ## ‡a Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien lapsityön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus - PTK ja Nuorten keskus ovat yhdistyneet vuoden 2017 alussa Nuori kirkko ry:ksi.


VLMedia
678 ## ‡a Yhtiö VL-Media (vuoteen 2013 VL-Musiikki) on suomalainen audiovisuaalisen alan tuotanto-, levitys- ja jakeluyhtiö. Jakelu- ja tukkumyynnin lisäksi yhtiö kustantaa ja tuottaa musiikkia. ‡u https://fi.wikipedia.org/wiki/VL-Media ‡u http://www.vlmedia.fi/info-vlmedia-oy      


Amerikan Laulajat
678 ## ‡a Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivien suomenkielisten mieskuorojen keskusjärjestö ja Suomeen suuntautuvien konserttimatkojen edustuskuoro, perustettu vuonna 1954 (lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja).


PMMP
678 ## ‡a Vuonna 2002 perustettu pop- ja rockyhtye, jonka keulahahmot ovat laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti.

Finnlevy
678 ## ‡a Fazer-Musiikin ja Philips-Polygramin perustama levy-yhtiö. Vuonna 1974 Fazer osti yhtiön kokonaan omakseen. Warner Music Groupin ostettua Fazer Musikin 1993 jatkoi Finnlevy toimintaansa vielä vuoteen 1998 asti. Tämän jälkeen Finnlevy on ollut Warner Music Finlandin rekisteröity aputoiminimi. Yksityiskohtainen yhtiön historia osoitteessa ‡u http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/fazer_finnlevy.pdf. ‡b Levymerkkejä: Philips, Fontana, Polydor, Decca, Rytmi, DigIt, Finnlevy, Shokki, CBS, Sävel, Manhattan, Triola, Kräk

 


680 YLEINEN HUOMAUTUS, JULKINEN (T)

Indikaattorit: Molemmat indikaattorit ovat määrittelemättömiä.

Osakentät (valikoima):
‡i - Selittävä teksti

Loppupiste: Kentän loppuun ei lisätä pistettä.

HENKILÖ YHTEISÖ
RDA 8.13 Kuvailijan huomautus

Huomautus, joka koskee 1XX-kentän auktorisoitua hakutietoa. Jokainen huomautus merkitään omaan kenttäänsä.

100 1# ‡a Mustonen, Enni

680 ## ‡i Todellinen nimi: Kirsti Manninen

100 1# ‡a Rissanen, Säde
680 ## ‡i Nimi vuodesta 2008: Säde Bartling

100 1# ‡a Hannikainen, P. J.
400 1# ‡a Hannikainen, Pekka Juhani
400 1# ‡a Hannikainen, Pietari Juhana
680 ## ‡i Todellinen nimi: Pietari Juhana Hannikainen
680 ## ‡i Tunnetaan myös nimellä: Pekka Juhani Hannikainen

100 1# ‡a Matvejeff, Ville
680 ## ‡i
Aiempi nimi: Ville Matveinen

100 1# ‡a Matveinen, Ville
680 ## ‡i Myöhempi nimi: Ville Matvejeff

100 0# ‡a Anonyymi ‡c (rap-artisti)
667 ## ‡a Artisti ei halua kertoa todellista nimeään
680 ## ‡i Salanimi

100 0# ‡a Karmanen, R. A
680 ## ‡i Pseudonyymi, todellinen nimi tuntematon

100 0# ‡a Hallelujaa
680 ## ‡i Pseudonyymi, todellinen nimi salainen

100 10 ‡a Pohjola, Ilmari
680 ## ‡i Täydellinen nimi: Väinö Ilmari Pohjola

110 2# ‡a Havana Black

410 2# ‡a Havana Blacks
680 ## ‡i Yhtyeen nimenmuoto vuoteen 1988: Havana Blacks


Yhtenäisyyden vuoksi kentässä käytetään seuraavia muotoja:
aiempi nimi (EI aikaisempi nimi, EI varhaisempi nimi, EI o.s.)
myöhempi nimi (EI myöhäisempi nimi)
pseudonyymi (EI salanimi, EI nimimerkki, EI taiteilijanimi)
syntymänimi (EI alkuperäinen nimi)
todellinen nimi (EI oikea nimi, EI virallinen nimi)
täydellinen nimi (EI koko nimi)


Henkilöiden kuvailuun liittyvät esimerkit

Henkilöiden kuvailussa käytettävät kentät:
040 Kuvaileva organisaatio
046 Henkilöön liittyvät ajankohdat
100 Auktorisoitu hakutieto
370 Paikannimi
372 Toiminta-ala
373 Yhteys ryhmään
374 Ammatti
375 Sukupuoli
377 Kieli
378 Henkilön nimen täydellinen muoto
400 Vaihtoehtoinen hakutieto, katso-viittaus
500 Eri identiteettien välinen suhde, katso myös -viittaus
667 Sisäinen huomautus
670 Huomautus tiedonlähteestä
678 Huomautus elämänkerta- tai historiatiedoista
680 Julkinen huomautus


Väitöskirjan tekijän kuvailu:
040 ## ‡a FI-NL ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡f 1986
100 1# ‡a Kataja, Mikko, ‡d 1986-
370 ## ‡a Helsinki, Suomi
372 ## ‡a teknillinen fysiikka
373 ## ‡a Aalto-yliopisto. Perustieteiden korkeakoulu
374 ## ‡a tutkija ‡2 mts
375 ## ‡a mies
377 ## ‡a fin ‡a eng
670 ## ‡a Aalto-yliopiston väitöstiedote 25.05.2016
670 ## ‡a Magneto-optics of plasmonic nickel nanostructures, 2016
678 ## ‡a DI 2010, TkT 2016

.

Hella Wuolijoki
040 ## ‡a FI-NL ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡f 1886 ‡g 1954
100 1# ‡a Wuolijoki, Hella, ‡d 1886-1954
370 ## ‡a Helme, Viro ‡b Helsinki, Suomi ‡c Suomi
372 ## ‡a politiikka ‡a näytelmät ‡2 ysa
374 ## ‡a kirjailija ‡a pääjohtaja ‡a kansanedustaja ‡2 mts
375 ## ‡a nainen
377 ## ‡a fin
400 1# ‡a Murrik, Ella, ‡d 1886-1954
500 1# ‡a Tervapää, Juhani, ‡d 1886-1954
500 1# ‡a Tuli, Felix, ‡d 1886-1954
670 ## ‡a Wikipedia, katsottu 4.6.2012 ‡u
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hella#Wuolijoki
678 ## ‡a Hella Maria Wuolijoki, vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, kirjailijanimet muun muassa Juhani Tervapää ja Felix Tuli, (22. heinäkuuta 1886 Helme, Viro – 2. helmikuuta 1954 Helsinki) oli tunnettu suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja NKVD:n vakooja. Hän oli Skdl:n kansanedustaja Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä vuosina 1946–1947 ja Yleisradion pääjohtaja vuosina 1944–1949. Virossa syntynyt Wuolijoki teki elämäntyönsä Suomessa.

.

Jean Sibelius
040 ## ‡a FI-NLD ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡f 1865 ‡g 1957
100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡d 1865-1957
370 ## ‡a Hämeenlinna, Suomi ‡b Järvenpää, Suomi ‡e Ainola, Suomi
372 ## ‡a taidemusiikki ‡a musiikki ‡2 ysa
374 ## ‡a säveltäjä ‡a kapellimestari ‡2 mts
377 ## ‡a swe
400 1# ‡a Sibelius, Jean Julius Christian
400 1# ‡a Sibelius, Johan Christian Julius
400 1# ‡a Sibelius, Johan Julius Christian
670 ## ‡a Jean Sibelius -verkkosivusto, katsottu 29.5.2016 ‡u
http://www.sibelius.fi/suomi/index.html

Yhteisöjen kuvailuun liittyvät esimerkit


Yhteisöjen kuvailussa käytettävät kentät:

040 Kuvaileva organisaatio
046 Yhteisöön liittyvät ajankohdat
110 Auktorisoitu hakutieto
368 Yhteisön ominaisuuksia
370 Paikannimi
372 Toiminta-ala
373 Yhteys ryhmään
377 Kieli
410 Vaihtoehtoinen hakutieto, katso-viittaus
500 Yhteisön suhde henkilöön, katso myös -viittaus
510 Yhteisön suhde toiseen yhteisöön, katso myös -viittaus
667 Sisäinen huomautus
670 Huomautus tiedonlähteestä
678 Huomautus historiatiedoista
680 Julkinen huomautus

Toivo Erikkilä (yhtiö)
040 ## ‡a FI-NL ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 1912 ‡r 1978
110 2# ‡a Toivo Erikkilä (yhtiö)
368 ## ‡a yhtiö ‡2 mts
370 ## ‡e Viipuri, Suomi ‡s 1912 ‡t 1917
370 ## ‡e Raahe, Suomi ‡s 1917 ‡t 1921
370 ## ‡e Hampuri, Saksa ‡s 1921 ‡t 193-?
370 ## ‡e Helsinki, Suomi ‡s 193-? ‡t 1978
372 ## ‡a ulkomaankauppa ‡a tukkukauppa ‡2 ysa
377 ## ‡a fin
410 0# ‡a Erikkilä, Toivo (yhtiö)
510 2# ‡w b ‡a Erikkilä (yhtiö)
670 ## ‡a Erikkila Oy, 2012

.

Kemin Ahtaajat
040 ## ‡a FI-NL ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 1972
110 2# ‡a Kemin Ahtaajat
368 ## ‡a yhdistys ‡2 mts
368 ## ‡a aatteellinen yhdistys
370 ## ‡e Kemi, Suomi
372 ## ‡a ammattiliitot ‡2 ysa
377 ## ‡a fin
410 2# ‡a AKT. ‡b Kemin Ahtaajat
410 2# ‡a AKT. ‡b Osasto 141
410 2# ‡a Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto. ‡b Kemin Ahtaajat
410 2# ‡a Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto. ‡b Osasto 141
670 ## ‡a Myrskyssä syntynyt, 2016
670 ## ‡a YTJ, katsottu 7.6.2017

 .

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
040 ## ‡a FI-NL ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 2009
110 2# ‡a Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
368 ## ‡a tutkimuslaitos ‡2 mts
370 ## ‡e Helsinki, Suomi
372 ## ‡a terveyden edistäminen ‡a tutkimus- ja kehittämistoiminta ‡2 ysa
377 ## ‡a fin ‡a swe ‡a eng
410 1# ‡a Finland. ‡b Institutet för hälsa och välfärd
410 1# ‡a Finland. ‡b National Institute for Health and Welfare
410 2# ‡a Institutet för hälsa och välfärd (Finland)
410 2# ‡a Nacional'nyj institut zdravoohraneniâ i social'nogo blagosostoâniâ
410 2# ‡a National Institute for Health and Welfare (Finland)
410 2# ‡a Natsionalnyi institut zdravoohranenija i socialnogo blagosostojanija
410 2# ‡a
Национальный институт здравоохранения и социального благосостояния
410 2# ‡a Sosiaali- ja terveysministeriö. ‡b Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
410 1# ‡a Suomi. ‡b Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
410 2# ‡w d ‡a THL
510 2# ‡w a ‡a Kansanterveyslaitos
510 2# ‡w a ‡a Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
670 ## ‡a Laitoksen raporttisarja, 2009-
670 ## ‡a Wikipedia, katsottu 10.9.2012
678 ## ‡a Senaatin päätöksellä Lääkintöhallitus perusti 7.5.1911 väliaikaisen serologisen laboratorion, jossa valmistettiin rokotteita sekä harjoitettiin serologista tutkimus- ja opetustyötä. Toiminta vakinaistettiin vuonna 1915, jolloin laboratorion nimeksi tuli Valtion seerumlaboratorio. Oltuaan 1944–1947 yhdistettynä Helsingin yliopiston laitoksiin, laboratorio sai 1947 nimekseen Valtion serumlaitos. Laitos toimi lääkintöhallituksen alaisuudessa, mutta sen opetustoiminta jäi yliopistolle. Nimi vaihdettiin 1.3.1970 alkaen Kansanterveyslaboratorioksi, jonka tehtäväksi tuli toimia terveydenhoitolaitoksia palvelevana tutkimuslaitoksena ja asiantuntijavirastona. Siitä tehtiin edelleen 1982 Kansanterveyslaitos, jonka tehtäviin lisättiin yleinen väestön terveyden edistäminen ja terveysvalvonta. Vuoden 2009 alussa Stakes yhdistyi Kansanterveyslaitoksen kanssa. Uuden organisaation nimeksi tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

 .

Kansanterveyslaitos
040 ## ‡a FI-NL ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 1982 ‡r 2008
110 2# ‡a Kansanterveyslaitos
368 ## ‡a tutkimuslaitos ‡2 mts
370 ## ‡e Helsinki, Suomi
372 ## ‡a terveyden edistäminen ‡a tutkimus- ja kehittämistoiminta ‡2 ysa
377 ## ‡a fin ‡a swe ‡a eng
410 1# ‡a Finland. ‡b Folkhälsoinstitutet
410 1# ‡a Finland.
‡b National Public Health Institute
410 1# ‡a Finnland.
‡b Staatliches institut für gesundheit
410 2# ‡a Folkhälsoinstitutet (Finland)
410 2#
‡w d ‡a KTL
410 2# ‡a National Public Health Institute (Finland)
410 2# ‡a NPHI
410 2# ‡a Sosiaali- ja terveysministeriö. ‡b Kansanterveyslaitos
410 1# ‡a Suomi. ‡b Kansanterveyslaitos
510 2# ‡w a ‡a Kansanterveyslaboratorio
510 2# ‡w b ‡a Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
670 ## ‡a Wikipedia, katsottu 10.9.2012
678 ## ‡a Senaatin päätöksellä Lääkintöhallitus perusti 7.5.1911 väliaikaisen serologisen laboratorion, jossa valmistettiin rokotteita sekä harjoitettiin serologista tutkimus- ja opetustyötä. Toiminta vakinaistettiin vuonna 1915, jolloin laboratorion nimeksi tuli Valtion seerumlaboratorio. Oltuaan 1944–1947 yhdistettynä Helsingin yliopiston laitoksiin, laboratorio sai 1947 nimekseen Valtion serumlaitos. Laitos toimi lääkintöhallituksen alaisuudessa, mutta sen opetustoiminta jäi yliopistolle. Nimi vaihdettiin 1.3.1970 alkaen Kansanterveyslaboratorioksi, jonka tehtäväksi tuli toimia terveydenhoitolaitoksia palvelevana tutkimuslaitoksena ja asiantuntijavirastona. Siitä tehtiin edelleen 1982 Kansanterveyslaitos, jonka tehtäviin lisättiin yleinen väestön terveyden edistäminen ja terveysvalvonta. Vuoden 2009 alussa Stakes yhdistyi Kansanterveyslaitoksen kanssa. Uuden organisaation nimeksi tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

.

Tuiran kamarikuoro
040 ## ‡a FI-NLD ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 1969
110 2# ‡a Tuiran kamarikuoro
368 ## ‡a sekakuoro ‡2 mts
370 ## ‡f Oulu, Suomi
372 ## ‡a kuoromusiikki ‡2 ysa
377 ## ‡a fin
670 ## ‡a Oulun kaupunginkirjasto. Pohjoista musiikkia, katsottu 9.2.2016 ‡u
http://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-musiikkia/tuiran-kamarikuoro
678 ## ‡a Kuoron perustaja ja ensimmäinen kuoronjohtaja oli Pekka Mäntymaa (lähde: Tuiran kamarikuoron sivut, katsottu 8.2.2016).

.

Aavikko (yhtye)
040 ## ‡a FI-NLD ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 1995
110 2# ‡a Aavikko (yhtye)
368 ## ‡a yhtye ‡2 mts
370 ## ‡f Siilinjärvi, Suomi
372 ## ‡a popmusiikki ‡a elektroninen populaarimusiikki ‡2 ysa
670 ## ‡a Yhtyeen kotisivut, katsottu 1.3.2016 ‡u
https://fi-fi.facebook.com/AavikkoOfficial
678 ## ‡a Pääosin instrumentaalimusiikkia esittävä yhtye.

.

Euros (levy-yhtiö)
040 ## ‡a FI-NLD ‡b fin ‡e rda
046 ## ‡q 1983 ‡r 1993
110 2# ‡a Euros (levy-yhtiö)
368 ## ‡a levy-yhtiö ‡a musiikkikustantaja ‡2 mts
370 ## ‡e Helsinki, Suomi
372 ## ‡a ääniteteollisuus ‡2 ysa
377 ## ‡a fin ‡l suomi
410 2# ‡a Euros Records
500 1# ‡w r ‡i Perustaja: ‡a Väänänen, Jari
678 ## ‡a Euros Oy oli Jari Väänäsen vuosina 1983-1993 toiminut levy-yhtiö, joka keskittyi pääasiassa suomalaisen rockmusiikin julkaisemiseen. Yhtiö toimi myös äänitteiden jakelijana. Yrityksen toiminta loppui 1993 ja Finnlevy osti lähes koko sen katalogin. ‡b Levymerkit: Euros, Sinetti ja Kasino.
678 ## ‡a Yksityiskohtainen yhtiön historia osoitteessa ‡u
http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/doc/euros.pdf

Kansalliskirjasto, 21.1.2019


Yleiset periaatteet
HENKILÖT YHTEISÖT

RDA 9.2.2.5.3 Muulla kuin kuvailevan yhteisön käyttämällä kirjoitusjärjestelmällä kirjoitetut nimet

Jos nimi esiintyy manifestaatioissa ainoastaan translitteroidussa muodossa, valitaan tämä muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos nimen translitterointi vaihtelee, valitaan useimmiten käytetty muoto.

Jos nimellä on vakiintunut muoto suomenkielisissä tietolähteissä, valitaan kyseinen muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos nimenmuoto vaihtelee tietolähteissä, valitaan useimmiten käytetty muoto.

Jos nimi esiintyy manifestaatioissa vain jollakin muulla kuin latinalaisella kirjoitusjärjestelmällä, nimi translitteroidaan tai transkriboidaan sovitun standardin mukaisesti. Toimijoiden kuvailussa suositellaan käytettäväksi kansallista translitterointitapaa, aina kun mahdollista. Kansallisia siirtokirjoitusstandardeja ovat mm. venäjän, ukrainan, kreikan tai heprean kielissä.

Jos manifestaatioissa ei ole valmista siirtokirjoitusta, käytetään seuraavia kansallisia standardeja:

  • SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998)
  • SFS 5755 Arabian kielen translitteraatio (1993)
  • SFS 5807 Kreikan kielen kansallinen translitteraatio ja transkriptio (2008)
  • SFS 5824 Heprealaisen kirjaimiston translitteraatio (1998)

Jos kansallisia standardeja ei ole, käytetään kansainvälisiä ISO-standardeja.

(green star) Transkriptio
tarkoittaa kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen huomioimalla sanojen ääntämistä.
(green star) Translitteraatio/translitterointi
tarkoittaa puolestaan kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen kirjain kirjaimelta jonkin kaavan mukaan.


Sisältö:
Venäjä ja muut kyrillisin kirjaimin kirjoitetut kielet

Kreikan kielen transkriptio-ohje

Kiinan- ja japaninkielisten nimien transkribointi


Venäjä ja muut kyrillisin kirjaimin kirjoitetut kielet

Kyrillisin kirjaimin kirjoitetut nimet translitteroidaan kansallisen standardin mukaan. Kansainvälisen ISO-standardin mukaiset muodot merkitään varianttinimiksi.

Venäjän kielen translitterointiohje:

Kyrillinen kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

Esimerkkejä

ISO 9

А а

a

Алексей – Aleksei

a

Б б

b

Булгаков – Bulgakov

b

В в

v

Ве́ра – Vera
ВасильевVasiljev

v

Г г

g

Гага́рин – Gagarin

g

Д д

d

Дми́трий – Dmitri
Фёдор – Fjodor

d

Е е

e (konsonantin jälkeen)

Екатерина – Jekaterina
Леонтьева Leontjeva
Андреевна – Andrejevna  

e

je (sanan alussa, vokaalin ja myös merkkien ь ja ъ jälk.)

Ё ё*

jo

Рублёв Rubljov  

ë

o (kirjainten ж, ч, ш ja щ jälkeen)

Горбачёв Gorbatšov

Ж ж

ž

Даргомыжский – Dargomyžski

ž

З з

z

Зеле́нский – Zelenski

z

И и

i

Ива́нов – Ivanov

i

ji (kirjaimen ь jälkeen sanan sisällä)

Ильи́н – Iljin

Й й

i (sanan lopussa), j (sanan alussa)

Толстой – Tolstoi

j

ий

i (sanan lopussa), ij (sanan sisällä)

Хворосто́вский – Hvorostovski

ij

ei

Сергей Sergei

ej

К к

k

Казимир – Kazimir

k

Л л

l

Лавренёв – Lavrenjov

l

М м

m

МаксимMaksim

m

Н н

n

Надежда – Nadežda

n

О о

o

Толстой – Tolstoi

o

П п

p

Пастернак – Pasternak

p

Р р

r

Рахманинов – Rahmaninov

r

С с

s

Северинович – Severinovitš

s

Т т

t

Толоконникова – Tolokonnikova

t

У у

u

Распутин – Rasputin
Булгаков – Bulgakov

u

Ф ф

f

Филонов – Filonov

f

Х х

h

Хармс – Harms
Ахматова – Ahmatova

h

Ц ц

ts

Кузнецо́в – Kuznetsov

c

Ч ч

Чайко́вский – aikovski

č

Ш ш

š

Шостако́вич – Šostakovitš

š

Щ щ

štš

Ради́щев – Radištšev

ŝ

Ы ы

y

Высоцкий – Vysotski

y

Э э

e

Эрнст – Ernst

è

Ю ю

ju

Юрий – Juri
Бирюко́в – Birjukov

û

Я я

ja

Яру́ллин – Jarullin
Скря́бин – Skrjabin

â

Ъ ъ

kova merkki, jätetään merkitsemättä, voi vaikuttaa muiden kirjainten merkitsemiseen

ʺ tai ”

Ь ь

pehmeä merkki, jätetään merkitsemättä (Афанасьевич – Afanasjevitš), voi vaikuttaa muiden kirjainten merkitsemiseen

ʹ tai ' tai ’

* Venäjänkielisessä tekstissä ё-kirjain on usein korvattu е:llä (esim. Горбачев, eikä Горбачёв), joten е-kirjaimen oikea translitterointi pitää tarkistaa tapauskohtaisesti.

Venäjän vanha ortografia (ennen 1917) ja lainasanat:

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

ISO 9

ѣ    

e (konsonantin jäljessä), je (sanan alussa sekä vokaalin ja myös ь:n ja ъ:n jäljessä)

ě

i    

i

ì

ѳ   

f

ѵ      

i

ks. myös: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kyrilliset.pdf

Ruotsin kieli

Translitterointi ruotsin kielellä poikkeaa jonkin verran suomalaisesta, erityisesti suhuäänteiden kohdalla (š = sj, tš = tj, štš = sjtj, ž = zj). Lisäksi h translitteroidaan ch:llä ja й useimmiten j:llä, paitsi kirjainten s, t ja z jälkeen i:llä.

Kyrillitsaa käyttävät esimerkiksi:

  • muut slaavilaiset kielet: ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, (serbia), muinaiskirkkoslaavi
  • suomalais-ugrilaiset ja uralilaiset kielet: komi, udmurtti, nenetsi, hanti, mansi jne.
  • turkkilaiset kielet: kazakki, kirgiisi, (tataari) jne.
  • mongoliset kielet: burjaatti, kalmukki, mongoli.
  • lisäksi luoteiskaukasialaisia (esim. abhaasi), pohjoiskaukasialaisia (esim. tšetšeeni) ja dagestanilaisia kieliä.

Kansallinen kaava soveltuu myös muiden slaavilaisten kielten translitterointiin, mutta se edellyttää täydentäviin ohjeisiin tutustumista.

Poikkeuksia bulgarian translitterointiin:

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

Esimerkkejä

ISO 9

Е е

e

Елена – Elena

e

И и

i

Ихтиман – Ihtiman

i

Й й

j (sanan alussa ja kirjaimen и jälkeen)

Стамболийски, Йордан – Stambolijski, Jordan

j

i (muualla kuin sanan alussa ja kirjaimen и jälkeen)

Ивайловград – Ivailovgrad

Щ щ

št

Свищов – Svištov

ŝ

Ъ ъ

ă (muualla kuin sanan lopussa)

Гълъбово – Gălăbovo

- (sanan lopussa)

 

 

Ь ь

j

Пирьов – Pirjov

`

Poikkeuksia ukrainan translitterointiin:

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

Esimerkkejä

ISO 9

Е е

e

Енергодар – Enerhodar

e

Є є

je

Євген – Jevhen

ê

И и

y

Винники – Vynnyky

i

Ї ї

ji

Ізмаїл – Izmajil,  
Їжакевич – Jižakevytš

ї

Й й

j (sanan alussa tai sisällä kirjaimen і jälkeen)

Красноармійськ – Krasnoarmijsk

j

 

- (sanan lopussa kirjaimen і jälkeen й jätetään merkitsemättä)

i (muun vokaalin jälkeen)

Крижанівський – Kryžanivskyi

i

Х х

h’

Христинівка – H’rystynivka

h

г

h

Гребінка – Hrebinka

g

ь

jätetään merkitsemättä

Львів – Lviv

jätetään merkitsemättä

Слов'янськ – Slovjansk

ґ

g

 

 

Poikkeuksia makedonian ja serbian* translitterointiin:

*serbia kirjoitetaan sekä latinalaisella että kyrillisellä kirjaimilla

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

ISO 9

ҕ

Đ, đ (serbia)

đ

ѓ

g’ (makedonia)

ǵ

e

e

 

s

dz (makedonia)

 

j

j

ǰ

љ

lj

њ

nj

һ

ć (serbia)

ḥ?

ќ

k’ (makedonia)

ц

c

c

ч

č

č

џ

jätetään merkitsemättä (makedonia)

 

Katso myös: http://jkorpela.fi/iso9.html8#tav


Kreikan kielen transkriptio-ohje

Toimijakuvailupalvelu suosittaa suomalaisen standardin mukaista transkriptiota kreikankielisten henkilöiden ja yhteisöjen nimissä (ks. SFS 5807 Kreikan kielen kansallinen translitteraatio ja transkriptio, 2008), vaikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus suosittelee (erityisesti paikannimissä) käytettäväksi YK:n suosittamaa transkriptiotapaa (ELOT 743). Syynä on erityisesti yleisissä kirjastoissa jo vakiintuneeksi muodostunut tapa. ELOT-latinaistuksesta enemmän Kotuksen sivuilla (ks. muuntotaulukko). ELOTin mukaisia latinaistettuja muotoja voi merkitä varianttinimiksi, kuten myös muita kansainvälisten standardien mukaisia muotoja.


Kreikan kielen ohje

Taulukkoon on kerätty esimerkkejä toimijoiden nimistä. Joidenkin kirjainten tai kirjainyhdistelmien kohdalla on useita esimerkkejä, toisinaan esimerkki puuttuu.

Kreikan kirjain tai kirjainyhdistelmä

Transkriptio SFS 5807

Esimerkkejä

Α α

a

Γιάννης Πάριος – Jánnis Pários

AΗ, αη

ai

Δημήτρης Παπαμιχαήλ – Dimítris Papamihaíl

AI, αι

e

Καικιλία – Kekilía

AÏ, αï

ai

 

AΥ, αυ

av (konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä)

Αύγουστος – Ávgustos

af (konsonanttien θ/θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa)

 

AŸ, αϋ

ai

 

Β β

v

Βαμβακάρης – Vamvakáris

Γ γ

g (konsonanttien edellä, vokaalien ε, αι, η, ι, υ, ει ja οι edellä ja kirjainparin ου edellä)

Παπάζογλου – Papázoglu

j (vokaalien α, ο ja ω sekä vokaalikaksoisäänteen eli digrafin ου edellä)

Γαρμπή – Jarbí, Γενίτσαρης – Jenítsaris

ΓΓ, γγ

ng (sanan keskellä)

Βαγγέλης – Vangélis

ΓI, γι

j

Γιάννης – Jánnis

ΓΚ, γκ

ng (sanan keskellä)

Πάπας Φραγκίσκος – Pápas Frangískos

g (sanan alussa)

Γκοντουάτζε – Goduádze

ΓX, γχ

ngh

 

ΓΞ, γξ

nks

 

Δ δ

d

Διονύσιος – Dionísios, Φρυδά – Fridá

Ε ε

e

Ελευθέριος – Elefthérios  

EI, ει

i

Βασιλείου – Vasilíu

EΪ, εï

ei

 

EΥ, ευ

ev (konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä)

A. Ζευν – A. Zev

ef (konsonanttien θ/θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa)

Ελευθέριος – Elefthérios

Ζ ζ

z

Βενιζέλος – Venizélos

Η η

i

Βανδή – Vandí

ΗΥ, ηυ

iv (konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä)

 

if (konsonanttien θ/θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa)

 

Θ θ

th

Θανάσης – Thanásis

Ι ι

i

Στέλιος – Stélios

Κ κ

k

Αλκαίος – Alkéos

Λ λ

l

Βενιζέλος – Venizélos 

Μ μ

m

Μαρινέλλα – Marinélla, Τάμτα – Támta

MΠ, μπ

b (sanan alussa ja vierasperäisissä sanoissa myös sanan keskellä)

Σωτηρία Μπέλλου – Sotiría Béllu

mb (sanan keskellä)

Αµπατζή – Ambatsí

Ν ν

n

Αντώνιος – Antónios

NT, ντ

nd (sanan keskellä)

Φαραντούρη – Farandúri

d (sanan alussa ja vierasperäisissä sanoissa)

Νταλάρας – Daláras 

Ξ ξ

ks

Αλεξίου – Aleksíu

Ο ο

o

Γιώργος – Jórgos 

OΗ, οη

oi

 

OI, οι

i

Δέσποινα – Déspina

OΪ, οï

oi

 

OΥ, oυ

u

Αγγελίδου – Angelídu

Π π

p

Καποδίστριας – Kapodístrias

Ρ ρ

r

Ρουβάς - Ruvás

Σ σ ς

s

Σολωμός – Solomós

Τ τ

t

Τσιτσάνης – Tsitsánis

Υ υ

i

Φρυδά – Fridá

ΥI, υι

i

 

Φ φ

f

 Αφροδίτη – Afrodíti

Χ χ

h

Χάρις – Háris, Μούσχουρη - Múshuri

Ψ ψ

ps

Ψάλτης – Psáltis

Ω ω

o

Ιωάννης – Ioánnis

Katso myös: http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kreikka.pdf



Kiinan- ja japaninkielisten nimien transkribointi

Ei-eurooppalaisten kielten osalta, kuten kiinan-, korean- tai japaninkielisten nimien transkriboinnista voi tarvittaessa kysyä neuvoa ko. kielen asiantuntijoilta. Alla kuitenkin joitakin ohjeita.

Kiinankieliset nimet transkriboidaan pinyin-järjestelmän mukaisesti, ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin. Esimerkki: 巴金 – Ba, Jin (Wade-Giles-järjestelmän mukainen transkription voi laittaa varianttinimeksi: Pa, Chin). Jos toonit (sävelkorot) ovat tiedossa, ne voidaan merkitä diakriiteillä seuraavasti: korkea tooni ā, nouseva tooni á, laskeva ja sitten nouseva tooni ǎ, laskeva tooni à. Lisätietoja kiinankielisistä nimistä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/511/ohje/444.

Japaninkieliset nimet transkriboidaan kansainvälisesti yleisimmin käytetyn Hepburn-järjestelmän uudistetun version mukaisesti (engl. modified / revised Hepburn, jap. shūsei Hebon-shiki). Hepburnin eri versioissa mm. pitkät vokaalit merkitään eri tavoin; esimerkkejä ja lisätietoja, ks. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Hepburn_romanization, https://www.sljfaq.org/afaq/hepburn.html.

Esimerkit (sulkeissa olevia nimenmuotoja voi laittaa varianttinimiksi):
森鷗外 – Mori, Ōgai (Mori, Ogai / Mori, Ougai / Mori, Oogai)
大岡昇平 – Ōoka, Shōhei (Ooka, Shohei)
石井遊佳 – Ishii, Yūka (Ishi, Yuka)
谷崎 潤一郎 – Tanizaki, Jun'ichirō (Tanizaki, Junichiro)
吉川英治 – Yoshikawa, Eiji (Josikawa, Eidzi)

Lisätietoja japaninkielisistä nimistä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/511/ohje/633.

 

 

  • No labels