AIKA: Tiistaina 17.03.2015 klo 14 - 16

Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1 2.krs

Muistio

Läsnä:

  • Susanna Aakko, Helmet-kirjastot
  • Mikael Bäckman, Open Library Solutions Oy
  • Juha Hakala, Kansalliskirjasto (n. 14.30-)
  • Minttu Hurme, Kansalliskirjasto
  • Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto
  • Christian Kvarnström, Open Library Solutions Oy
  • Leszek Manicki, Kansalliskirjasto
  • Esa Peltonen, Axiell
  • Ari Rouvari, Kansalliskirjasto (pj.)
  • Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto
  • Miika Vacker, Mikro-Väylä
  • Eila Vainikka, Suomen Kuntaliitto / PrettyLib
  • Tuomo Virolainen (siht.), Kansalliskirjasto

1 Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.03. Käytiin esittäytymiskierros. Ryhmän uusi sihteeri on Tuomo Virolainen Kansalliskirjastosta.

2 Esityslistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Hyväksyttiin.

3 RFID-kortin käyttö kirjastokorttina

Leszek Manicki ja Ari Rouvari Kansalliskirjastosta esittelivät.

Aiemmin käsiteltyjen luonnosten pohjalta on laadittu suositus RFID-kortin käytöstä kirjastokorttina. Suositusteksti on ollut nähtävänä KATVE-wikin etusivulla. Elisalta ja Lyyra-kortit toimittavalta MyFrankilta on pyydetty kommentit suositukseen. MyFrank on ilmoittanut, etteivät he voi sitoutua noudattamaan suositusta sellaisenaan. Tämän vuoksi sitä on pyritty muovaamaan yleisluonteisemmaksi. Leszek Manicki esitteli luonnoksen sisällön.

Susanna Aakko toivoi, että päivitetyn suositustekstin lisäksi myös suosituksen aiempi versio olisi näkyvillä pääsivulla.

4 Finna ja Melinda rajapinnat erityisesti yleisissä kirjastoissa

Esittelijänä toimi Ari Rouvari Kansalliskirjastosta.

Finna-rajapintoja voidaan käyttää myös Ellibs-tunnistaumiseen. Aurora-kirjastot voivat käyttää rajapintoja myös vain tähän, siis liittymättä Finnaan. Tämä on tuonut paljon positiivista palautetta.

Esa Peltosen mukaan Origoa käyttävillä erikoiskirjastoilla on ollut kiinnostusta Melindaa kohtaan. Melindaan liittymisessä ongelmana ovat OKM:n hallinnonalan ulkopuolisten organisaatioiden osalta kustannuskysymykset. Tietueiden poiminta Melindasta sen sijaan onnistuu jo nykyisellään tekemällä poimintasopimus (muut kuin yleiset tai OKM:n alaiset erikoiskirjastot). Tietueita voi poimia myös Finmarc-muodossa.

Susanna Aakko kysyi, miten Melindan tietueita poistetaan. Perustapaus on, että tietue poistetaan paikallisesta tietokannasta, minkä jälkeen kirjaston tietokantatunnus poistetaan myös Melindasta. Itse tietueita ei tarvitse poistaa Melindasta, mikäli ne ovat valideja.

Miika Vacker tiedusteli mahdollisuudesta saada Finnasta rajapinnan kautta dataa ulos esimerkiksi mobiilisovelluksien käyttöön. Toistaiseksi kehitteillä on ollut hakurajapinta Finnan kansallisen näkymän indeksiin, jossa tietueiden saatavuustiedot eivät ole mukana. Mikäli muunlaisille rajapinnoille on tarvetta, näiden kehittämisestä voidaan neuvotella. Tässä tärkeää on saada selkeä kuva rajapintojen käyttäjien tarpeista.

5 Järjestelmäkatsaus

5.1 Melinda

Melindassa ajankohtaista on ollut yleisten kirjastojen liittymisprosessin kehittäminen. Pirkanmaan PIKI-kirjastot ovat liittymässä mukaan ensimmäisinä. Lisäksi tietokannan laadun kehittämiseen on suunniteltu ja toteutettu erilaisia menetelmiä.

5.2 HelMet

Viime kokouksen jälkeen HelMetissä on otettu käyttöön verkkomaksumahdollisuus. Verkkomaksamisen on toteutettu Paybyway-yrityksen Maksukaista-palvelulla, joka on integroitu kaikkien neljän kaupungin talousjärjestelmiin. Kokemukset ovat olleet positiivisia.

RFID-käyttöönotto on valmisteilla. Eri kaupungit ovat valmistautuneet eri tavoin, uusimalla laitteita ja tarroittamalla.

Sierra 2 -versiopäivitys on luvassa lähitulevaisuudessa.

5.3 Axiell

Axiellissa on toteutettu organisaatiomuutos vuoden alussa. Käyttöönotot ja tuotekehitys on yhdistetty uuteen Tuotteet ja palvelut -yksikköön. Uusien järjestelmäversioiden katselmointimahdollisuutta on lisätty, asiakkaat voivat tutustua ja kokeilla uusia järjestelmiä etukäteen. Melinda- ja Finna-yhteistyöhön on panostettu.

Auroran versio 4.1 sisältää Melinda-toiminnallisuutta sekä import-/export-toimintoja. Asiasanoja voidaan poimia Fintosta ja mukana on myös mahdollisuus ajaa tietuetarkistimen oikeellisuustarkistus koko tietokannalle. Versio 5.0 on tarkoitus julkaista ennen kesälomia.

Verkkokirjasto Arenan versio 2.7 on julkaistu, versio 3.0 on luvassa näillä näkymin toukokuussa.

WebOpac-verkkkokirjastoa on kehitetty. Kyseessä on kevyt ja staattinen vaihtoehto.

Origo-kirjastoille on tulossa erillinen tunnistautumistoiminto Ellibsiin.

5.4 Open Library Solutions

Konsernissa on ollut kevään aikana omistajuusmuutoksia. Nyt pääomistajana on Biblioteksentralen AL joka osti koko osakekannan norjalaiselta sijoitusyhtiöltä. Biblioteksentralen AL omistajina ovat Norjan kunnat ja maakunnat sekä Norjan kirjastoyhdistys.

Mikromarc-kirjastojärjestelmä on otettu joulukuussa käyttöön Vaasan kaupunginkirjastossa. Tuotannossa oleva versio on 6.3, versio 6.4 julkaistaan syksyllä.

CS Libraryn uutta versiota on kehitetty. Tarjolla on Light-versio sekä laajempi ratkaisu.

OLS:n järjestelmien integraatiota Kansalliskirjaston palveluihin (Finna, Finto, Melinda) ollaan kehittämässä. Näistä ominaisuuksista ei tulla laskuttamaan käyttäjiä erikseen. Myös laskutus- ja verkkomaksutoiminnallisuuksia työstetään.

5.5 Mikro-Väylä

Lapin kirjastoille on toimitettu mobiilisovellutus, joka lukee RFID-tunnisteen kirjasta ja hakee verkkokirjastosta lisätietoja. Lukija voi löytää fyysisen kirjan asiasanojen perusteella uutta luettavaa. Sama palvelu on käytettävissä myös lainauspäätteen vieressä olevalla kosketusnäyttötietokoneella.

RFID-järjestelmiä on toimitettu mm. AMK-kirjastoihin. RFID-käyttöönotto on edessä myös HelMet-kirjastoissa. Lisäksi MV on asentanut RFID-portit Norjan kansalliskirjastoon. Omatoimikirjastojen kysyntä on ollut kasvussa ja niitä on asennettu paljon. Tämä huomioidaan myös tuotekehitystyössä.

5.6 MARC 21 -formaatti ja kuvailusäännöt

MARC 21 on päivittynyt viimeksi lokakuussa. Uudet kentät liittyvät lähinnä RDA-kuvailusääntöihin.

MARC-formaatin seuraajaksi suunniteltua BIBFRAME-formaattia on kehitetty, mutta sen valmistumiselle tai käyttöönotolle ei ole tarkkaa aikataulua.

RDA-kuvailusääntöjen käyttöönoton suhteen on tapahtunut edistystä viime kokouksen esityksen jälkeen. Kansalliskirjasto ja HULib ovat tehneet liittymisestä päätöksen. Toiveena on että kaikki Melinda-kirjastot ottaisivat RDA:n käyttöön samalla kertaa. Kansallisbibliografia-aineiston konversioon on laadittu määritystä, jonka perusteella konversio-ohjelmaa aletaan lähiviikkoina toteuttaa. Ongelmana on käytössä olevien formaattien moninaisuus, esimerkiksi Finmarc -> MARC 21 (RDA) -konversio tarvitaan.

Mikro-Väylä Oy:n Miika Vacker kysyi, minkä vuoksi formaatti sallii myös muiden kuin numeroiden tallentamisen ISBN-tunnukselle varattuun kenttään (020$a). Tämä haittaa koneluettavuutta. Aikaisemmin tässä kentässä on ollut tunnuksen perässä esimerkiksi sidosasumääreitä, mutta viimeisimmässä formaatin päivityksessä nämä tiedot on siirretty $q-osakenttään. Tämä muutos on ajettu Melinda-aineistolle.

5.7 Finna

OLS:n Mikael Bäckman kysyi Finnan hinnoittelumallista. Finna on ilmainen palvelu OKM:n hallinnonalan organisaatioille, muiden organisaatioiden liittymiselle on kehitetty prosessia ja hinnoittelumallia. Koska Finna on avointa lähdekoodia, liittymisestä aiheutuvat kustannukset muodostuvat ainoastaan Kansalliskirjaston omasta työstä.

Finnan taustajärjestelmä VuFind päivitetään versioon 2 lähitulevaisuudessa. Tämän jälkeen alkaa työ avoimien rajapintojen kehittämiseksi kansalliseen näkymään.

6 Kansalliskirjaston kokonaisarkkitehtuurityö

Asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

7 Muut asiat

7.1 Käyttöoikeuksien metatiedon tallennusohje valmisteilla

Esittelijänä Juha Hakala Kansalliskirjastosta.

Valmisteilla on ohje käyttöoikeuksien metadatan tallentamisesta MARC 21 -formaatissa. Ohjeistus perustuu kolmeen kenttään: 506 (pääsy aineistoon), 540 (aineiston käyttöoikeudet) ja 542 (tekijänoikeudellinen status). Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä käsittelee ohjeen luonnosta toisen kerran kokouksessaan 26.3. Tämän jälkeen ohje tulee kirjastojen ja järjestelmätoimittajien käytettäväksi. Tavoitteena ohjeessa on ihmis- ja koneluettavuus niin pitkälle kuin mahdollista. Jonkin verran käyttöoikeuksien metatietoja voidaan ajaa tietueisiin koneellisesti, esimerkiksi julkaisuvuoden perusteella tekijänoikeuksista vapautuneisiin teoksiin.

8 Seuraava kokous

Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin 15.9.2015 klo 14-16.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.02.


  • No labels