Sanastot ja ontologiat ovat apuvälineitä sekä painetun että sähköisen aineiston kuvailuun ja tiedonhakuun. Ne auttavat tiedontallentajia ja -hakijoita käyttämään yhteistä kieltä, joten niiden avulla haluttu tieto löytyy helpommin.

 

Asiasanastoja käytetään ennen kaikkea kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietokannoissa. Asiasanastot voivat olla yleissanastoja tai erikoisalojen sanastoja.

Ontologiat ovat apuvälineitä tietoresurssien kuvailemiseen ja tiedonhakuun erityisesti semanttisen webin ympäristössä.

Ontologialla tarkoitetaan käsitehierarkiaa, joka kuvaa jonkin aihealueen käsitteet ja niiden väliset suhteet koneymmärrettävässä muodossa, ja se identifioi käsitteet termien sijasta yksilöivin tunnistein.

Ontologiassa käsitteiden suhteet on - asiasanastosta poiketen - määritelty hierarkialtaan kattavasti koko käsitteistön osalta, ja ontologiahierarkian ylin taso kokoaa yhteen koko ontologiajärjestelmän käsitteet. Käsitehierarkia muodostuu käsitteiden välisistä geneerisistä (laji-alalaji) ja partitiivisista (osa-kokonaisuus) suhteista. Ontologiassa voi olla myös assosiatiivisia suhteita, jotka ilmaisevat, että käsitteet liittyvät toisiinsa, mutta ne eivät muodosta hierarkiaa.

 

Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää seuraavia asiasanastoja ja ontologioita:

  • YSO (Yleinen suomalainen ontologia)
  • YSA (Yleinen suomalainen asiasanasto)
  • Allärs (Allmän tesaurus på svenska) [ylläpito Åbo Akademin kirjaston ja Kansalliskirjaston yhteistönä]
  • KOKO-ontologia [tekninen- ja koordinointivastuu Kansalliskirjastossa] 
  • Metatietosanasto
  • YSO-paikat

 

Sanastot ja ontologiat ovat käytettävissä Kansalliskirjaston ylläpitämän ontologiapalvelu Finton (linkki johtaa pois tästä wikistä) kautta.

  • No labels