Linkki ohjelmaan

Cataloguing Section Standing Committeen kokoukset
  • Puheenjohtajana jatkaa ruotsalainen Miriam Säfström, uutena sihteerinä on tanskalainen Henrietta Fog, viestintäkoordinaattorina jatkaa italialainen Agnese Galeffi ja IFLA metadata newsletterin päätoimittajana jatkaa Unni Knutsen
  • Kansalliskirjasto (Marja-Liisa Seppälä) on jäsenenä Cataloguing-jaoston komiteassa seuraavat 4 vuotta
  • Cat sc:ssä on myös yhteyshenkilöt (liaisons) ALA CC:DA:sta, IAML:sta, RSC:stä ja ISO TC 46:sta.
  • Aiemmin Cat sc:n alla olleet ISBD ja FRBR review groupit ovat siirtyneet IFLAn Committee of Standard -jaoston alle:
    • CoS nimittää ryhmien jäsenet
  • Kaikki Cat sc:n työryhmät ovat lähettäneet Terms of referencen CoS:lle. 
  • Cat sc haluaa jakaa tuottamansa tekstit varsinaisiin IFLA-standardeihin ja muihin papereihin (guidelines)
    • Mappaustaulukoita ei haluta käsitellä standardeina
    • Vain standardit viedään CoS:ään hyväksyttäväksi. Hyväksymisprosessi on hidas: vie noin vuoden.
    • Prosessi Cat sc: ja CoS:n välillä ei toimi vielä ideaalisti. Asiantuntijat eivät tule aina kuulluksi. 
  • Tekeillä oleva IFLA global vision vaikuttaa siihen, ovatko bibliografiset standardit jatkossa keskeisiä IFLAn toiminnassa. IFLAn johto ei ole toistaiseksi nähnyt bibliografisia asioita tai nimialueita ydintoiminnoikseen.
  • Sarja-aineistojen PRESSoo-käsitemalli harmonisoidaan RDA:n aggregaattisuunnitelman kanssa. Käsitemallin jalkauttamista jatketaan vasta vuonna 2018.
  • GARR-standardin (Guidelines for authority records and references) työstö ei edennyt. Jatketaan työstöä Subject Analysis and Access -jaoston asiantuntijoiden kanssa.
  • Multicat-sanastotyöryhmä perustettiin. 
  • LRM-käsitemallin myötä sekä Multicat-sanasto että ICP-periaatteet pitää päivittää. 
  • Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa tai tulevaisuuden suunnitelmia ei ehditty käsitellä kokouksessa → hoidataan etäkokouksissa tai sähköpostilla.
  • Jaoston organisoimiin open sessioihin ei haluta jatkossa projektiesittelyjä, jotka eivät ole tuottaneet konkreettisia tuotteita tai palveluja.
  • Jaoston ensi vuoden IFLAn satelliittikokous järjestetään ehkä IFLAn jälkeen. RSC järjestää RDA:sta satelliittikokouksen Malesiassa.
  • Jaoston ensi vuoden Mid-term-meeting järjestetään Pariisissa, Kööpenhaminassa tai Tukholmassa.  
ISBD review groupin kokoukset 
  • ISBD on mappattu LRM:ään, mutta mappausta ei ole vielä hyväksytty virallisesti:
    • ISBD:n sisältämät suhteet on kartoitettu
    • ISBD on analysoitava LRM:n käyttäjäfunktioiden näkökulmasta
    • ISBD-nimialue on tärkeä yhteentoimivuuden edistäjä 
    • ISBD-URI-tunnisteissa on ongelmia: FRBR RG ja Lidatec haluavat vielä kommentoida mappausta
  • Mappaustyötä on jatkettava → LRM-ISBD-mappaus puuttuu
    • Antaa suunnan ISBD:n tulevaisuudelle
  • ISBD:ltä puuttuu pitkän ajan tavoite ja strategia:
    • Ensin pyrittävä hahmottamaan metatietomuutoksen globaali kehys ja sitten vasta tehdään sisältömuutokset
    • Jos ISBD:stä tehdään LRM-pohjainen standardi, menee siihen aikaa 3-5 vuotta.
    • Jos ISBD jää vain näyttöstandardiksi (display), on ISBD kokonaisuudessaan vain 1 RDA/LRM-elementti: manifestation statement. Tähän määrittelyyn menee vain 6 kuukautta.
    • Manifestation statement -vaihtoehto tarkoittaa teos- ja ekspressioelementtien ja joidenkin suhteiden karsimista ISBD:stä. 
    • Tarvitaan päätös siitä, revitäänkö ISBD- ja GARR-standardit (Guidelines for authority records and references) hajalle ja lähdetäänkö nollasta LRM-käsitemallin pohjalta 
  • IFLA ei tue ISBD:n kehitystyötä rahallisesti, sillä ei usko sen tulevaisuuteen RDA:n rinnalla.
    • ISBD RG ei pysty tekemään päätöstä tässä vaiheessa ISBD:n tappamisesta vaan hahmottelee 9 kuukauden aikana, miltä ISBD voisi näyttää LRM-pohjaisena. 
  • ISSN-verkoston ISBD-pohjaisia mukautetaan RDA:n ja LRM:n suuntaan 
FRBR review groupin kokoukset
  • Kansalliskirjasto (Marja-Liisa Seppälä) hyväksyttiin työryhmän uudeksi jäseneksi vuosille 2017-2021.
  • PRESSoo-liaison on Clement Oury, RSC-liaison Gordon Dunsire and ISBD-liaison Francoise Leresche.
  • Toimintaprosessi (prosedure) työryhmän ja sitä ohjaavan CoS:n välillä on vielä kesken.
    • Ryhmän nimi (ehdotuksena: Bibliographic conseptual model review group) ja Terms of reference on päivitettävä, ja 2 vuoden Action plan on laadittava.
    • CoS tekee standardien uudistamisen manuaalin, jossa määritellään mikä standardi on.
  • Työryhmän keskeiset työt ovat FRBRoo-käsitemallin muokkaaminen LRMoo-käsitemalliksi, ICP-päivitykseen osallistuminen, ISBD:n strategian kommentointi, LRM:n promovointi, LRM-nimialueen ja -mappausten viimeistely ja LRM-laajennusten (esim. kohderyhmä- tai aineistotyyppikohtaisten) toteuttaminen
    • Todettiin, että LRM:n aineistokohtaiset laajennukset/sovellukset eivät kuulu työryhmän tehtäväksi, vaan ovat LRM:ää soveltavien yhteisöjen omia sovelluksia (guidelines). Laajennuksista olisi kuitenkin hyvä kerätä tietoa.
  • LRM:n lopullinen versio on työryhmän sivulla: https://www.ifla.org/publications/node/11412
  • LRM on esitelty jo IAMLille ja se tullaan esittelemään Dublic Core -yhteisölle. Arkistoilta ei ole tullut monia kommentteja LRM:stä.
  • LRM:n suhde museoiden Cidoc CRM -käsitemalliin on määriteltävä FRBRoo-päivityksen (LRMoo) myötä
    • LRM on lähempänä Cidoc CRM:ää kuin FRBR.
    • LRMoo aiotaan saada aikaan IFLAan 2018 mennessä. 
  • FRBRoo-malliin perustuvaa sarja-aineistojen PRESSoo-mallia uudistetaan suhteessa LRM:ään 2018-2019. Myös ISSN-standardin uudistaminen voi vaikuttaa PRESSoohon. IFLA-pohjainen PRESSoo-nimialue ei vielä ole OMR:ssä (Open Metadata Registry).
  • RDA:n jatkuva muutosprosessi seuraavan 5-8 vuoden ajan edellyttää RDA:n, IFLA-standardien ja ISSN-standardin harmonisointia. LRM:n käyttöönotto tukee RDA 3R-projektia. RDA/RSC ei tule käyttämään IFLA:n nimialueita niiden epävakauden vuoksi edes LRM:n osalta.
  • ISBD/LRM-mappaus tulossa kommenteille ryhmään.
ISBD linked data working groupin kokoukset 
  • ISBD-elementit eivät mappaudu FRBR:ään eivätkä RDA:n constrained-määrityksiin, vaan ne pitää mapata RDA:n unconstrained-määrityksiin (unconstrained = domain free). FRBR-elementeillä ei ole unconstrained-määrityksiä, joten ISBD-nimialuetta ei voi mapata FRBR-nimialueeseen
  • Mihin ISBD-resource mappautuu LRM:ssä? ISBD-resourcea ei voi mapata LRM-Resiin, sillä se on yläluokkana liian laaja ISBD:lle. ISBD-resourcea ei voi mapata WEMI:in.
  • ISBD mapataan joko LRM-elementtiin manifestation statement tai ISBD:n rakenne muutetaan LRM:n mukaiseksi, jolloin sen voi mapata LRM-entiteetteihin.
  • Mappausratkaisut tehdään ISBD:n strategian luomisen jälkeen.
  • Dublin Coreen ei tulossa lähiaikoina muutoksia.
  • RDA/Onix-mappaukseen ei tulossa muutoksia ennen RDA:n 3R-muutosta.
  • Tarvitaan IFLAlta yleista nimialue-linjausta.
  • ISBD LD wg pitäisi laajentaa bib-standardien linked data working groupiksi, joka raportoi Lidatecille (Linked data technical group), joka hallinnoi nimialueita. Lidatec taas on CoS:n alainen. Lidatec tekee esityksen laajennetusta ryhmästä ja CoS päättää. Laajennettu ryhmä voisi olla joko Cat sc:n tai CoS:n alainen. Kannattanee ensi perustaa epävirallinen ryhmä nykyisten työryhmien jäsenistä.
Lidatec (Linked data technical working group)
  • Lidatec on CoS:n alainen, Lidasig (Linked data special interest group) on IT-jaoston alainen. Ryhmien erilaisten näkökulmien vuoksi niitä ei voi yhdistää yhdeksi ryhmäksi.
  • Vain 2/6 jäsenestä paikalla → kokouksessa ei voitu tehdä päätöksiä eikä toimintasuunnitelmaa.
  • IFLA-standardien linked data -versioille on määriteltä käyttölisenssit. 
  • IFLA-nimialueen uudistamisessa tarvitaan versionhallintaa esim. Githubissa.
  • RSC hallinnoi IFLA-standardien ja RDA:n välisiä mappauksia. Myös IFLAn pitäisi olla mukana hostauksessa.
  • Ensi vuoden IFLAan suunnitellaan open sessiota linkitetystä datasta.
Subject Analysis and Access Section Standing Committeen kokoukset
  • Päätettiin perustaa automaattiseen indeksointiin keskittävä työryhmä. Muita näkökulma jaoston työskentelyssä voisi olla critical analysis, automatic classification, subject analysis and research data. Näkökulmaa halutaan laajentaa arkistoihin ja museoihin.
  • Vuoden 2018 open sessionin aiheeksi päätettiin ottaa automaattinen indeksointi tai automaattinen prosessi, jos sessio pidetään yhdessä Cat sc:in kanssa. Toinen vaihtoehto on pitää satelliittikokous aiheesta IT-jaoston kanssa Singaporessa.
Bibliographic Section Standing Committeen kokoukset  
  • Jaoston julkaisun Best practices of bibliographic agencys in the digital age nimi muutetaan Common practices ..., sillä julkaisu ei pyri olemaan ohjaava vaan raportoiva luonteeltaan. Tällöin julkaisua ei tarvitse hyväksyttää CoS:llä.

  • Jaoston teemoina automaatio, vapaakappaleiden digitointi, tiedonsaannin vapaa turvaaminen. Keskeisinä tehtävinä kansallisbibliografiarekisterin päivitys ja Common practices...-julkaisun uuden version julkaiseminen 2018.
Open session: The Use of IFLA standard in the linked data environment 
  • Esitys LRM-käsitemallista:
    • IFLAn uusi käsitemalli LRM (Library Reference model) hyväksyttiin 18.8.2017 IFLAn viralliseksi standardiksi
    • LRM-nimialue luodaan OMR:ään (Open metadata registry), ID:t tulevat olemaan opaakkeja (opac)
    • LRM:n nähdään soveltuvat aiempia käsitemalleja paremmin semanttisen webin ympäristöön
    • ISBD:stä on tehty mappaus (alignment) LRM:ään, ISBD:n elementit ovat LRM-ominaisuuksien alaominaisuuksia (subproperties), ISBD on LRM:n näkökulmasta pitkälti yksi elementti: Manifestation statement
    • FRBRoo uudistetaan LRM:ään sopivaksi, LRMoo valmistunee vuonna 2018 
  • Esitys yleisen kirjaston metatiedon näkyvyyden lisäämisestä:
    • Kirjastometatietoa on rikastettu asiakasliittymässä
    • Rikastamisen teki kirjaston ulkopuolinen taho (subscription service)
    • MARC-metatieto konvertoitiin BIBFRAME-muotoon, cataloguingistä catalinkingiin
    • Tuloksena dataan paljon hakupisteitä (access points) ja uusi taso (layer) bibliografiseen dataan, ongelmana ettei uusia dataelementtejä sisällytetty bibliografiseen dataan
    • Tavoitteena oli kirjaston markkinointi, ei niinkään datan laadun parantaminen
  • Esitys ISBD:n muokkaamisesta paremmin linkitetyn datan ympäristöön sopivaksi
    • ISBD:n elementit voidaan esittää RDF-muodossa käyttäen mm. ISBD:n ja SKOS:n nimialueiden määrityksiä 
Open session: Challenging society and naming identity: subject Access and bibliography in a multicultural world 
  • Esitys genre- ja muototermien erottelusta toisistaan:

    • Genre liittyy aineiston tyyliin, tarkoitukseen ja kohderyhmään. Muoto liittyy taas aineiston fyysisiin ominaisuuksiin (esim. kirjoitettu/ei-kirjoitettu) ja tyyppiin (esim. literary/non-literary). Muoto-elementin (MARC 21 -formaatissa kenttä 380) käyttö selkeyttää genre-elementin (MARC 21 -formaatissa kenttä 655) sisältöä.
  • Esitys Joint Sami Bibliographysta:
    • Bibsysin tuottama Saami-bibliografian aihehaku ei toimi toivotulla tavalla erikielisten asiasanojen vuoksi. Erikielisiä asiasanoja ei ole vielä mapattu toisiinsa.
  • Kommentti kansallisbibliografioiden velvollisuuksista:
    • Nykyinen UBC-tavoite kansallisbibliografioille ei ole riittävä, vaan kansallisbibliografioiden täytyisi huolehtia myös yli kansallisrajojen menevistä aineistoista.
Open session: Sharing is caring
  •  Esitys automaattisesta ISNI:n antoprosessista:
    • Ranskan kansalliskirjasto tekee yhteistyötä julkaisualan kanssa ISNI-toiminnassa
    • Julkaisijayhteistyössä käytetään kirjaston Onix-extranetiä
    • Jos kustantajilta tulevissa Onix-tiedoissa ei ole ISNI-tunnistetta, lähetetään ISNI kustantajalle automaattisesti ja Onix-tiedoista muodostetaan ennakkoauktoriteettitietue (provisional). Kirjasto täydentää auktoriteettitietueen ja sisällyttää tietueeseen kaikki pakolliset ISNI-tiedot ja kuvailutiedot.
    • Nimitiedot lähetetään Viafiin, josta ne menevät kansainväliseen ISNI-tietokantaan.
Open session: IFLA metadata reports
  •  Bibliographic section:
    • Julkaisun Best practices of the national bibliographies in the digital age nimi muutetaan: Common practices... Suositusten sijaan julkaisu sisältää koosteen eri maiden käytänteistä ja ideoista.
    • Kysely eri maiden kansallisbibliografiatoiminnasta on tehty.
  • Genre/form working group:
    •  Kysely genre- ja muototermien käytöstä eri maissa on tehty. Tuloksista on tehty vasta alustavaa analyysia. Jatkotoimenpiteitä ei vielä suunniteltu.
  • FRBR rg:
    • LRM on helposti laajennetta malli. Explore on uusi funktio, joka liittyy kuvailun kohteen sijoittamiseen kontekstiin. Representative expression  on uusi teoksen ei-pakollinen-elementti. 
    • LRM:n kaavakuva kokonaisuudesta ei sisällä kaikkia suhteita.
Epävirallinen EURIGin Executive Committeen kokous:
  • Paikalla puheenjohtaja (Tanska), varapuheenjohtaja (Suomi) ja RSC-liaison (Saksa). Poissa sihteeri (Israel).
  • EURIGin 2018 kokous siirretään Turkista Tanskaan turvallisuusuhkien vuoksi.
  • Kokouksissa pyritään jatkossa käsittelemään "hallinnollisten" asioiden sijaan ajankohtaisia substanssiasioita.
  • EURIG-kokous 2018 keskittyy tietomalliasioihin ja 3R-muutokseen:
    • Jaetaan eri maiden kokemuksia/ideoita/suunnitelmien tietomallin uudistamisesta:
      • Tanska pyrkii ottamaan RDA:n käyttöön uudella tietomallilla asteittain 2018 alkaen. Kaikki RDA:lla tallennettavat elementit merkitään RDA-entiteettiryhmiin, vaikka aluksi käytetäänkin osaksi vanhaa tietomallia (DANMARC).
      • Saksassa on tuotettu teostietueet takautuvasti, mutta niitä ei ole vielä otettu käyttöön kuvailuprosessissa.
    • Euroopan maiden on keskusteltava EURIGin roolista ja vaikuttavuudesta RDA:n globaaleissa muutoksissa (3R). Euroopan maat eivät ole valmiita USA:n sanelemaan aikatauluun RDA:n muutoksessa.  

 

 

  • No labels