AIKA: 9.10.2018 klo 14-16

PAIKKA: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1, 2.krs

Muistio

Läsnä:

• Susanna Aakko, Helmet-kirjastot
• Ari Ahlqvist, Kansalliskirjasto (klo 14.30 lähtien)
• Bjarne Beckmann, Kansalliskirjasto (pj.)
• Juha Hakala, Kansalliskirjasto
• Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto
• Christian Kvarnström, Open Library Solutions Finland
• Ere Maijala, Kansalliskirjasto (klo 14.30 lähtien)
• Mari Saikkonen, Axiell Finland
• Tanja Vienonen, Kansalliskirjasto (siht.)

1 Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 14.09.

2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

Hyväksyttiin edellisen KATVE-kokouksen pöytäkirja.

3 BIBFRAME-tilannekatsaus (Juha Hakala, Kansalliskirjasto)

Juha Hakala Kansalliskirjastosta osallistui European BIBFRAME Workshop 2018 -tapahtumaan (http://www.casalini.it/EBW2018/), joka järjestettiin Firenzessä syyskuussa. BIBFRAME-projektin johtaja Sally McCallum Kongressin kirjastosta esitteli workshopissa formaatin tavoitteita ja tietomallia.

Uutisia BIBFRAME-formaatista

Kongressin kirjaston johto on jo sitä mieltä, että BIBFRAME:a voidaan käyttää MARC 21 -kuvailuformaatin seuraajana.

Teknisellä puolella on aiemmin toteutettu konversio MARC:sta BIBFRAME:en ja nyt projektissa ollaan tekemässä konversiota BIBFRAME:sta MARC:iin. Konversion toteuttaja Index Data (https://www.indexdata.com/) on toiminut ennenkin Kongressin kirjaston tarvitsemien konversioiden tekijänä. Konversio on osoittautunut monimutkaiseksi, koska samaa tietoa tallennetaan MARC:ssa niin koodina kuin tekstinä. BIBFRAME:ssa yksittäiset metatiedot tallennetaan vain kerran, joten häviöttömän konversion toteuttaminen näiden kahden formaatin välillä on lähes mahdotonta.

Kokouksessa todettiin, että jos häviötön konversio on ehdoton vaatimus, BIBFRAME on pilalla, koska MARC:n vaatimukset rajaisivat uuden formaatin kehitystä. Toisaalta formaattien yhteensopivuus on välttämätöntä, sillä on todennäköistä, että siirtymäaikana niitä käytetään vielä pitkään samanaikaisesti. Siirtymän aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon.

Workshopiin osallistuneet ohjelmistot

Kolme ohjelmistoyritystä osallistui workshoppiin: Ex Libris, Index Data ja Casalini Libri. Millään näistä yrityksistä ei vielä ole natiivitukea BIBFRAME:lle, vaan kuvailun jälkeen valmiit tietueet konvertoidaan MARC-muotoon.

Index Datan kehittämässä Folio-järjestelmässä molempien formaattien käyttö on mahdollista, sillä formaateille on kehitetty omat käyttöliittymät. Folio-järjestelmä ei ole vielä valmis ja käyttöliittymistä MARC:ia tukeva versio tehdään ensin. Järjestelmän ensimmäinen eurooppalainen pilotti on Chalmers-yliopiston kirjasto Göteborgissa.

Folion kaltaiseen kokonaan uuteen järjestelmään BIBFRAME-tuki saattaa olla helpompi toteuttaa kuin jo valmiisiin käytössä oleviin järjestelmiin. Casalini Libri ja Ruotsin Libris XL käyttävät BIBFRAME:a sisäisenä formaattina, mutta ulospäin metatiedot näytetään MARC-formaatissa. Kansalliskirjasto on kutsuttu Ruotsiin tutustumaan Libris XL:ään loppuvuodesta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että BIBFRAME on tulossa, mutta vielä on epäselvää miten ja milloin. MARC:ia käytetään kuitenkin vielä pitkään kuvailuformaattina yhtä aikaa uuden formaatin kanssa. On toivottavaa, että MARC:in virheitä korjattaisiin uudessa formaatissa, vaikka Kongressin kirjasto on ollut haluton korjaamaan niitä aiemmin.

Keskustelussa todettiin, että Open Library Solutions ja Axiell ovat uuden formaatin osalta vielä odottavalla kannalla. BIBFRAME:n kehitystä seurataan, mutta omia järjestelmiä ei olla lähiaikoina kehittämässä uuden formaatin pohjalta. BIBFRAME-postituslistalla on ollut melko hiljaista. Formaatin kehitys on amerikkalaisjohtoista ja ilmeisesti keskittyy lähinnä englanninkielisiin maihin, sillä esimerkiksi Kansalliskirjaston hakemus osallistua projektiryhmän toimintaan hylättiin.

4 Dublin Core -formaatin uudistaminen (Juha Hakala, Kansalliskirjasto)

Juha Hakala kertoi Dublin Core -formaatista, jota käytetään laajasti verkkoaineistojen kuvailussa. Dublin Core:sta on olemassa kaksi versiota: internetistä vapaasti saatavilla oleva laajempi versio (http://dublincore.org/specifications/) ja 15 peruskenttää sisältävä ISO-standardi (Dublin Core Metadata Set, http://dublincore.org/documents/dces/). 

Dublin Core:n ISO-standardin uudistuksen yhteydessä on päätetty laajentaa standardi kattamaan koko DCMI Metadata Terms -avaruus (http://dublincore.org/documents/dcmi-terms/). Standardista tehdään kaksiosainen: ensimmäisessä on 15 peruskenttää, toisessa loput Terms-avaruuden kentät (yhteensä noin 70 kenttää).

Dublin Core -formaatin kehitys on ollut horroksessa useamman vuoden, minkä vuoksi eri tahot ovat joutuneet luomaan erilaisia sovellusprofiileja omiin tarpeisiinsa. Esimerkiksi W3C:n kehittämä suositus Data Catalog Vocabulary (DCAT, https://www.w3.org/TR/vocab-dcat/) datasettien kuvailua varten pohjaa Dublin Core -formaattiin, mutta sitä on laajennettu lisäyksillä muista kuvailuformaateista.

Standardin uudistuksen yhteydessä siinä esitettyjä huomautuksia ja esimerkkejä on ajantasaistettu. Viimeinen sana standardin sisältöön on formaatista vastaavalla DCMI Usage Boardilla (http://dublincore.org/usage/), jonka toiminta saatiin aktivoitua standardin uudistamista varten. Muuten ISO:n standardityö etenee normaalin kaavan mukaan. Standardia päivitetään viiden vuoden välein, johon Usage Boardin toivotaan osallistuvan myös tulevaisuudessa.

ISO:n ensimmäisessä äänestyksessä standardin sisällöstä on tullut pelkkiä puoltoja, ja samaa tulosta toivotaan seuraavastakin äänestyksestä. Ajan ja kielikoodin merkintä on vaatinut eniten selvennystä standardia uudistaessa. Järjestelmien toiminnan puolesta uusi Dublin Core -standardi ei aiheuttane ongelmia.

5 Järjestelmäkatsaukset

5.1 Finna (Bjarne Beckmann)

Finnaan on liittynyt uusia kirjastoja: Lastu-kirjastot, Kirkes-kirjastot, Blanka-kirjastot, Lapin kirjastot ja Vaara kirjastot ovat siirtyneet tuotantoon tänä vuonna; Kyyti-kirjastot on ottamassa Finna-verkkokirjaston käyttöönsä ja Lappeenrannan taidemuseo on julkaissut aineistoja finna.fissä sekä Lappeenrannan museoiden omassa Finna-näkymässä.

Teknisellä puolella Auroran lisäosien käyttöönotto on tekeillä, ensimmäisenä työn alla ovat uudet asiakastoiminnallisuudet, kuten asiakkaan osoitetietojen ja viestiasetusten muokkaus. Myös lainaushistoria ja erilaisten listojen integraatio (viimeksi palautetut, eniten lainatut/varatut) on tulossa. Kohan uusien ominaisuuksien käyttöönotto on edennyt nopeasti, sillä rajapintojen kehitys on ollut nopeaa. Tässä yhteydessä on muun muassa kehitetty uusi ominaisuus Finnaan, jolla voi rajata saatavilla olevan aineiston reaaliaikaisesti. Samaa ominaisuutta voisi kehittää myös Open Library Solutionsissa ja Axiellissa. MikroMarc-järjestelmän kehittäjien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Korjauksiin on reagoitu nopeasti, uusia lisättyjä ominaisuuksia on esimerkiksi lähin eräpäivä, aikavyöhykkeet, varausten jäädyttäminen/lukitseminen ja ikärajaus (aikuinen/lapsi).

Kirjastot.fi:n kanssa on tehty yhteistyötä kirjastohakemiston osalta. Uutta rajapintaa kehitetään kirjastot.fissä ja julkaisemisen jälkeen se otetaan käyttöön Finnassa. Myös tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeet otetaan huomioon kirjastohakemiston kehityksessä. Kirjastot.fin kehitystyön yhteydessä luodaan yleisille kirjastoille Finna-verkkokirjastopohja, jonka tarkoitus on varmistaa että kirjastot eivät tarvitse paljon erillisiä räätälöintejä verkkokirjastoonsa. Käytettävyyttä on parannettu tarkennetussa haussa ja käyttäjän omissa tiedoissa, minkä lisäksi aineistotyyppejä uudistetaan, ja työpajoja ja käytettävyystestejä suunnitellaan, marraskuun webinaarit ja koulutukset: https://www.kiwi.fi/display/Finna/2018/11/01/Finnan+webinaarit+ja+koulutukset+marraskuussa.

Finnassa on tehty paljon muutoksia tietosuojan varmistamiseksi: käyttäjän informointia on parannettu niin Finnaa käyttäessä, kuin käyttäjän poistaessa tilinsä, jolloin muun muassa mahdolliset kommentit anonymisoidaan. Käyttäjille kerrotaan myös miten henkilötietoja koskeva data kulkee eri organisaatioiden välillä. reCAPTCHA- ja AddThis-somejakopainikkeet on poistettu käytöstä, koska näistä henkilötiedot voivat vuotaa kolmansille osapuolille.

Finnan käytössä on pohdittu ikärajoituksia ja mitä järjestelmässä tulisi tapahtua, kun alaikäinen käyttäjä täyttää 15 vuotta. Miten muutoksesta informoidaan kirjaston asiakasta, onko esimerkiksi järjestelmiin kehitetty automaattisia prosesseja vai voisiko Finnaan kehittää yhteisen ratkaisun järjestelmäntoimittajien kanssa? Keskusteltiin prosessista: kirjaston asiakaspalvelussa asiakasta ohjeistetaan vaihtamaan PIN-koodi, kun hän täyttää 15 vuotta, jotta huoltajat tai muut alaikäisen tietoihin kiinnitetyt tilit eivät enää pääse kirjautumaan sisään. Jos asia vaatii täsmällisempää pohdintaa, voidaan koota työryhmä pohtimaan asiaa.

Lisäksi Finnassa ollaan tehty työtä saavutettavuusdirektiivin vaatimusten täyttämiseksi. Käyttöjärjestelmää muutetaan vastaamaan direktiiviä entistä paremmin. Edellisen ulkoasu-uudistuksen yhteydessä tehtiin jo parannuksia, mutta vielä on tehtävää. Myöhemmin asiakkaille tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta siitä miten esimerkiksi voi testata muutoksia. Finnassa on käytetty WAVE-työkalua testauksissa ja saavutettavuus-katselmointi on tarkoitus toteuttaa vielä tänä syksynä. Direktiivin vaatimuksia laajempaa W3C:n suositusta Web Content Accessibility Guidelinesia (WCAG 2.1, https://www.w3.org/TR/WCAG21/) on myös tutkittu, sillä Finnan halutaan olevan oikeasti saavutettava, ei vain tiettyjen vaatimusten mukainen. Finnasta löytyy myös lomakkeita saavutettavuudesta, muun muassa reklamointia varten.

5.2 Voyager/Koha (Ari Ahlqvist)

Voyageriin on lisätty suojatut yhteydet lainaus/palautusautomaattien ja kirjastojärjestelmän palvelimien välille (S-tunnel).

Voyagerista SaaS-ratkaisuun (Software as a Service) pyrkivien kirjastojen Lumikko-ryhmän kilpailutus on avattu. Lumikko-ryhmästä eronnut Aalto-yliopisto on päättänyt kilpailuttaa kirjastojärjestelmän yksin. Lumikko-ryhmän tavoite on saada kilpailutus valmiiksi vuodenvaihteessa.

Koha-ryhmässä on tällä hetkellä mukana 16 kirjastoa. Ryhmä ei tee kilpailutusta, koska käyttöön otetaan avoimen lähdekoodin järjestelmä kirjastojen omin voimin. Ensimmäisenä Koha-pilottina toimivan Hämeen ammattikorkeakoulun kirjaston tavoitteena on olla tuotannossa viikon 43/2018 alussa. Seuraavana Kohaan siirtynee Jyväskylän yliopiston kirjasto. Loput kirjastot on tarkoitus irrottaa Voyagerista vuoden 2019 aikana.

Kohaa pyörittävät palvelimet hankitaan CSC:ltä, minkä lisäksi keskitettyä palvelua tarvitaan todennäköisesti järjestelmän ylläpitoon, migraatioihin ja tukipalveluihin, sillä kirjastot ovat eri kokoisia ja niillä on vaihteleva määrä teknisiä resursseja käytettävissä.

Kansalliskirjaston tietokannat yhdistetään yhteen Koha-kantaan: Fennica-kansallisbibliografia, Viola-kansallisdiskografia, sekä osuus Helsingin yliopiston HELKA-tietokannasta. Koska Helsingin yliopiston kirjaston kanssa yhteisestä HELKA-tietokannasta luovutaan, Kansalliskirjasto tarvitsee oman asiakasrekisterin ja kirjastokortin. Kansalliskirjastossa kuitenkin toivotaan yhteistyön jatkuvan Helsingin yliopiston kirjaston kanssa yliopiston asiakaskunnan yhtenäiseksi palvelemiseksi. Kohaan siirtymistä helpottaa Finnan ja Melindan käyttö, joten Kohassa tarvitsee pyörittää vain peruskirjastotoimintoja ja Aleph säilyy toistaiseksi kuvailualustana.

5.3 Axiell Finland (Mari Saikkonen)

Axiellissa on aloitettu palvelujen keskittäminen ja konttorien yhdistäminen, minkä vuoksi Aurora-järjestelmän laajempi kehittäminen on tauolla loppuvuoden ajan.

Auroran versio 7 on pilotoitavana, uusina ominaisuuksina on mm. laajemmat mahdollisuudet järjestelmän kirjastodatan louhintaan ja kokoelman analysointiin.

Ruotsissa on kehitetty uusia tuotteita, joita lokalisoidaan parhaillaan Suomen markkinoille: Biblio e-kirjapalvelu (https://www.axiellmedia.com/bibliotekstjanster/biblio/, aiemmin nimellä ELib) on jo pilotoitavana ja uutta WeLib-koulukirjastojärjestelmää (http://www.axiell.se/skolbibliotek/welib/) aletaan tarjota suomalaisille koulukirjastoille.

5.4 Open Library Solutions Finland (Christian Kvarnström)

Uusi Mikromarc-versio 6.8 pilotoidaan 18.11.2018, tuotantokäyttöön se on tarkoitus ottaa vuodenvaihteessa. Samalla julkaistaan uusi versio verkkokirjastosta.

Pohjanmaalla toimiva Fredrika-kirjastot (https://www.fredrikakirjastot.fi/) ottaa Mikromarcin käyttöön, kokonaisuudessaan muutos on valmis vuonna 2019.

OLS on aloittanut neuvottelut monien PrettyLib-järjestelmää käyttävien kirjastojen kanssa ja järjestelmää on vaihtamassa useampi kirjasto. Kirjastot ovat pääasiassa koulu- ja erikoiskirjastoja.

5.5 Helmet (Susanna Aakko)

Venäjänkielinen versio Encoresta on julkaistu, joten nyt kaikkia tärkeimpiä Helmet-kirjastoissa käytössä olevia verkkopalveluja voi käyttää neljällä kielellä.

Versiopäivityksiä tehdään vielä ennen joulua. REST-rajapintaan tulee uusia ominaisuuksia. Rajapinnan kautta voi esimerkiksi poistaa lainaushistoriasta yksittäisiä kirjoja.

Muita uutisia: Pohjoismainen käyttäjäkokous järjestettiin 11.–12.10.18 Vantaalla, viime kokouksessa mainittu logistiikka- ja kellutusjärjestelmän (IMMS) käyttöönottoprojekti on aloitettu ja Kirjasto Kymppi on suljettu Oodin avaamisvalmistelujen myötä.

5.6 Aleph/Melinda (Ulla Ikäheimo)

Arto-artikkeliviitetietokanta on saatu ajettua Melindaan lähes kokonaan, minkä lisäksi kaksi uutta kirjastokimppaa on aloittamassa kuvailun Melindassa: Eepos-kirjastot Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-kirjastot Keski-Suomesta.

MARC 21 -sovellusohjeen (http://marc21.kansalliskirjasto.fi/) verkkosivut on uusittu, suunnittelija oli yksi Finnan käytettävyyssuunnittelijoista. Formaattia päivitetään yhä kaksi kertaa vuodessa, joten ainakaan vielä ei ole havaittavissa MARC:n korvaamista uudella formaatilla.

Juha Hakala kommentoi formaattia: ISSN-standardin uudistus voi vaikuttaa 022-kenttään. Uudistuksen jälkeen julkaisun elektronisille versioille voidaan antaa sama ISSN-numero, jonka perään lisätään koodi, tiedostolopuke tai MIME type suluissa. Kustantajat/julkaisijat ovat ehdottaneet käytettäväksi ONIX-formaatin koodeja, jotka voisi tuoda PRONOM-järjestelmästä. Haasteena tässä on koodin ymmärrettävyys ihmislukijalle.

Susanna Aakko kysyi 020-kentästä: onko ISBN-tunnuksen yhdysmerkkien käyttö formaatin/ohjeistuksen mukaista? MARC-formaatti ohjeistaa jättämään yhdysmerkit pois datasta. Ne voidaan tuottaa näyttöihin ohjelmallisesti. Angloamerikkalaisissa maissa tätä ohjetta on noudatettu. ISBN-standardin mukaan yhdysviivat kuuluvat tunnukseen, joten kansalliset ISBN-keskukset merkitsevät ne. KUMEA-työryhmä on linjannut, että 020-kentässä käytetään standardinmukaisia yhdysviivoja ainakin kotimaisessa aineistossa. Ulkomaisista tietokannoista poimittuihin tietueisiin niitä ei tarvitse lisätä. Suomen kirjastojärjestelmät osaavat käsitellä sekä viivallisia että viivattomia tunnuksia.

6 Muut asiat

Muita asioita ei ehdotettu käsiteltäväksi.

7 Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava kokous järjestetään tiistaina 19.3.2019 kello 14.00–16.00 Fabianian kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 1, 2. kerros).

8 Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 16.00.