AIKA: 21.3.2018 klo 14-16
PAIKKA: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1, 2.krs
Muistio
Läsnä:
- Susanna Aakko, HelMet-kirjastot
- Bjarne Beckmann, Kansalliskirjasto (pj.)
- Mikael Bäckman, Open Library Solutions Finland
- Matias Frosterus, Kansalliskirjasto
- Esa Peltonen, Axiell Finland
- Miika Vacker, Mikro-Väylä
- Tanja Vienonen, Kansalliskirjasto (siht.)
1 Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 14.03.
2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen
Hyväksyttiin edellisen, EU-tietosuoja-asetusta koskeneen KATVE-kokouksen pöytäkirja.
3 EU-tietosuoja-asetus
Edellisen kokouksen jälkeen on tutkittu eri verkkojen/järjestelmien välisten yhteyksien suojausta. Suojauksen tasossa on otettava mahdolliset tietoturvariskit ja kohtuullisuusperiaate huomioon.
Keskusteltiin hyvien käytäntöjen varmistamisesta myös asiakkaiden tiloissa käytettävissä järjestelmissä ja laitteissa. Varmistetaan että asiakkaat ovat tietoisia tietosuoja-asetuksen myötä tulevista muutoksista. Asiakkaille on hyvä painottaa, että esimerkiksi käyttäjätunnusten omistaja on vastuussa niiden asianmukaisesta käsittelystä. Järjestelmäntoimittajan kannattaa kuitenkin varmistaa, että asiakkaat käyttävät järjestelmiä ja laitteita asianmukaisesti.
EU-tietosuoja-asetuksen tietosuojayhteiskunnan palveluihin liittyvässä lapsen suostumuksessa vähimmäisalaikäraja on laskettu 13 vuoteen, mutta kirjastossa kuitenkin käytetään Suomen lain mukaista rikosoikeudellisen vastuunalaisuuden alkua, 15:tä vuotta esim. kirjastokortin saamiseen ilman huoltajan suostumusta. Mainittiin myös, ettei HelMetissä tallenneta asiakastietoihin arkaluontoista tietoa. Jos kirjastojärjestelmissä on arkaluontoista tietoa, myös katselusta pitää jäädä lokitieto. Jos tiedon piilottamisesta ei koidu kohtuutonta haittaa, ne kannattaa piilottaa.
Kun järjestelmän toiminta perustuu lakiin, on enemmän liikkumavaraa kuin pelkän suostumuksen perusteella. Laki on vahva peruste.
Yleiset kirjastot odottavat oman kaupunkinsa päätöstä ennen tietosuoja-asetuksen vaatimien muutosten lopullista toteutusta. Muihin kirjastoissa käytössä oleviin järjestelmiin (omatoimijärjestelmiin jne.) kuin kirjastojärjestelmiin liittyvät asiat sovitaan erillisillä sopimuksilla.
4 YSAsta ja Allärsista YSOon siirtymän tilannekatsaus (Matias Frosterus)
Matias Frosterus Kansalliskirjastosta esitteli aihetta: YSAsta ja Allärsista YSOon.
YSAsta ja Allärsista YSOon siirtymän suunnitelmia on tarkennettu tälle vuodelle. Lisäksi on perustettu erillinen konversioryhmä, joka päättää säännöt siitä, kuinka konversio tehdään käytännössä.
Nykyinen API jatkaa edelleen toimintaansa Finton ja kirjastojärjestelmien välillä toukokuun MARC-auktoriteettitietueiden käyttöönottamisen jälkeenkin. Taannoin sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä pyritään kartoittamaan nykytilanne mahdollisimman tarkasti.
YSO-ontologian voi vastaisuudessa ladata omaan tietokantaan kokonaisuudessaan MARC-muodossa. Tällä hetkellä käsitteitä on noin 30 000, minkä lisäksi on YSO-paikat -ontologia, jossa on noin 6600 käsitettä. Nämä kaksi ontologiaa korvaavat YSAn ja Allärsin.
5 Kansallinen rekisteri kirjastokorttinumeroista
Keskusteltiin siitä, pitäisikö Suomessa käytössä olevista kirjastokorttinumeroista tai kirjastokorttiavaruuksista perustaa yhteinen rekisteri. Kysymys esitettiin sähköpostitse Katve-ryhmän sihteerille. Kysyjän kirjastossa ollaan perustamassa uutta kimppaa lähialueiden kirjastojen kanssa ja samalla ollaan suunniteltu yhteisen kirjastokortin ja numeroavaruuden hankkimista, jonka johdosta on pohdittu voiko mahdollisista päällekkäisistä numeroista tulla ongelmia.
Keskustelussa mainittiin, että yleisissä kirjastoissa käytetään kortin numeron edessä kuntanumeroa, mutta ei ole tietoa kuinka yksilöivää tämä on. Myös Finnassa lisätään lainaajatunnukseen/kirjastokortin numeroon yksilöivä tunniste, jotta päällekkäisiä tilejä ei synny järjestelmään.
Ryhmässä todettiin, että yhteisen rekisterin ylläpitäminen ja korttinumeroiden aliavaruuksista tai numerojaksoista yhteisesti sopiminen olisi käytännössä hankalaa ellei jopa mahdotonta. Ei myöskään uskottu, että rekisterin ylläpitämiseen vaadittavien resurssien määrä vastaisi siitä mahdollisesti saatuja hyötyjä.
Lisäksi haluttiin painottaa, että lähtökohtaisesti kirjastokortin numero ei saisi olla asiakkaan henkilötunnus, vaikka se lienee ainoa todella yksilöivä tunnus. Järjestelmän tietoturvassa ei voida taata, että henkilötunnus on talletettu niin turvallisesti kuin se pitäisi olla.
6 Järjestelmäkatsaukset
6.1 Voyager (Bjarne Beckmann)
Yliopistojen Linnea2-konsortion yleiskokous on päättänyt esittää kehysorganisaatioidensa johdolle, että konsortio tullaan purkamaan ja Voyagerin käytöstä luovutaan myöhemmin erikseen sovittavana aikana. Jollei muuta sopimusta ajankohdasta kuitenkaan tehdä, konsortio purkautuu 31.12.2019. Ammattikorkeakoulujen AMKIT-konsortio tullee noudattamaan Voyagerista irrottautumisessa samaa aikataulua.
Kirjastojärjestelmän hankinta -konsortio on jakautunut kahtia, joista toinen on kiinnostunut kilpailutettavasta maksullisesta (pilvipalvelupohjaista) järjestelmästä ja toinen on kiinnostunut avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmästä. Kansalliskirjasto on mukana avoimen lähdekoodin järjestelmää tutkivassa ryhmässä.
6.2. Finna (Bjarne Beckmann)
Finna 2 -versio Aurora-järjestelmille ja Mikromarcin Finna-ajuri ovat tuotannossa. Ajuria on testattu testitunnuksilla ja sen pitäisi toimia. Lainahistoria ym. sovitut asiat ovat mukana tässä ajurissa. Verkkomaksamisessa tarjolla PayTrail, jota testataan Kirkes- ja Eepos-kirjastoissa, mutta käytössä on vain yksi kauppiastunnus. Vielä on selvitettävä voiko REST-pohjaisessa verkkomaksamisessa saada useamman tilin käyttöön.
Keskustelussa mainittiin lisäksi, että Suomi.fi-palvelussa tarjottu verkkomaksumahdollisuutta voi käyttää vain yhdellä kauppiastunnuksella, eli kirjastokimpat eivät siitä varsinaisesti hyödy. Yhden kauppiastunnuksen vuoksi pitäisi erikseen sopia, miten myöhästymismaksut ym. jaetaan kimpan kesken ja kuinka usein maksut tiliöidään eri kirjastojen tileille.
6.3 Standardit (Tanja Vienonen, Juha Hakalan puolesta)
ISBN-standardin uutta, joulukuussa ilmestynyttä 5. painosta ollaan suomentamassa. Uudistuksessa merkille pantavaa on ettei ISBN:n rakenne muutu, toisin kuin edellisellä kerralla 12 vuotta sitten. Uusi, DOI-resolveria edellyttävä ISBN-A -tunnus voi tulla jossakin vaiheessa myös järjestelmätoimittajien pohdittavaksi.
Lisätietoja uudesta standardista saa tarvittaessa Juha Hakalalta (etunimi.sukunimi at helsinki.fi). Hänelle voi myös ilmoittautua, jos haluaa antaa lausunnon standardin suomennoksesta.
6.4 HelMet (Susanna Aakko)
Sierra on päivitetty viime kokouksen jälkeen kolme kertaa, myös varajärjestelmästä on otettu uusi versio käyttöön. Helmet-haun venäjänkielinen versio on myös tulossa käyttöön. Finnaan on lisätty kirjastoautojen pysäkit ja Melinda-palvelun kanssa on tehty alustava haravointikokeilu, jonka myötä HelMetiin kuvaillut lautapelit löytyvät nyt Melindasta.
6.5 Mikro-Väylä (Miika Vacker)
Mikro-Väylä on tehnyt Helsingin kaupungin kanssa innovaatiosopimuksen, jonka pohjalta uuteen Oodi-kirjastoon luodaan kirjastorobotiikkaa. Esimerkiksi palautusautomaattiin palautetun aineiston käsittelyssä vaadittuun käsin tehtävään järjestelytyöhön kehitetään robotiikkaa.
Tietosuoja-asetukseen varaudutaan taustajärjestelmää uusimalla, joka valmistunee toukokuussa.
6.6 Axiell Finland (Esa Peltonen)
Uuden Axiell Quria -kirjastojärjestelmän (http://www.axiell.co.uk/quria/) pilotointi on laajentunut Norjasta Iso-Britanniaan. Yhdysvaltain armeijan kanssa on aloitettu yhteystyö: https://www.axiell.co.uk/us-army-heritage-and-education-center-selects-axiell-for-integrated-cultural-solution/. Quriaa kehitetään alusta-ajatuksella, pilvipalveluna, jossa on myös rajapintoja tiedonsiirtoon ulos ja sisään. Suomessa Quriaa ei vielä pilotoida, lähin pilotti on Norjassa.
Axiell Finland on ostanut ATP Automation Ltd Oyn (https://www.axiell.fi/axiell_finland/uutiset/#/pressreleases/axiell-finland-ostaa-atp-automationin-2207109) ja samassa yhteydessä on luovuttu bibliotheca Ltd:n osa-omistajuudesta ja yhteistyöstä omistajan näkökulmasta.
HelMetin käyttämä taskukirjasto on integroitu Auroraan, käytössä Keravalla KirjastoON-nimellä. Palvelua on tarkoitus lähteä lanseeraamaan myös muille asiakaskirjastoille.
Suomi.fi-portaalissa Keski-kirjastot (Jyväskylän alue) ovat nyt tuotannossa. Lisäksi Päijät-Hämeen kirjastojen päivittäminen Origosta Auroraksi on käynnissä.
Aurorasta ja Arenasta on tehty uudet, tietosuoja-asetuksen mukaiset versiot.
6.7 Open Library Solutions Finland (Mikael Bäckman)
Open Library Solutions Finland osti Abilitan Gemini-järjestelmän ja sen asiakassopimukset helmikuussa (https://www.abilita.fi/tiedotteet/Open_Library_Solutions_Finland_ostaa_Abilitan_kirjastoliiketoiminnan_204.html). Näistä suurimpia asiakkaita ovat Pohjanmaalla toimivat Fredrika- ja Turunmaan saaristossa toimivat Blanka-kirjastot.
Mikromarc 6.7-versio pilotoidaan huhtikuussa. Parannuksia tulossa Mikromarc+:saan, jossa 3-versiosta siirrytään plus-versioon ja standardirajapintoja ollaan ottamassa käyttöön. Uudessa versiossa on uusia toiminnallisuuksia ja järjestelmän nykyisiä ominaisuuksia on paranneltu. Finnassakin käytettyä REST-APIa on kehitetty.
Saga-järjestelmästä on tulossa uusi versio, jota pilotoidaan Ruotsissa. Uudessa versiossa on huomioitu tietosuoja-asetus muun muassa niin, että järjestelmään on lisätty hyväksymistoiminto, josta saatu tieto menee tietokantaan saakka.
Finnan käyttöönottoa odotetaan. Blanka-kirjastot ovat siirtymässä Gemini-järjestelmästä Mikromarciin ja heillä on valmis rajapinta Finnaan. Finna-rajapintaa ei ole toistaiseksi otettu käyttöön, mutta päätös on kiinni Blanka-kirjastoista.
7 Muut asiat
ISO-standardin mukainen kaukolainajärjestelmän prototyyppi on tehty. Lisätietoa saa tarvittaessa Tomas Högvägiltä ja Sami Variolta Open Library Solutions Finlandissa. Uutta standardia tutkitaan prototyypin avulla. Kokouksessa sovittiin alustavasti, että Tomas Högväg voisi tulla esittelemään asiaa seuraavaan KATVE-kokoukseen kesäkuussa.
8 Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen
Seuraava kokous järjestetään keskiviikkona 6.6.2018 kello 14.00-16.00 Fabianian kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 1, 2. kerros).
9 Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.58.