YSOlle laadittiin omat kehityslinjaukset ennen vuotta 2017. Vuonna 2017 siirryttiin yhteiseen kehitysmalliin, jossa Kansalliskirjasto yhteistyössä erikoisontologioiden ylläpitäjien kanssa laatii YSO-pohjaisten ontologioiden yhteisiä kehityslinjauksia, jotka määrittävät myös YSOn kehitystyötä. Tämän jälkeen YSOn omia kehityslinjauksia ei ole enää kehitetty. Alla YSOn vanhat kehityslinjaukset, jotka eivät enää ole ajankohtaiset. Ks. ajantasaiset YSOn kehityslinjaukset: YSOn kehityslinjaukset

Käsitteiden termit (labelit)

  • Yleistä
    • PrefLabel on uniikki ihmisluettava tunniste
      • Kahdella käsitteellä ei saa olla samaa prefLabelia
    • Käsitteellä ei voi olla useampaa prefLabelia samalla kielellä
    • Termit eivät saa olla ketjumuotoisia (esim. "eläimet – käyttäytyminen"). Tämä koskee sekä suositeltavia termejä että ohjaustermejä. Ketjumuotoisen termin sijaan voidaan käyttää tapauskohtaisesti esim. yhdyssanaa, sanayhdistelmää tai sulkutarkennetta.
      • Esim. termi "eläimet – käyttäytyminen" on muutettu muotoon "eläinten käyttäytyminen".
      • Ketjumuotoisen maantieteellisen tarkenteen sisältävät YSAn käsitteet (esim. Pyhän Laurin kirkko -- Lohja) esitetään sulkutarkenteella ( Pyhän Laurin kirkko (Lohja)), jonka lisäksi maantieteellinen tarkenne lisätään käsitteelle dcterms:spatial-ominaisuuden avulla. Näin data voidaan palauttaa tarvittaessa häviöttömästi MARC21-muotoon. 
    • Termit ovat substantiiveja ja muodoksi valitaan joko yksikön tai monikon perusmuoto. Valinnassa noudatetaan tesaurusstandardeja (esim. SFS 5471): yksinkertaistettuna monikkomuotoa käytetään laskettavissa olevista käsitteistä ja yksikkömuotoa ns. ainesanoista sekä abstrakteista käsitteistä.
    • Käsitteille, joille on valittu monikkomuotoinen termi, lisätään myös vastaava yksikkömuoto piilotermiksi, jotta käsite löytyy myös yksikkömuodon avulla.
      • Yksikkömuotoa ei kuitenkaan lisätä seuraaville: 1) termissä esiintyvää sulkutarkennetta ei piilotermissä muuteta yksikköön, jos sulkutarkenne on monikossa, 2) monikkoon vakiintuneille yksilökäsitteille ei lisätä yksikkömuotoa (esim. Helsingin juhlaviikot), 3) plurale tantum -sanoille ei lisätä yksikkömuotoa (esim. sakset)

  • Ohjaustermit (alternative label)
    • Ohjaustermi on käyttöä ohjaava, ei käsitteen merkitystä määrittävä ominaisuus; ei määritä käsitteen hierarkiaa. esim. rajat-käsitteen ohjaustermi valtakunnan rajat ei pidä katsoa vaikuttavan käsitteen hierarkisointiin.
    • Ohjaustermi ei saa olla sama kuin jonkin toisen käsitteen prefLabel

  • Sulkutarkenteet
      • sulkutarkenteeksi valitaan ensisijaisesti (jos mahdollista) termin yläkäsite ja noudatetaan yläkäsitteen muotoa -> esim. maantieto (oppiaineet). Jos yläkäsite ei riitä selventämään käsitteen merkitystä, valitaan tarkenteeksi aihealue, tieteenala tms.

        • HUOM! jos preflabel on yksilöivä, sulkutarkenne ei välttämätön erityisesti jos se ei selvennä käsitteen merkitystä

        • HUOM! Englannin käännösversion osalta linjaus toteutuu suppeammin. Tämä siksi, että:
          • hierarkia ei englanniksi aina päde
          • eroa usein tehdään sellaisten käsitteiden välille, jotka ovat saman yläkäsitteen tai toistensa alla.
            -> subjektius = subjectivity (quality of being a subject) LT societal properties
            -> subjektiivisuus = subjectivity (quality of being subjective) LT societal properties
          • yläkäsite ei muutoin riitä tarkentamaan käsitettä -> kanteet = actions (legal process) LT societal objects
        • Niille käsitteille, joiden käytettävä termi tai ohjaustermi on sulkutarkenteellinen, lisätään piilotermiksi sulkutarkenteeton muoto.

Käsitteen nimityksen muuttuminen sisällön pysyessä samana


  • Jos jokin käsite vaihtaa nimeä niin, että sen sisältö pysyy kuitenkin samana, vaihdetaan olemassaolevan käsitteen prefLablel ja lisätään vanha nimitys altLabeliksi luomatta uutta käsitettä
    • (YSAssa vastaavissa tapauksissa on tehty uusi asiasana ja sille ja vanhalle käsitteelle edeltäjä-seuraaja-viittaus)  
    • Huomautukseen YSAa vastaava huomautus käsitteen termimuodon käytöstä.
    • HUOM! Jos asiasanojen suhteet ovat muuttuneet, tämä voi olla merkki siitä että kyseessä ei ole sama käsite. 
    • HUOM! Jos kyseessä ei ole enää sama käsite ja yhdellä kielellä tarvitaan kaksi käsitettä niin toisilla kielillä (joilla ei tarvita enempää kuin yksi) laitetaan molempiin sama termi mutta sulkujen kera.

Huomautukset

Huomautukset pyritään tekemään tiiviiksi jo YSAssa. Vanhempien huomautusten kanssa toimitaan seuraavasti

  • Jos huomautus on pitkä ja tietokirjamainen eikä tarpeellinen selventämään käsitteen merkitystä tai käyttökontekstia, sen voi poistaa (koskee kaikki kieliä).
  • Jos huomautus on kuitenkin käsitteen käytön kannalta merkityksellinen, se jätetään ja käännetään kaikille kielille. Pitkää huomautusta kannattaa kuitenkin tiivistää.

  • Huomautukset käännetään tarvittaessa kaikille kolmelle kielelle. Huomautus voi olla vain yhdellä kielellä, jos se koskee käsitettä vain sillä kielellä.

  • Kerätään poistetut/tiivistetyt/muokatut huomautukset listalle, jotta saadaan parempi kokonaiskuva tulevista muutostarpeista.

  • Huomautus-kentän muotoilu
    • Teksti alkaa aina isolla alkukirjaimella ja loppuun piste. Lyhyet huomiot kirjoitetaan proosaksi. 
    • Ei henkilöiden nimiä huomautuskenttiin
  • Kaikki huomautukset skos:note-kenttään.

Hierarkiaperiaatteet

  • Yläkäsite-alakäsitesuhde
    • Käsitteiden välinen yläkäsite-alakäsite -suhde noudattaa luokka-yksilö periaatetta, eli jokainen käsite on eräänlainen yläkäsittensä edustaja. Suhdetta kutsutaan myös is-a -suhteeksi.
      • Tämä käsitteiden välinen suhde on transitiivinen, eli jokin tietty käsite on paitsi välittömän yläkäsitteensä, niin myös yläkäsittensä yläkäsitteen jne. edustaja.

  • Monihierarkia
     
    • Monihierarkia ei ole sallittu YSOn päähaarojen (oliot, tapahtumat ja toiminta, ominaisuudet) valillä
    • Monihierarkia on sallittu minkä tahansa YSOn päähaaran sisällä kuitenkin niin, että yläkäsitteenä ei saa olla kahta samassa hierarkiapolussa olevaa käsitettä
      • Esim. jos tuolit on huonekalut-käsitteen alakäsite, nojatuolit-käsitteellä ei voi olla yläkäsite-suhdetta sekä tuolit-käsitteeseen että huonekalut-käsitteeseen. Käsitteelle tulee valita tarkin mahdollinen yläkäsite, tässä tapauksessa tuolit.



Kommentit linjauksiin liittyen

Vanhaan linjausdokumenttiin on lisätty seuraavat kommentit:


  • Tuomas Palonen, Sep 6, 2017

    Huomautuksista
    Selvästi käyttöhuomautus-tyyppiset huomautukset eivät kuulu skos:note-kenttään vaan skos:scopeNote-kenttään. Vanhempien huomautusten osalta tarpeen vaatiessa huomautusta on syytä muokata ontologiakontekstiin sopivammaksi (esim. "käytetään termiä X" muotoon "käytetään käsitettä X") ja YSOn yleisiä huomautuskentän muotoa koskevia linjauksia vastaavaksi. Mikäli käyttöhuomautuksessa esiintyy viittaus toiseen käsitteeseen tämä viittaus ilmaistaan kyseisen käsitteen urilla, joka on hakasulkeiden sisällä.

    Esim. vanha huomautus "Barokin ja klassismin ajan musiikissa soittimistoltaan vapaavalintainen bassosäestys. Vastaavasta säestysperiaatteesta käytetään termiä kenraalibasso." siirretään skos:scopeNote-kenttään ja muutetaan muotoon "Barokin ja klassismin ajan musiikissa soittimistoltaan vapaavalintainen bassosäestys. Vastaavasta säestysperiaatteesta käytetään käsitettä [http://www.yso.fi/onto/yso/p9311]."

  • Tuomas Palonen, Sep 4, 2017

    Ohjaustermeistä

    MUSA-asiasanastosta tulevien käsitteiden osalta sallitaan YSAsta YSOon siirtymävaiheessa ketjumuotoiset ohjaustermit (esim. laulajat - -  altto). Siirtymävaiheen jälkeen nämä tulisi poistaa tai muuttaa.

  • Saman termin esiintyminen ohjausterminä ja käytettävänä terminä

    Jos sama termi esiintyy sekä yhden käsitteen ohjausterminä että toisen käsitteen käytettävänä terminä, ohjaustermille lisätään sulkutarkenne. Käytettävälle termille lisätään sulkutarkenne vain, jos väärinkäsityksen riski on merkittävä ja luonteva sulkutarkenne löytyy helposti.

  • Yksilökäsitteet:

    Yksilökäsite vastaa yhtä ainutkertaista tarkoitetta, joka on yksikkömuotoinen ja isolla alkukirjaimella alkava erisnimi, tietyin poikkeuksin (esim. Helsingin juhlaviikot). Yksilökäsitteellä ei voi olla alakäsitteitä. Yksilökäsite voidaan useimmiten määritellä ajankohdan, sijaintipaikan ja/tai sisällön kannalta tarkkarajaisesti. Mitä abstraktimpi käsite on, sitä epätodennäköisemmin sitä voidaan pitää yksilökäsitteenä. Esim. YSOn käsitteet Finlandia-talo ja Pähkinäsaaren rauha ovat yksilökäsitteitä. 

    Hierarkisoivat käsitteet:

    Hierarkisoivia käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Hierarkisoivien käsitteiden tarkoitus on muodostaa ontologian hierarkkinen rakenne, johon muut käsitteet ripustuvat. Esim. YSOn käsitteet “abstraktit objektit”, “fyysiset kokonaisuudet” ja “yhteiskunnalliset ominaisuudet” ovat hierarkisoivia käsitteitä.

    Ryhmittelevät käsitteet:

    Ryhmitteleviä käsitteitä ei ole tarkoitus käyttää kuvailussa. Ryhmittelevien käsitteiden tarkoitus on selkeyttää laajoja alakäsitekokonaisuuksia muodostaen näistä ryhmiä jonkin semanttisen piirteen mukaan. Esim. YSOn “analyysi”-käsitteen alaisessa hierarkiassa on kaksi ryhmittelevää käsitettä, “analyysi analyysitavan mukaan” ja “analyysi kohteen mukaan”, joiden alle alakäsitteet on ryhmitelty.


  • Tuomas Palonen, Jan 22, 2019

    Linjauksiin lisättävä:

    Eliölajien osalta suvuille, heimoille, lahkoille tai vastaaville ei lisätä yksikkömuotoa piilotermiksi, koska monikkomuoto on näiden termien perusmuoto. Termin yksikkömuoto saattaa lisäksi tarkoittaa eri asiaa kuten yksittäistä lajia. Vrt. auringonkukat (suku), auringonkukka (laji).





  • No labels