Kuvaus

YSO-paikat on kaksikielinen yleiskäyttöinen paikkakäsitteistö. YSO-paikat sisältää hallinnollisiin ja muihin alueisiin, sekä luonnonmaantieteellisten paikkoihin viittaavia käsitteitä, joita on otettu mukaan erityisesti muistiorganisaatioiden sisällönkuvailutarpeiden pohjalta. Paikkakäsitteet viittaavaat suomalaisiin ja Suomen ulkopuolisiin, nykyisiin ja historiallisiin paikkoihin. Ulkomaisista paikoista auktorisoidaan kaupungit ja valtiot, kotimaisista kylät ja sitä suuremmat paikat. Muita paikkoja auktorisoidaan, jos paikkakäsitteelle on toistuva tarve kuvailussa.

YSO-paikat on rakenteeltaan hierarkkinen kokonaisuus, joka perustuu käsitteiden välisille osa-kokonaisuus-suhteille. Suomalaisten paikkojen osalta hierarkiasuhteet noudattavat Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin rakennetta. Osa-kokonaisuus-suhteiden lisäksi käsitteiden välillä on assosiatiivisia suhteita.

Suomen alueella sijaitsevat paikat on linkitetty Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisteriin sijainti- ym. tietojen hakua varten. Osa paikoista on lisäksi linkitetty Wikidataan. Suomalaiset paikat on tyypitelty Paikannimirekisterin mukaan.

Käsitteiden nimimuodot on tarkistettu auktorisoiduista lähteistä ja ne ovat suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia.

YSO-paikat pohjautuu yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) sekä sen ruotsinkielisen vastineen (Allärs) maantieteellisiin käsitteisiin. YSO-paikkojen käsitteille on määritelty vastaavuussuhteet YSAn ja Allärsin käsitteisiin.


Uusien käsitteiden ehdottaminen

Uusia käsitteitä voi ehdottaa YSAn ja YSOn ehdotusjärjestelmän kautta (Ehdota uutta käsitettä → Tyyppi: Maantieteellinen käsite).

 

Kehityslinjauksia

Yleistä

  • Maantieteellisiä käsitteitä ovat esimerkiksi:
    • maanosat, maat ja valtiot
    • alueet (esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti, Itämeren alue)
    • historialliset paikat (esim. Itävalta-Unkari, Bysantti, Vanha Suomi)
    • maakunnat, kaupungit, kunnat, kaupunginosat, kylät, kadut
    • luonnonmaantieteelliset paikat, kuten meret, järvet, joet, vuoristot, tunturit, vaarat
    • järvien lahdet ja selät: vain isoimmista tehdään oma käsite (yleensä riittää pelkkä järvi)
    •  liikennealueet (esim. Vuosaaren satama)

Käytettävän termin (prefLabel) valinta 

Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin hyödyntäminen

  • Käsitteiden hierarkkinen rakenne seuraa PNR:n rakennetta seuraavin poikkeuksin:
    • PNR:n 1:2milj ja 1:4,5milj mittakaavan vesistöille ei lisätä yläkäsitettä, kaikille muille vesistöille lisätään PNR:n yläkäsite.
    • kunnat ja seutukunnat hierarkisoidaan suoraan maakuntien alle ja seutukuntien ja niiden sisältämien kuntien välille lisätään assosiatiiviset suhteet
  • Käsitteille lisätään PNR:n vastaavan käsitteen linkki sekä paikan tyyppitieto, esim.
    • Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri; tyyppitieto: Kunta, kaupunki
  • Mahdolliset PNR-linkitystä/rikastusta koskevat huomautukset fraasilla "PNR-linkitystä koskeva huomautus: "

Tarkenteet

  • Termien tarkenteet esitetään suluissa termin lopussa, esim.
    • Aleksanterinkatu (Helsinki)
  • Jos samalla alueella on kaksi samannimistä paikkaa, lisätään molemmille sulkuihin lisäksi paikan tyyppi, esim.
    • Isojärvi (Multia : järvi)
    • Isojärvi (Multia : kylä)
  • Jos asutun paikan tyyppi on vaihdellut (esim. kylä-kunta), eikä samannimistä, samalla alueella sijaitsevaa luonnonmaantieteellistä paikkaa ole auktorisoitu, voidaan tarkenne jättää pois. Paikan tyypistä tehdään huomautus.
    • Tulemajärvi Huomautus: Historiallinen Aunuksen Karjalan kunta, nykyisin kylä Prääsän piirissä Karjalan tasavallassa.
    •  Jos myös luonnonmaantieteellinen paikka on auktorisoitu, merkitään tarkenteeksi laajin soveltuva tyyppitarkenne, esim. (kunta).
  • Kaupunginosille ja kaduille (mutta ei valtateille) lisätään aina sulkutarkenteeksi kaupungin nimi
  • Jos paikalle tarvitaan sulkutarkenteeksi yläkäsite, jolla on jo sulkutarkenteena paikka, tarkenteet yhdistetään yksien sulkujen sisään pilkulla erotettuna järjestyksessä pienempi, suurempi.

  • Lisätään paikkatarkenne suomalaisille saarille, jotka eivät ole itsenäisiä kuntia

Suhteet

  • Vesistöjen osille annetaan yläkäsitteeksi sekä vesistö että kunta
  • Kunnille, jotka ovat kuntaliitoksen myötä muuttuneet kyliksi toisen kunnan alueella, luodaan uusi paikkakäsite. Näiden välille tehdään linkitys, jonka tyyppi päätetään myöhemmin.
  • No labels