Kokousmuistio 16.1.2018

Paikalla: Kaisa Hypen, Ulla Ikäheimo, Maria Kovero, Tarja Mäkinen, Juha Piukkula, Marjut Puominen, Tatja Pusa siht., Jarmo Saarti, Marja-Liisa Seppälä pj.

Juha Hakala Kansalliskirjastosta kertoi ajankohtaisista standardiasioista. Juhan esityksen diat ovat nähtävissä tästä. Kuvailustandardiryhmä käsittelee helmikuun kokouksessaan kielen merkitsemisen standardeja. Maaliskuun kokouksessa käsitellään ajan ilmausten merkitsemistä koskevia standardeja.

Kuvailun keventämisen tiimoilta pidetään työpaja kuvailun asiantuntijaryhmille 20. maaliskuuta. Samasta aiheesta järjestetään webinaari kirjastoille toukokuussa.

Ryhmä kävi läpi vuoden 2017 toimintaraportin. Valtaosa ryhmän työskentelyajasta käytettiin kuvailun keventämisehdotusten valmisteluun. Raportti on luettavissa tästä.

Ryhmä valmisteli vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa, joka on nähtävissä tästä. Kuluvana vuonna ryhmä tulee mm. perehtymään monipuolisesti kuvailuun vaikuttaviin standardeihin, kommentoimaan RDA:n uuden version suomennosta sekä osallistumaan julkaisualalle tarkoitetun RDA:n kevytversion valmisteluun.

Ryhmän seuraava kokous pidetään 13. helmikuuta 2018.

 

  • No labels

1 Comment

    • ISO-standardiasioita ovat mm. seuraavat: ISO 8601-standardin (Päivämäärän ja ajan esittäminen) uudistaminen, ISBN- ja ISSN-standardien vuonna 2017 ilmestyneet uudet versiot, ISSN-standardin jatkokehitys, ISO 639:n eli kielikoodistandardin modernisointi sekä ISO 639-2:n uusi kielikoodi (montenegro).

    • Jos aikaa jää, voidaan keskustella IETF:n Best Current Practice 47:n käytöstä luetteloinnissa. BCP 47 on yleisin ratkaisu kieltä koskevan tiedon tallentamiseen Webissä. Sen nojalla esimerkiksi suomen kieli Suomessa voidaan tallentaa muodossa fi-Latn-FI, eli kielikoodi otetaan ISO 639-1:stä aina kun mahdollista, kirjaimiston koodi ISO 15924:stä ja alue jolla kieltä puhutaan esimerkiksi ISO 3166:sta. Alue voidaan ilmaista muullakin tavoin (esim. en-Latn-scotland). MARC-formaatti sallii näiden koodien tallennuksen jo nyt, koska koodien rakenne määritellään RFC 5646:ssa, jota voidaan käyttää 041:ssä jo nyt tallennettavan kielikoodin lähteenä. BCP 47:n toinen osa, RFC 4647, koskee vain koodien ohjelmallista käsittelyä. Ilmeisesti ainakaan Suomessa BCP 47 koodeja ei kuitenkaan ole tallennettu. Avoimen linkitetyn datan tuottaminen luo tähän tarvetta.