Kuvaus

YSO-paikat on kaksikielinen yleiskäyttöinen paikkakäsitteistö. YSO-paikat sisältää hallinnollisiin ja muihin alueisiin, sekä luonnonmaantieteellisten paikkoihin viittaavia käsitteitä, joita on otettu mukaan erityisesti muistiorganisaatioiden sisällönkuvailutarpeiden pohjalta. Paikkakäsitteet viittaavaat suomalaisiin ja Suomen ulkopuolisiin, nykyisiin ja historiallisiin paikkoihin. Ulkomaisista paikoista auktorisoidaan kaupungit ja valtiot, kotimaisista kylät ja sitä suuremmat paikat. Muita paikkoja auktorisoidaan, jos paikkakäsitteelle on toistuva tarve kuvailussa.

YSO-paikat on rakenteeltaan hierarkkinen kokonaisuus, joka perustuu käsitteiden välisille osa-kokonaisuus-suhteille. Suomalaisten paikkojen osalta hierarkiasuhteet noudattavat Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin rakennetta. Osa-kokonaisuus-suhteiden lisäksi käsitteiden välillä on assosiatiivisia suhteita.

Suomen alueella sijaitsevat paikat on linkitetty Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisteriin sijainti- ym. tietojen hakua varten. Ne on tyypitelty Paikannimirekisterin mukaan. Sekä ulkomaiset että suomalaiset paikat linkitetään Wikidataan, jos Wikidatasta löytyy paikkaa vastaava sivu. 

Käsitteiden nimimuodot on tarkistettu auktorisoiduista lähteistä ja ne ovat suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia.

YSO-paikat pohjautuu yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) sekä sen ruotsinkielisen vastineen (Allärs) maantieteellisiin käsitteisiin. YSO-paikkojen käsitteille on määritelty vastaavuussuhteet YSAn ja Allärsin käsitteisiin.


Uusien käsitteiden ehdottaminen

Uusia käsitteitä voi ehdottaa YSAn ja YSOn ehdotusjärjestelmän kautta (Ehdota uutta käsitettä → Tyyppi: Maantieteellinen käsite).


Kehityslinjauksia

Yleistä

  • Maantieteellisiä käsitteitä ovat esimerkiksi:
    • maanosat, maat ja valtiot
    • alueet (esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti, Itämeren alue)
    • historialliset paikat (esim. Itävalta-Unkari, Bysantti, Vanha Suomi)
    • maakunnat, kaupungit, kunnat, kaupunginosat, kylät, kadut
    • luonnonmaantieteelliset paikat, kuten meret, järvet, joet, vuoristot, tunturit, vaarat
    • järvien lahdet ja selät: vain isoimmista tehdään oma käsite (yleensä riittää pelkkä järvi)
    •  liikennealueet (esim. Vuosaaren satama)

Käytettävän termin (prefLabel) valinta 

Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin hyödyntäminen

  • Käsitteiden hierarkkinen rakenne seuraa PNR:n rakennetta seuraavin poikkeuksin:
    • PNR:n 1:2milj ja 1:4,5milj mittakaavan vesistöille ei lisätä yläkäsitettä, kaikille muille vesistöille lisätään PNR:n yläkäsite.
    • kunnat ja seutukunnat hierarkisoidaan suoraan maakuntien alle ja seutukuntien ja niiden sisältämien kuntien välille lisätään assosiatiiviset suhteet
  • Käsitteille lisätään PNR:n vastaavan käsitteen linkki sekä paikan tyyppitieto, esim.
    • Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri; tyyppitieto: Kunta, kaupunki
    • linkkiä ei lisätä entisille kunnille
  • Mahdolliset PNR-linkitystä/rikastusta koskevat huomautukset fraasilla "PNR-linkitystä koskeva huomautus: "

Tarkenteet

  • Termien tarkenteet esitetään suluissa termin lopussa, esim.
    • Aleksanterinkatu (Helsinki)
  • Jos sanastossa on useita samannimisiä paikkoja, kaikille lisätään aina sulkutarkenne myös silloin, kun yksi paikoista on selkeästi todennäköisin kuvailukohde suomalaisessa kontekstissa.
    • Ulkomaisen kaupungin tarkenne on maan nimi, jos ko. maassa ei ole useampia samannimisiä kaupunkeja.
  • Jos samalla alueella on kaksi samannimistä paikkaa, lisätään molemmille sulkuihin lisäksi paikan tyyppi, esim.
    • Isojärvi (Multia : järvi)
    • Isojärvi (Multia : kylä)
  • Jos asutun paikan tyyppi on vaihdellut (esim. kylä-kunta), eikä samannimistä, samalla alueella sijaitsevaa luonnonmaantieteellistä paikkaa ole auktorisoitu, voidaan tarkenne jättää pois. Paikan tyypistä tehdään huomautus.
    • Tulemajärvi Huomautus: Historiallinen Aunuksen Karjalan kunta, nykyisin kylä Prääsän piirissä Karjalan tasavallassa.
    •  Jos myös luonnonmaantieteellinen paikka on auktorisoitu, merkitään tarkenteeksi laajin soveltuva tyyppitarkenne, esim. (kunta).
  • Kaupunginosille ja kaduille (mutta ei valtateille) lisätään aina sulkutarkenteeksi kaupungin nimi
  • Eurooppalaisille kylille ja kaupunginosille ym. lisätään tarkenteeksi kunta tai vastaavan tasoinen laajempi paikkatermi.
  • Jos paikalle tarvitaan sulkutarkenteeksi yläkäsite, jolla on jo sulkutarkenteena paikka, tarkenteet yhdistetään yksien sulkujen sisään pilkulla erotettuna järjestyksessä pienempi, suurempi.

  • Lisätään paikkatarkenne suomalaisille saarille, jotka eivät ole itsenäisiä kuntia

Suhteet

  • Vesistöjen osille annetaan yläkäsitteeksi sekä vesistö että kunta
  • Kunnille, jotka ovat kuntaliitoksen myötä muuttuneet kyliksi toisen kunnan alueella, luodaan uusi paikkakäsite. Näiden välille tehdään linkitys, jonka tyyppi on edeltäjä-seuraaja.

Wikidata-linkitys

  • Kun sama ulkomaiseen paikkaan viittaava YSO-paikat-käsite vastaa useampaa Wikidata-entiteettiä (esim. entinen kaupunki, nykyinen kunta ja taajama), tehdään linkitys kaikkiin vastineisiin (jos nämä ovat helposti löydettävissä).
  • Jos yhteen suomalaisen paikan Wikidata-entiteettiin liittyy kaksi YSO-paikat-käsitettä (entinen itsenäinen kunta ja kuntaliitoksen jälkeinen toisen kunnan osa), molemmat linkitetään samaan Wikidata-entiteettiin.
    • Jos kummallekin paikalle on oma Wikidata-entiteetti, lisätään linkitys vain käsitettä vastaavaan entiteettiin.
  • No labels